Media valehtelee maahanmuuttotutkijoiden vainosta

Tämä analyysi jo toista viikkoa meneillään olleesta maahanmuuttotutkijoiden "vainoa" toitottavasta massiivisesta mediakampanjasta pitäisi julkaista kaikissa sanomalehdissä, jotka ovat tätä hysteriaa lietsoneet:

Rasismitutkijat tekeytyvät uhreiksi

Parin viime päivän aikana valtamediassa on päivitelty rasismitutkijoiden kohtelua internetissä. Ensin yksi En ole rasisti mutta -pamfletin kirjoittajista Veronika Honkasalo valitti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa polarisoitunutta maahanmuuttokeskustelua.

...

Honkasalo jopa esittää mielipidekirjoituksensa lopuksi peitellyn uhkauksen:

”Polarisoituneella maahanmuuttokeskustelulla on kauaskantoisia seurauksia, ja se vaikuttaa monen ihmisen arkielämään. Siten ei ole yhdentekevää, miten maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta keskustellaan ja ketkä tätä keskustelua etupäässä ohjaavat.”

Tuossa hän ilmaisee halunsa vaientaa monikulttuuripolitiikan arvostelu ja palauttaa antirasististen tutkijoiden ja heitä myötäilevien vasemmistojournalistien mielipidemonopoli. Hän ilmeisesti olettaa, että poliitikot ja viranomaiset ottaisivat vihjeestä vaarin.

Niin. Keskustelun ohjaaminen on oireellinen sananvalinta. Veronika Honkasalo haluaisi, että keskustelua "ohjaisivat" norsunluutorneissaan olevat Asiantuntijat, valistaen kansaa von oben.

Niiniluoto säestää

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto antaa Honkasalolle taustatukea Helsingin Sanomien artikkelissa, jossa väitetään tutkijoiden joutuvan rasististen uhkailujen kohteeksi. Mitään näyttöjä uhkauksista ei tietystikään anneta vaan vihjailut jäävät roikkumaan ilmaan. Tarkoituksena on selkeästi leimata asiallisen kritiikin esittäjät ja legitimoida heihin tulevaisuudessa mahdollisesti kohdistuvat sensuuritoimenpiteet.

Juuri näin. Epämääräinen "tutkijoiden" saamien "uhkausten" kauhistelu on tarkoitettu vain esittämään nämä "tutkijat" marttyyreina, jotka ovat joutuneet mielipidevainon kohteeksi. Todellisuudessa nämä "tutkijat" ovat valtion virkamiehiä, jotka työkseen tuottavat hallituksen politiikkaa tukevaa propagandaa. Tästä he saavat palkkaa veronmaksajien rahoista. On todella törkeää vääristelyä, että veronmaksajien rahoilla elävä viranomainen esiintyy vainottuna "tutkijana".

Niiniluodon kommentit paljastavat, kuinka asiantuntijavaltaa käyttävistä tutkijoista tehdään stalinismin uhreja. Hän pitää uhkailuja vakavina ja sanoo teatraalisesti:

”Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi.”

Asia on juuri täsmälleen päinvastoin. Tutkijat edustavat valtion virallista ideologiaa eli monikultturismia ja palvelevat sitä tuottamalla ideologisesti oikeaoppista tutkimusaineistoa. Kriitikot taas ovat yksittäisiä kansalaisia, jotka vastustavat monikulttuuri-ideologiaa.

Täsmälleen. Tämä on se keskeinen asia, jota ei voi kyllin korostaa. Tämä ratkaisevan tärkeä perusasetelma on tyystin ollut poissa sanomalehdistön kirjoittelussa tästä aiheesta.

Viranomaiset eivät ole mitään vainottuja "tutkijoita". Viranomaiset, jotka saavat veronmaksajien rahoista palkkaa hallituksen politiikkaa tukevan propagandan tuottamisesta, eivät ole sananvapauden marttyyreita.

Niiniluoto jatkaa valistamalla viranomaisia:

”Pelko ei saa mennä niin pitkälle, ettei uskalla kommentoida. Jos tämä on oikeasti turvallisuuskysymys, yhteiskunnan on puututtava siihen.”

Laiton uhkaus on tietääkseni rikos, ja siitä voi tehdä tutkintapyynnön poliisille.

Nimenomaan. Jos todellisia uhkauksia olisi esitetty, niistä olisi tehty rikosilmoitus. Silloin "tutkijoiden" ei tarvitsisi itkeä sanomalehdissä, että heitä on ilkeästi vainottu. Koska he kuitenkin rikosilmoitusten tekemisen sijasta esiintyvät mieluummin mediassa marttyyrinkruunu päässään, he eivät todennäköisesti ole saaneet mitään vakavastiotettavia uhkauksia.

Luulen kuitenkin, että Niiniluodolla on muut asiat mielessä. Keskustelun vaientamiseen tarvitaan järeämpiä keinoja kuin tutkintapyynnöt. Niitä on hänen onnekseen tulossa, kunhan Oikeusministeriön uusi internetin sananvapautta rajoittava laki saadaan runnottua läpi.

Aivan. Nämä mielipidevainon uhreiksi tekeytyneet "tutkijat" eli hallituksen propagandaa työkseen tekevät, veronmaksajien rahoista palkkansa saavat viranomaiset haluavat itse vainota heidän kanssaan eri mieltä olevia eli ns. maahanmuuttokriitikkoja.

Tässä on erona se, että viranomaisten eli valtiovallan yksityiseen kansalaiseen kohdistama mielipidevaino on paljon pahempi asia kuin yksittäisen kansalaisen viranomaiselle esittämä "haistavittu"-tyylinen solvaus tai "uhkaus".

Tätä eroa ei Suomen sanomalehdistö tajua. Tätä eroa ei ole tuotu esille yhdessäkään niistä lukuisista sanomalehtiartikkeleista, joita tästä aiheesta on julkaistu useissa lehdissä puolentoista viikon aikana.

Yksikään sanomalehti ei ole tuonut tätä asiaa esille, koska yksikään sanomalehti Suomessa ei kannata sananvapautta. Jos väitätte päinvastaista, antakaa yksikin esimerkki. Onko yksikään sanomalehti Suomessa tuominnut mm. minuun ja Halla-ahoon kohdistuneen sensuurin? Ei. Joka ikinen sanomalehti Suomessa kannattaa valtiovallan harjoittama sensuuria, jonka tarkoituksena on tukahduttaa keskustelu maahanmuuttopolitiikasta.

Hakeutuu itse julkisuuteen

Veronika Honkasalo on sitä paitsi itse hankkiutunut julkisuuteen ja tuonut sinne myös perheenjäsenensä.

Tämä siis liittyy siihen, että Pravdassa Honkasalo valitti ihmisten kommentoivan hänen henkilöään ja perhettään "maahanmuuttovastaisilla" nettipalstoilla:

Toinen syy, joka saattaa jarruttaa tutkijoita kommentoimasta nykyistä maahanmuuttokeskustelua on se, että jokaisen mediaesiintymisen jälkeen on melko varmaa, että tutkijan näkemyksiä, mutta myös sanoman kannalta epärelevantimpia seikkoja, kuten tutkijan persoonaa, perhetilannetta ja niin edelleen, kommentoidaan maahanmuuttovastaisilla nettipalstoilla.

Honkasalo on kuitenkin itse oma-aloitteisesti nimenomaan tuonut julkisesti esille omaa henkilöään ja perhettään:

Yhteiset lapsemme -sivustolta löytyy hänen kirjoittamansa kolumni, jossa hän kertoo monikulttuurisen lapsensa kokemuksista päiväkodissa:

”Kun lapseni aloitti yksivuotiaana päivähoidossa viime keväänä, nostin päiväkodin kasvatuskeskustelussa esille kysymyksen siitä, miten lapseni päiväkodissa huomioidaan monikulttuuriset kysymykset. Kysymyksen taustalla oli kaksi syytä: suomalais-azerbaidzhanilaisen lapsen äitinä olin aidosti kiinnostunut siitä, miten tyttäreni tausta huomioidaan päivähoidossa. Monikulttuuristen nuorten tutkijana puolestaan koin yhteiskuntavelvollisuudekseni selvittää, miten lasten erilaiset taustat huomioidaan ensimmäisessä kodin ulkopuolisessa kasvatusinstituutiossa.”

Honkasalo siis pitää omaa lastaan jonkinlaisena monikulttuurisuuden mallinukkena.

Honkasalo nimenomaan oma-aloitteisesti tuo julkisuuteen azerbaidzhanilaisen aviomiehensä ja "suomalais-azerbaidzhanilaisen" lapsensa.

Honkasalolle henkilökohtainen on poliittista. Honkasalo itse on naimisissa maahanmuuttajan kanssa, joka on kansallisuutensa perusteella oletettavasti muslimi. Mielestäni on erittäin relevanttia tietoa, että maahanmuuton "tutkija" on naimisissa muslimimaahanmuuttajan kanssa. Tämä on sellainen kytkös, joka lähtökohtaisesti on tuotava esille "tutkijan" esittäessä julkisuudessa propagandaa maahanmuuton puolesta.

Tutkimusetiikkaan kuuluu, että tämäntyyppiset jääviydet on tuotava esille. Honkasalo onkin itse tuonut tämä asiat esille, mutta väärästä syystä; hän ei ole tuonut niitä esille "tutkimuksiensa" luotettavuutta heikentävinä, jääviyttä aiheuttavina kytköksinä, vaan positiivisina esimerkkeinä monikulttuurisuudesta.

Tämä on sama asia kuin jos esim. kännyköiden säteilyhaittojen "tutkija" kertoisi positiivisena juttuna olevansa naimisissa kännykkäfirman toimitusjohtajan kanssa.

Olennaisinta tässä kaikessa on, että Honkasalo ja muut maahanmuuton "tutkijoina" mediassa esiintyvät henkilöt ovat valtion virkamiehiä, hallituksen propagandaa työkseen tuottavia viranomaisia.

Honkasalon ym. tahojen tuottama propaganda on poliittisten vallanpitäjien ylhäältä saarnaamaa virallista liturgiaa, jota pakkosyötetään kansalle, kansan eli veronmaksajien kustantamana.

Kansan mielipidettä tästä maahanmuuttopropagandasta ei kysytä, vaan kansalaisten mielipiteet yritetään tukahduttaa "nettirasismina" ja "vihana" jne.

Honkasalon kaltaisia tutkijoita pitää arvostella ankarasti, koska heidän tuottamaansa lähtökohdiltaan ideologista tutkimusta käytetään asiantuntijamielipiteenä poliittisessa päätöksenteossa. Laajamittainen humanitaarinen maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa pysyvästi aiempaa huonompaan suuntaan. Siksi mielipidettä pitää kysyä myös tavallisilta suomalaisilta, jotka maksavat yhteiskunnallisen kokeilun sekä verorahoina että oman elinympäristönsä muuttumisen kautta.

Kommenttiosastosta:

markku penttilä kirjoitti...

Morron Vasara! Luin eilen ensikertaa blogiasi suorastaan hengästyneenä. Olet mielestäni nykyjournalismin huippuhyvä toteuttaja ja tiedonetsimisen ja -välityksen vertaansa vailla oleva mestari. En käsitä, miten voit etsiä, hallita, analysoida ja siirtää näin valtavasti asiallista tietoa. Ja tämä kaikki kumpuaa omasta suomalaisesta historiasta, ihmisistä, elämästä ja kulttuurista niitä kunnioittaen ja vaalien. Kiitos, että olet olemassa!

Voisin vain toivoa, että kykysi ja taitosi yhdessä Octaviuksen, Roopen, Jussin, Avreliuksen ja muiden (haluaisin olla listan lopussa, mutten kehtaa) kaltaistesi kanssa saisitte aikaiseksi vaikka sanomalehden tai nettilehden. Se olisi tarpeen monopoli- ja manipulointimedian vastapainoksi. Itse olen viimeisenä keinona lähtenyt Muutoksen riveihin pelastamaan maatamme "Länsimaiden tuholta".

Olemme jo hyvää vauhtia joutumassa tappiolle islamin ja kristinuskon tuhatvuotisessa taistelussa ja tämä kaikki vain päälaelleen kääntyneiden pakolaisohjeiden ja poliittisen eliitin ajattelemattomuuden ja luodun valtavan byrokratian takia. Käsittämätöntä historiaa!

Toivon, että vilkaiset myös blogiani http://mp2103.blogit.uusisuomi.fi/.

Sorry tämä vuodatus, tästä rasismitutkijoiden käytöstä manipuloinnin välineenä olen täysin samaa mieltä kanssasi. Nämä ovat niitä ikävällä tavalla käytettyjä nippelitietoja, joilla monikultturistit yrittävät mollata arvostelijoitaan.

Mutta Suomi nousuun!
Terv. Markku Penttilä, fm, Hki

Olen tämän Markku Penttilän kanssa samaa mieltä, että tämä bloggaaja Vasarahammer on erinomainen journalisti. Ainakin hän on parempi kuin yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä koko Suomessa.

Jos väitätte päinvastaista, antakaa yksikin esimerkki.

Onko yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä koko Suomessa tuonut esiin sitä tosiasiaa, että nämä mielipidevainon uhreiksi tekeytyneet "tutkijat" ovat todellisuudessa sensuuria kannattavia viranomaisia?

Kannatan Outi Alanko-Kahiluotoa

Alanko-Kahiluoto: Maahanmuuttoa tutkiville taattava tutkimisen vapaus
Tiedote• 16.3.2010

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto tuomitsee selkeästi tutkijoihin ja muihin maahanmuuttoasioiden parissa työskenteleviin kohdistetun uhkailun.

- Tutkimustietoon pohjautuvalle, avoimelle ja kiihkottomalle keskustelulle maahanmuutosta on olemassa yhteiskunnallinen tarve. Tähän keskusteluun pitää jokaisen tutkijan ja kansalaisen voida osallistua pelkäämättä turvallisuutensa puolesta. Uhkailuun ja vihapuheeseen on puututtava välittömästi, myös verkkoympäristössä, Alanko-Kahiluoto vaatii.

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevät eivät häirinnän ja uhkailun takia enää uskalla esiintyä omalla nimellään eivätkä käydä julkista keskustelua.

- Maahanmuuttoa koskevaa tutkimusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kuten tutkija Veronika Honkasalo on tuonut esille, tutkimuksen avulla on mahdollista selvittää myös maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, mikä helpottaa niihin puuttumista poliittisen päätöksenteon tasolla. Objektiivinen tieteellisen yhteisön arvioinnin läpäissyt tutkimustieto on myös edellytys sille, että pystytään tekemään perusteltuja päätöksiä, Alanko-Kahiluoto muistuttaa.

- Tieteen ja tutkimuksen vapaus turvataan perustuslaissa. Tutkijan pitää voida valita tutkimusaiheensa vapaasti ja tutkimustuloksista on voitava käydä julkista keskustelua. Poliitikkojen on huolehdittava siitä, että yhteiskunnallinen ilmapiirimme sen sallii. Kaikkien puolueiden on tuomittava rasistinen vihapuhe jyrkästi ja selväsanaisesti, Alanko-Kahiluoto vaatii.

Kannatan Outi Alanko-Kahiluotoa.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto tuomitsee selkeästi tutkijoihin ja muihin maahanmuuttoasioiden parissa työskenteleviin kohdistetun uhkailun.

Minäkin tuomitsen tutkijoihin ja muihin maahanmuuttoasioiden parissa työskenteleviin kohdistetun uhkailun.

Tuomitsen mm. Jussi Halla-ahoon kohdistetun uhkailun, jota mm. Ylen toimittaja Ella Airas on harrastanut. Airas haastatteli tarkoitushakuisesti lukuisia mielipuolisia fanaatikkoja, jotka olisivat halunneet tuomita Halla-ahon jopa pariksi vuodeksi vankilaan Muhammadin sanomisesta pedofiiliksi.

Jopa tappouhkauksia on tullut Jussi Halla-aholle ja Juha Mäki-Ketelälle:

Ulkomaalaislain muutosta vastustavasta adressista ja Muutos2011-yhdistyksestä tunnettu Juha Mäki-Ketelä kertoo MikroPC:lle saavansa tappouhkauksia säännöllisesti.

”Erilaisia herjaviestejä tulee noin 20-30 viikossa. Tappouhkauksia tulee noin kerran kuussa”, toteaa Mäki-Ketelä. Osa on prepaid-liittymistä lähetettyjä kuvaviestejä, jossa henkilö osoittaa ase kädessä.

...

Myös maahanmuuttokriittistä blogia pitämällä julkisuuteen noussut Jussi Halla-aho kertoo MikroPC:lle saaneensa tappouhkauksia jo vuodesta 2005 alkaen. ”Erilaisia viha- ja herjasivustoja on ollut kymmenittäin”, kertoo Halla-aho.

Tällaisen mielipidevainon minä tietysti tuomitsen jyrkästi. Epäilen, että Outi Alanko-Kahiluoto ei kuitenkaan tuomitse tätä Jussi Halla-ahoon ja Juha Mäki-Ketelään kohdistunutta uhkailua. Alanko-Kahiluoto on todennäköisesti sitä mieltä, että rasismia pitää vastustaa kaikin keinoin, vaikkapa tappouhkauksin. Ainakaan hän ei ole toistaiseksi irtisanoutunut Halla-ahoon ja Mäki-Ketelään kohdistuneesta uhkailusta.

Rajoittamatonta maahanmuuttoa kannattava kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sdp) vaatii pääministeri Matti Vanhasta (kesk) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataista (kok) irtisanoutumaan maahanmuuttomyönteisiin tahoihin kohdistuneesta uhkailusta. Kiljunen jopa vertaa tätä uhkailua 1930-luvun lapuanliikkeen kyydityksiin ja vihjailee tämän tien johtavan Natsi-Saksaan:

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja varapääministeri Jyrki Katainen (kok.) ovat oudon hiljaa, kun maahanmuuttomyönteisiä keskustelijoita vaiennetaan painostuksella ja uhkailuilla, väittää SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Kiljusen mielestä on outoa, kuinka yksin ministeri Astrid Thors (r.) on hallituksessa jätetty ihmisarvoa puolustavine kantoineen.

- Hallituksen johto vaikenee kasvavan muukalaisvihan edessä, vaikka juuri nyt kaivattaisiin johtavien poliitikkojen selkeitä kantoja perusihmisoikeuksien puolesta, hän sanoo.

Kiljusen mielestä sitten 1930-luvun ei Suomessa ole julkisesti painostettu vastakkaista mielipidettä edustavia kuten tänä päivänä.

- Maahanmuuttomyönteisiä tutkijoita ja toimittajia on organisoidusti leimattu ja uhkailtu häirintäviesteillä. He joutuvat vaikenemaan tai piiloutuvat salaisten osoitteiden taakse. Näin Suomessa vuonna 2010 - ja hallitus ei puutu asiaan.

- Pahinta ei ole pahojen pahuus, vaan hyvien hiljaisuus. Tien päässä on äärimmillään etnisesti puhdas arjalainen yhteiskunta, maalailee Kiljunen.

Koska maahanmuuton kaikkien rajoitusten poistamista kannattava "kansanedustaja" Kimmo Kiljunen vaatii Vanhasta ja Kataista irtisanoutumaan maahanmuuttomyönteisten "tutkijoiden" (mm. Veronika Honkasalo) ja "toimittajien" (mm. Sanna Ukkola) saamista "uhkauksista", minulla on maahanmuuttokriittisenä yhteiskunnallisena keskustelijana oltava oikeus vaatia Outi Alanko-Kahiluotoa irtisanoutumaan maahanmuuttokriittisiin tahoihin (mm. Halla-aho) kohdistuneesta uhkailusta.

Niin kauan kuin Alanko-Kahiluoto ei ole julkisesti irtisanoutunut mm. Halla-ahoon kohdistuneesta mielipidevainosta, Kiljusen logiikalla katson voivani sanoa Alanko-Kahiluodon kannattavan Halla-ahon vainoamista, mm. tappouhkauksia.

Monikulttuurisuusasiantuntija Jukka Turunen kommentoi:

Väkivallan uhka ei kuulu suomalaiseen demokratiaan. Surullisinta tässä on se, että demokratiaa nakertaa eniten suvaitsevaisuuden nimissä toimiva media, joka demonisoi kaikkia maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvia tahoja, leimaten heidät automaattisesti rasisteiksi.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei vieläkään halua aloittaa moniäänistä keskustelua maahanmuutosta, vaan soittaa kulunutta metakeskustelu-levyään ”oikeanlaisen maahanmuuttokeskustelun avaamiseksi”. Kansan mielipide ei Hesaria kiinnosta vähääkään, vaikka tuoreiden gallup-lukujen rivien välissä nykyinen maahanmuuttopolitiikka saa kansalta tylyn
tuomion.

Hesari onkin Suomessa iso osa ongelmaa, eikä suinkaan osa ongelman ratkaisua, kuten tyhmempi saataisi luulla.

Jostain syystä minusta tuntuu, että mm. Helsingin Sanomat ja Outi Alanko-Kahiluoto "tuomitsevat" kaksinaismoralistisesti vain maahanmuuton lisäämisen kannattajien uhkailun ja painostamisen. Helsingin Sanomat ja Outi Alanko-Kahiluoto eivät ole osoittaneet minkäänlaista huolestumista siitä, että mm. Halla-ahoa, Mäki-Ketelää, minua ym. maahanmuuttokriittisiä yhteiskunnallisia keskustelijoita on yritetty vainota mm. esittämällä tappouhkauksia tai vaatimalla sensuuria.

Vähemmistövaltuutetun virkaa hakeva filosofian tohtori J. Sakari Hankamäki kommentoi tätä kaksinaismoralismia myös Veronika Honkasalon ja Ilkka Niiniluodon osalta:

Kansleri Ilkka Niiniluoto paheksui Helsingin Sanomien jutussa sitä, että maahanmuuton tutkijat ”ovat joutuneet poikkeuksellisen rajujen uhkausten ja kunnianloukkausten kohteiksi nettikirjoittelussa”. On selvää, että tämä on tapahtunut nimenomaan ”nettikirjoittelussa”, koska mitään tosiasiallisia uhkauksia ei ole kerrottu kyseisiin tutkijoihin suunnatun.

Ruotsalaisessa Örebron yliopistossa tosin murhattiin kristitty assyrialainen lehtori Fuat Deniz, jonka tutkimusaihe koski muslimien suorittamaa Ottomaanien valtakunnan aikaista kristittyjen kansanmurhaa (asiaa, jonka Ruotsi äskettäin tunnusti ja minkä vuoksi Turkki kutsui suurlähettiläänsä kotiin). Denizin epäiltiin joutuneen ääri-islamistien väkivallan kohteeksi. Syytä ei ole unohtaa sitäkään, että myös professori Kari S. Tikan Suomessa surmanneet olivat maahanmuuttajia.

Todellinen uhkailu, painostus ja sensuurin yritykset on nykyaikana kohdistettu niihin maahanmuuttokriittisiin tutkijoihin, jotka on pakotettu toimimaan yliopistolaitoksen ulkopuolella. Toimintaresursseja kun ei myönnetä maahanmuuttoon järkiperäisesti asennoituville tutkijoille itselleen tuossa täysfeministisessä ja läpikotaisin vihervasemmistolaisessa yliopistossa.

Syöttötuoli yliopistoista on sen sijaan myönnetty melkein jokaiselle maahanmuuttoa penäävälle ja tutkijaksi itseään nimittävälle.

Niiniluodon ja Veronika Honkasalon Hesarissa esittämät hyökkäykset ovat tyypillisen brezhneviläisiä väitteissään siitä, että vain ”harva tietää millaista suoraa häirintää tutkijat kokevat”, ettei kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vaatijoiden pitäisi ”vetäytyä julkisuudesta” ja että tämä on jopa ”turvallisuuskysymys”. Kyseinen tekstuaalinen häirintä näyttääkin olevan samanlaista kuin se seksuaalinen häirintä, josta feministit valittavat joka puolella oman estoisuutensa merkiksi.

Honkasalon toiminta puolestaan on ollut täysin tendenssimäistä. Hän on toiminut Naisasialiitto Unionin puheenjohtajana, ja olen hänen kanssaan eri mieltä lähes kaikesta. Lukekaa toki myös jutun jäljessä olevat kolme sataa yleisökommenttia, joissa tuomitaan silkaksi vääristelyksi muun muassa se, että Honkasalo ”pitää tutkijoiden velvollisuutena tasapainottaa keskustelun kielteistä sävyä”.

Se, että Niiniluoto vertaa suosikkitutkijoidensa saamaa arvostelua inkvisitioon, on kieltämättä valaisevaa, mutta nurin päin käännettynä. Nythän ihminen joutuu inkvisition ja stalinistisen vainon kohteeksi, jos hän ei suostu vastaanottamaan tai edustamaan tuota viranomaisohjatun näennäistutkimuksen uskontunnustusta, jonka mukaan maahanmuuttajien ylimäärää tarvitaan työttömyys-Suomessa ja että se on muka suurikin rikkaus. Näin aurinko kiertää maata.

Todellisuudessa myös jutussa mainittu uhkailu on toteutunut vice versa. Esimerkiksi minua ja Jussi Halla-ahoa vastaan suunnattu painostus ja rajaaminen akateemisen uran ulkopuolelle on ollut häikäilemätöntä ja vapaan tiedonmuodostuksen sekä
yliopiston oman edun vastaista.

Palaan Alanko-Kahiluodon kannanottoon:

- Tutkimustietoon pohjautuvalle, avoimelle ja kiihkottomalle keskustelulle maahanmuutosta on olemassa yhteiskunnallinen tarve.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti tällaista avointa ja kiihkotonta keskustelua maahanmuutosta ei ole voitu käydä, koska sitä on yritetty tukahduttaa ahdasmielisellä, fanaattisella monikulttuurisuuspropagandalla. Tätä fanaattista monikulttuurisuusideologiaa edustaa mm. Outi Alanko-Kahiluoto ja hänen puolueensa eli Vihreä liitto.

Ennen kaikkea tutkimustietoon pohjautuvaa keskustelua on ollut mahdotonta käydä, koska tutkimustuloksia on yritetty sensuroida.

Tätä sensuuria ovat kannattaneet mm. valtionsyyttäjä Mika Illman, entinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiristä asettuva Saara Mattero.

Tähän keskusteluun pitää jokaisen tutkijan ja kansalaisen voida osallistua pelkäämättä turvallisuutensa puolesta.

Olen samaa mieltä. Miksi siis veronmaksajien rahoilla toimiva valtiollinen propagandalaitos Yle lähettää satojentuhansien ihmisten katsomassa tv-ohjelmassa sellaisia uhkauksia kuin "jalkapuuhun torille", "kiven sisään", "erotettaisiin virasta" [kaupunginvaltuustosta], "pari vuotta" [vankeutta], "en edes kehtaa sanoo, että mitä sille pitäisi tehdä" [ilmeisesti tappaa tai vähintään hakata]?

Uhkailuun ja vihapuheeseen on puututtava välittömästi, myös verkkoympäristössä,
Alanko-Kahiluoto vaatii.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja muut lainsäätäjät ym. poliittiset päättäjät eivät ole puuttuneet siihen, että veronmaksajien rahoilla toimiva valtiollinen propagandalaitos Yle julkaisee verkkoympäristössä mm. Akuliina Saarikosken ja Anne Moilasen tuottamaa vihapuhetta ja uhkailua.

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevät eivät häirinnän ja uhkailun takia enää uskalla esiintyä omalla nimellään eivätkä käydä julkista keskustelua.

Niin. Esimerkiksi maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevä Helsingin sosiaaliviraston työpäällikkö Harri Eerikäinen joutui maahanmuuttopoliittisten mielipiteidensä vuoksi häirinnän ja uhkailun kohteeksi esimiehensä, sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikön Leila Palviaisen ja vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään taholta.

En ole kuullut Alanko-Kahiluodon ottavan kantaa tähän.

Kun Alanko-Kahiluoto nyt on ilmaissut huolestuneisuutensa maahanmuuttoasioiden parissa työskenteleviin kohdistuvasta poliittisesta mielipidevainosta, odotan häneltä jämerää kannanottoa Eerikäisen puolesta.

Jos sellaista ei kuulu, Kiljusen logiikalla on katsottava Alanko-Kahiluodon tukevan Eerikäiseen kohdistunutta vainoa.

- Maahanmuuttoa koskevaa tutkimusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Olen samaa mieltä, koska maahanmuuttoakin on nyt enemmän kuin koskaan. Toki näin tärkeää, yhteiskunnallisiin oloihin ratkaisevasti vaikuttavaa ilmiötä olisi tutkittava kunnolla. Valitettavasti tutkimustietoa on yritetty systemaattisesti tukahduttaa leimaamalla se rasismiksi. Tätä sensuuria on kannattanut etunenässä Alanko-Kahiluodon puolue eli vihreät.

Kuten tutkija Veronika Honkasalo on tuonut esille, tutkimuksen avulla on mahdollista selvittää myös maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, mikä helpottaa niihin puuttumista poliittisen päätöksenteon tasolla.

Totta. Miksi Honkasalo ei siis ole tuonut julkisuudessa esille näitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, jos hän on tutkijana selvittänyt niitä?

Onko joku poliittinen päättäjä, esim. tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, maahanmuuttoministeri Astrid Thors tai sisäministeri Anne Holmlund, tai jokin viranomaistaho, esim. vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää tai valtionsyyttäjä Mika Illman, painostanut Honkasaloa olemaan julkaisematta tällaisia poliittisen päätöksenteon kannalta erittäin merkittäviä tietoja maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista?

Mikäli näin on tapahtunut, mitä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto aikoo tehdä vastustakseen tätä tutkijoihin kohdistuvaa uhkailua ja poliittista ajojahtia?

Objektiivinen tieteellisen yhteisön arvioinnin läpäissyt tutkimustieto on myös edellytys sille, että pystytään tekemään perusteltuja päätöksiä, Alanko-Kahiluoto muistuttaa.

Aivan. On äärimmäisen vaarallista, että tutkimuksiin perustuvaa tietoa yritetään sensuroida. Tällä tavalla yritetään estää oikeaa tietoa tulemasta esille. Tähän on motiivi tietysti vain niillä, jotka haluavat levittää väärää tietoa.

Esimerkiksi väite somaleiden, arabien ym. kehitysmaalaisten maahanmuuttajien tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä Suomelle on tietysti väärää tietoa, joka voidaan hetkessä kumota objektiivisella, tieteellisen yhteisön arvioinnin läpäisseellä tutkimustiedolla afrikkalaisten, arabien jne. älykkyystasosta, koulutustasosta, suomen kielen osaamistasosta, työllistymismahdollisuuksista, rikollisuudesta ja kulttuurillisesta yhteensopivuudesta modernin länsimaisen yhteiskunnan kanssa.

Mitä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on tehnyt edistääkseen tällaisen objektiivisen tutkimustiedon huomioonottamiseksi poliittisessa päätöksenteossa eduskunnassa, hallituksessa, europarlamentissa ja kunnanvaltuustoissa?

- Tieteen ja tutkimuksen vapaus turvataan perustuslaissa. Tutkijan pitää voida valita tutkimusaiheensa vapaasti ja tutkimustuloksista on voitava käydä julkista keskustelua.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti Suomessa ja muissa länsimaissa on viime vuosina ja vuosikymmeninä yritetty tukahduttaa tutkimuksen vapautta rajoittamalla tutkimusaiheen valintaa (monissa yliopistoissa ym. tutkimuslaitoksissa esim. eurooppalaisten ja afrikkalaisten välisten geneettisten ÄO-erojen tutkiminen on kielletty poliittisista syistä) ja sensuroimalla julkista keskustelua tutkimustuloksista (esim. entinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ja valtionsyyttäjä Mika Illman ovat yrittäneet valtion väkivaltakoneiston toimenpiteillä uhaten kieltää tutkijoita ja yksityisiä kansalaisia tuomasta esille eurooppalaisten ja afrikkalaisten välisiä geneettisiä ÄO-eroja).

Aikooko Outi Alanko-Kahiluoto puuttua tähän tieteellisen vapauden tukahduttamiseen?

Poliitikkojen on huolehdittava siitä, että yhteiskunnallinen ilmapiirimme sen sallii.

Aivan. Mitä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on tehnyt tämän eteen?

Kaikkien puolueiden on tuomittava rasistinen vihapuhe jyrkästi ja selväsanaisesti, Alanko-Kahiluoto vaatii.

Mitä on "rasistinen vihapuhe"? Tähän mennessä mm. vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on halunnut kieltää mm. rikostilastojen kaltaisten "yksittäisten faktojen" julkaisemisen "rasistisena propagandana.

Alanko-Kahiluodon oma puolue eli Vihreät on halunnut kieltää mm. 9-vuotiaan tytön raiskanneen 50-vuotiaan miehen sanomisen pedofiiliksi valtion väkivaltakoneiston sanktioiden uhalla. Onko tämä sitä Alanko-Kahiluodon tarkoittamaa "rasistisen vihapuheen tuomitsemista jyrkästi ja selväsanaisesti"?

Monikulttuurisuusfanaatikot vastustavat vapaata kansalaiskeskustelua

Veronika Honkasalo:

Maahanmuuttoa tutkivat eivät enää halua esiintyä julkisuudessa

Mediassa on vuoden 2008 kuntavaaleista lähtien käyty vilkasta maahanmuuttokeskustelua. Päähenkilöiksi ovat nousseet eri tavoin asiantuntijoiksi tulleet, maahanmuuttoa vastustavat toimijat.

Keskustelun yhteydessä lanseerattiin uusi yhteiskunnallinen analyysilaji, "maahanmuuttokritiikki". Kriitikoiksi itsensä nimesivät nimenomaan ne henkilöt, jotka keskittyivät arvostelemaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa ja vaatimaan maahanmuuton rajoittamista.

"Maahanmuuttokriitikoiden" perussanoma on ollut, ettei Suomessa ole ennen heitä uskallettu puhua maahanmuutosta suoraan. Samalla puolustettiin hanakasti sitä, että maahanmuutosta ja sen seurauksista on voitava keskustella kriittisesti ilman, että leimautuu rasistiksi. Tätä näkemystä kannatettiin ylintä poliittista eliittiä myöten.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne lukuisat tutkimukset, joissa suomalaista monikulttuurisuutta on analysoitu kriittisesti jo vuosien ajan. Kriittistä tutkimus on ollut nimenomaan siinä mielessä, että se on tuonut esille esimerkiksi kotouttamiseen liittyviä epäkohtia ja ongelmia. Tutkimusta on tehty sekä toimintoja suunnittelevien että niiden kohteina olevien ihmisten näkökulmista.

Kriittisyys on tutkimuksessa tarkoittanut myös sitä, että ilmiöiden monimutkaisuutta on pyritty ymmärtämään. Kriittisyys ei toisin sanoen ole pohjautunut jonkin ilmiön tai ihmisryhmän vastustamiselle. Sen tavoitteena on ollut tarjota vaihtoehtoja vallitseville ajatusmalleille.

Tutkijoiden näkemykset harvemmin kanavoituvat osaksi mediakeskustelua. Tutkijoiden näkemysten esille tuominen on paljolti heidän oman aktiivisuutensa varassa. Toisaalta toimittajat voivat kokea, että tutkijoilta on hankalaa saada "täsmävastauksia", kun tutkimuksissa pyritään nimenomaan kuvaamaan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden moniulotteisuutta ja eri mahdollisuuksia ymmärtää niiden taustalla olevia tekijöitä.

Tutkijoiden näkymättömään yhteiskunnalliseen rooliin on löydettävissä myös muita syitä.

Ensimmäinen liittyy siihen, miten tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun suhde mielletään. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että tutkimuksen tekeminen sinällään on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Näihin näkemyksiin sisältyy ajatus siitä, että tieteen objektiivisuutta haavoittaa tutkijan liian aktiivinen kantaaottavuus.

Nykyisen maahanmuuttokeskustelun kärjistyessä monet maahanmuuton ja etnisten suhteiden tutkijat ovat keskustelleet vakavasti siitä, etteivät "pelkät" tutkimusraportit enää riitä. Nämä tutkijat ovat korostaneet, että polarisoituneen yhteiskunnallisen keskustelun purkaminen edellyttää myös tutkijoilta aikaisempaa voimakkaampaa eettistä ja yhteiskunnallista vastuuta.

Toinen syy, joka saattaa jarruttaa tutkijoita kommentoimasta nykyistä maahanmuuttokeskustelua on se, että jokaisen mediaesiintymisen jälkeen on melko varmaa, että tutkijan näkemyksiä, mutta myös sanoman kannalta epärelevantimpia seikkoja, kuten tutkijan persoonaa, perhetilannetta ja niin edelleen, kommentoidaan maahanmuuttovastaisilla nettipalstoilla. Samaan tilanteeseen ovat joutuneet kansalaisjärjestöjen toimijat ja tuoreimpana esimerkkinä myös maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

Voidaan oikeutetusti kysyä, onko ihme, että kynnys mediaosallistumiseen kasvaa. Tutkijat eivät halua laittaa alttiiksi koko persoonaansa tuodakseen esille vaihtoehtoisia tapoja analysoida sitä, mistä monikulttuurisuudessa on kyse.

Vaihtoehtoisten näkemysten esille tuomista ja rasismin vastustamista helpottaisi sellainen yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka tuomitsisi hanakammin rasistiset argumentointitavat ja toiminnot. Näin ei suomalaisessa yhteiskunnassa näytä olevan. Vain harva puoluejohtaja on esimerkiksi tuominnut julkisesti Astrid Thorsiin kohdistuneet hyökkäykset. Puolueet eivät näytä uskaltavan sanoutua irti rasismista potentiaalisten äänestäjien menettämisen pelossa.

Polarisoituneella maahanmuuttokeskustelulla on kauaskantoisia seurauksia, ja se vaikuttaa monen ihmisen arkielämään. Siten ei ole yhdentekevää, miten maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta keskustellaan ja ketkä tätä keskustelua etupäässä ohjaavat.

Kommentti hommaforumilta:

Honkasalon kirjoitus on paljastava ja oireellinen; hän kuvaa tahtomattaan ns. "tutkijoiden" toiminnan surullista tilaa. Honkasalo puhuu vapaata kansalaiskeskustelua vastaan ja puolustaa polarisoitunutta asetelmaa, jossa valtapolitiikkaa ja hyväksyttävää mielipidettä edustaa eliitti, lähinnä "tutkijat".

Kirjoitus on puettu valituksen muotoon, mutta on oikeastaan puolustus käytännöille ja olosuhteille, jotka jo vallitsevat (mm. kaksinapainen asetelma: monikultturismi vs. kansalaiskeskustelu). Kirjoituksensa perusteella Honkasalo lähinnä vain haluaisi kärjistää tilannetta entisestään, siirtää keskustelun pois kansalaisten ulottuvilta ja monopolisoida sen valitulle joukolle samanmielisiä "tutkijoita", päättäjiä ja vaikuttajia.

Lainaus

Nykyisen maahanmuuttokeskustelun kärjistyessä monet maahanmuuton ja etnisten suhteiden tutkijat ovat keskustelleet vakavasti siitä, etteivät "pelkät" tutkimusraportit enää riitä. Nämä tutkijat ovat korostaneet, että polarisoituneen yhteiskunnallisen keskustelun purkaminen edellyttää myös tutkijoilta aikaisempaa voimakkaampaa eettistä ja yhteiskunnallista vastuuta.

Honkasalon "tutkijoiksi" kutsuma verkosto on alusta asti lähtenyt siitä, että heillä on yhteiskunnallisena missiona edistää poliittista linjaustaan ja ohjata ihmisten mielipiteet omiensa kaltaisiksi.

"Voimakkaampi eettinen ja yhteiskunnallinen vastuu" tarkoittaa juuri tätä, Honkasalon oman sulkeutuneen, ahdasmielisen aateryhmän vallan kasvattamista kansalaiskeskustelun ja ihmisoikeuksien kustannuksella.

Ns. "tutkijat" eivät pelkästään "keskustele vakavasti" tästä, vaan ovat pyrkineet siihen koko ajan tärkeimpänä tavoitteenaan. Juuri siksi ne ongelmat ovat olemassa, joita Honkasalokin näennäisesti valittaa, mm. kansalaiskeskustelun polaarisuus.

Polaarisuus vain ei ole monikultturisteille mikään ongelma, vaan elinehto. Ääriliikkeet eivät tule toimeen, elleivät voi jakaa maailmaa jyrkästi hyvään ja pahaan, totuuteen ja valheeseen, kahteen polaariseen ääripäähän. Kultti ei voi esiintyä jumalan kaltaisena hyvyytenä ja totuutena, ellei se esittele vastapainokseen jotain saatanan kaltaista, jonka uhalla voidaan pelotella seuraajat pysymään ruodussa.

Lainaus

Voidaan oikeutetusti kysyä, onko ihme, että kynnys mediaosallistumiseen kasvaa. Tutkijat eivät halua laittaa alttiiksi koko persoonaansa tuodakseen esille vaihtoehtoisia tapoja analysoida sitä, mistä monikulttuurisuudessa on kyse.

Jotenkin erityisen säälittävää, miten Honkasalo esittää brutaalein keinoin toisinajattelijoita vainoavan valtapolitiikan "vaihtoehtoisena ajattelutapana".

Hän toki pyrkii kirjoituksellaan vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin, mutta on nyt tehnyt pahan virhearvion. Koko asetelman kääntäminen ylösalaisin ja totalitarismin tekeytyminen uhatuiksi toisinajattelijoiksi kerjätäkseen sääliä ei vain toimi. Tuota eivät voi ottaa vakavasti edes ne helposti vaikutettavissa olevat ihmiset, joille kirjoitus on suunnattu.

Lainaus

Vaihtoehtoisten näkemysten esille tuomista ja rasismin vastustamista helpottaisi sellainen yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka tuomitsisi hanakammin rasistiset argumentointitavat ja toiminnot. Polarisoituneella maahanmuuttokeskustelulla on kauaskantoisia seurauksia, ja se vaikuttaa monen ihmisen arkielämään. Siten ei ole yhdentekevää, miten maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta keskustellaan ja ketkä tätä keskustelua etupäässä ohjaavat.

Eikö Honkasalo huomaa, miten hän puhuu vierekkäisissä lauseissa täysin ristiin? Millä tavalla hyväksyttyjen mielipiteiden joukon rajoittaminen, poikkeavien mielipiteiden leimaaminen "rasismiksi", ja mielipiteiden esittämisen vaikeuttaminen vähentäisivät polarisoitumista?

Honkasalo väittää vastustavansa polarisoitumista, mutta kaikki mitä hän sanoo puhuu tätä vastaan. Ellei hän sitten halua vallitsevan kaksinapaisen asetelman (monikultturismi vs. kansalaiskeskustelu) tilalle yksinapaista, jossa vain valtapolitiikalla on oikeus näkökulmaansa ja sen ilmaisuun.

(lihavoinnit M. Ellilä)