Rasismi ratkaisuna yhteismaan ongelmaan

Rasismi/ksenofobia/nuivismi/whatever (you name it) ei välttämättä ole irrationaalista, ennakkoluuloista vieraan pelkoa.

Sosiobiologian ja taloustieteen mukaan kielteinen suhtautuminen vieraisiin etnisiin ryhmiin saattaa olla kulttuurievolutiivisesti rationaalinen toimintastrategia.

Ulkomaalaisten tms. toiseuden edustajien vieroksunta ja syrjintä saattaa olla yhteisön sosiaalista koheesiota ylläpitävä normi, joka auttaa ratkaisemaan ns. yhteismaan ongelmia.

Yhteismaan ongelma eli yhteismaan tragedia on tilanne, jossa tuotannontekijöiden yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen ja taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien tuotannontekijöiden käyttäjien näkökulmasta. Yhteismaan ongelman ratkaiseminen on erityisesti poliittisessa filosofiassa laajalti tutkittu alue. Yhteismaan ongelma on voimakkaasti esillä myös evoluutiobiologiassa. Käsitteen ”yhteismaan ongelma” (engl. Tragedy of the Commons) esitti ensimmäisen kerran William Forster Lloyd vuonna 1833 ja sen teki tunnetuksi Garrett Hardinin essee Science-lehdessä vuonna 1968.

Garrett Hardin kuvasi vuoden 1968 esseessään tilannetta, jossa karjanomistajat voivat laiduntaa karjaansa kylän yhteisesti omistamalla laidunmaalla eli yhteismaalla. Karjanomistajat omistavat karjansa ja saavat kaiken tuoton karjasta, kun taas karjan laiduntamisesta yhteismaan kulumisen muodossa syntyvät kulut ovat kaikkien maanomistajien yhteisesti maksamia. Yksittäisen karjanomistajan rajahyöty, eli yhden uuden eläimen laiduntamisesta aiheutuva hyöty, vastaa eläimen arvoa. Sen sijaan eläimen laiduntamisesta aiheutuvat kustannukset yksittäiselle karjankasvattajalle ovat eläimestä yhteismaalle aiheutuvat kustannukset jaettuna yhteismaan omistajien määrällä. Koska yhden uuden eläimen laiduntamisesta karjanomistajalle aiheutuva hyöty on itsestään selvästi korkeampi kuin siitä aiheutuva kustannus, kaikki rationaalisesti toimivat oman hyötynsä maksimointiin pyrkivät karjankasvattajat pyrkivät kasvattamaan oman karjalaumansa koon mahdollisimman suureksi mahdollisimman nopeasti. Tästä on seurauksena yhteismaan nopea täyttyminen ja kuluminen käyttökelvottomaksi.

Kansankokonaisuus-blogi:

On kuitenkin olemassa hyvin määriteltyjä tilanteita - esimerkiksi vangin dilemma, julkishyödykkeen tuottamiseen liiittyvä vapaa-matkustajan ongelma ja yhteismaan ongelma - joissa oletus, että jokainen aktori on omaa utiliteettiaan maksimoiva toimija (Homo Economicus), johtaa tulokseen, joka on tehoton.

Elävän elämän esimerkkejä tällaisista koordinaatio-ongelmista on vaikkapa ryöstökalastus, ilmaston lämpeneminen, kastelujärjestelmien rappio ja aavikoituminen.

Taloustieteen tämän vuoden nobelisti Elinor Ostrom on osoittanut, että yhteismaan ongelmia ja vapaamatkustajan ongelmia kyetään käytännössä kuitenkin usein pitkän kulttuurievoluution myötä syntynein yhteisöllisin keinoin ratkaisemaan.

Steve Sailer antaa myös esimerkin siitä, miten ns. rasismi voi usein olla tapa ratkaista yhteismaan ongelma:

American shrimp fishermen in Texas were universally denounced as racists in the late 1970s when they resisted the government's efforts to encourage Vietnamese refugees to become shrimpers in their waters. French director Louis Malle made a movie, Alamo Bay, denouncing ugly Americans fighting hardworking immigrants.

What got lost in all the tsk-tsking is that fishing communities always resist newcomers, especially hardworking ones, because of the sizable chance that the outsiders who don't know the local rules or don't care about them will ruin the ecological balance and wipe out the stocks of fish.

Rasismi on siis usein vain vaistomainen - irrationaalinen mutta tehokas - tapa toteuttaa se ekskluusio, joka Ostromin mukaan on välttämätön edellytys yhteismaan tai vapaamatkustajan ongelman ratkaisemiselle:

Yhteisresurssin käytön organisoimisen ensimmäinen askel on määritellä resurssin käytön rajat eli se kuka saa käyttää resurssia. Niin kauan kuin itse resurssin rajat ja resurssien käyttöön oikeutettujen henkilöiden joukko on tuntematon, kukaan ei tiedä mitä [yhteisresurssia] ollaan manageroimassa.

Rasismi/ksenofobia tms. nuiva suhtautuminen yhteisön ulkopuolisiin Toisiin eli muukalaisiin siis auttaa vahvistamaan yhteisön jäsenten keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tämä auttaa ratkaisemaan yhteismaan ongelman, koska yhteisön jäsenten keskinäinen solidaarisuus ja kulttuurillinen, henkinen ja biologinen sukulaisuus estää heitä riistämästä yhteisiä resursseja.

Sosiaaliset normit rajoittavat esim. liiallista metsästystä, marjastusta, sienestystä tai kalastusta, koska yhteisiä resursseja liikaa ahnehtivat yhteisön jäsenet kohtaavat paheksuntaa tai muita sosiaalisia rangaistuksia yhteisön muiden jäsenten taholta. Ääritapauksessa on uhkana joutuminen suljetuksi yhteisön ulkopuolelle tai joutuminen muiden yhteisön jäsenten hakkaamaksi tai suohon upottamaksi.

Yhteisön ulkopuolelta paikalle ilmaantuneisiin muukalaisiin tämä sosiaalinen kontrolli ei tepsi. Muukalaiset saattavat tulla paikalle vain tilapäisesti ja riistää paikallisyhteisön yhteisiä resursseja eli ns. yhteismaata kohtuuttomasti ja sitten häipyä paikkakunnalta kohtaamatta sosiaalisia rangaistuksia.

Esimerkiksi kiertelevät mustalaiset saattoivat varastaa ja kerjätä joutumatta yhteisön hyljeksimäksi ja halveksumaksi paarialuokaksi, koska he eivät kuuluneet paikallisyhteisöön. Tästä syystä suomalaisten ja muiden eurooppalaisten agraariyhteiskunnan aikaisten paikallisyhteisöjen nuiva suhtautuminen mustalaisiin oli rationaalinen defenssi muukalaisten muodostamaa uhkaa kohtaan.

Nykyään tämä paikallisyhteisöjen puolustautuminen yhteisiä resursseja riistäviä muukalaisia kohtaan näkyy esimerkiksi Lapin asukkaiden reaktiona ulkomaalaisia, jopa Aasiasta asti Suomeen tulleita marjanpoimijoita kohtaan:

Kokouksessa keskusteltiin paljon jokamiehen oikeuksista sekä ulkomaalaisten marjanpoimijoiden tuottamista ongelmista perinteiselle marjastukselle. Yleinen henki on, että jokamiehen oikeuksista on säädettävä erillinen laki, joka selkeyttää metsämarjojen poimintaan liittyviä pelisääntöjä. Tarvittavat esitykset tullaan tekemään selvitystyön jälkeen maa- ja metsätalousministeriölle.

Poimijoiden mielestä jokamiehen oikeuksien piiriin ei kuulu ulkomailta tuotettu laajamittainen marjabisnes. Ulkomaalaisten satunnainen ja yksittäinen marjastus ja suomalaisten mukana tapahtuva poiminta on hyväksyttävää ja marjastuskulttuuria tukevaa.

Kokouksessa todettiin myös eduskunnan vuonna 1955 säätämä laki, joka antaa Maa- ja metsätalousministeriölle oikeuden rajoittaa Lapin kunnissa marjastusta silloin, kun siitä on paikallisille asukkaille huomattavaa taloudellista merkitystä. Koska marjastajia ovat syrjäisten kylien asukkaat ja marjastuksesta saatava tulo on sadoille poimijoille merkittävä tulonlisä, päätettiin selvittää lain merkitys ja ohjausmahdollisuudet säädellä marjanpoimintaa Lapin kunnissa.

(lihavoinnit Mikko Ellilä)

Kommentti Kansankokonaisuus-blogin yleisönosastosta:

Toisin sanoen Jukka sanoo, että me tarvitsemme sitä mikä edeltää poliittista (prepolitical). Sisäistettyä ja pysyvää sosiaalista, joka on paikallisten ihmisten luomaa, ylläpitämää ja säätelemää. Kun tämä on riittävällä tavalla henkilökohtaisesti ja sosiaalisesti sisäistetty, se kestää vaikka henkilöt olisivat joutuneet erilleen toisistaan pakottavaan tilanteeseen (vangin dilemma).

Liberaalin yhteiskunnan harjoittama politiikka pyrkii väistämättä tuhoamaan sitä, josta liberaali yhteiskunta on riippuvainen ja joka pitää sen elossa.

Esim. yhteiskunta väittää antavansa meille ihmisoikeuksia, mutta todellisuudessa ne ovat radikaaleja atomisoivia ja rangaistuksin sanktifioituja vaatimuksia siitä minkälainen sosiaalinen järjestys on sallittua.

Sikäli kuin ne antavat ihmisille mahdollisuuden esittää vaatimuksia valtiolle, ne tekevät ihmisen riippuvaiseksi keskitetystä byrokratiasta, sen määräyksistä, sosiaalivakuutuksista, kaikkialle ulottuvasta mikromanipuloinnista, poliittisista tavoitteista, sen kontrolloimista ja rajoittamista mahdollisuuksista, sen regimentointijärjestelmistä (esim. koulutus ja työttömyystoimistot), sen asettamista yhteiskunnan pelisäännöistä, jne. Nämä tuhoavat sosiaalista, paikallista ja yhteisöllistä.

En yhdy ylläolevaan käsitykseen liberalismin vahingollisuudesta, mutta pidän paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan tuottamaa spontaania, orgaania yhteisöllisyyttä ja sosiaalista normistoa erittäin arvokkaina.

Nämä eivät mielestäni ole ristiriidassa liberalismin kanssa. Liberalismi on poliittinen ideologia, joka käsittelee vain valtiollisen tason lainsäädäntöä. Liberalismi ei mitenkään vaadi purkamaan paikallisyhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnassa eli sanalla sanoen kulttuurissa muodostuneita sosiaalisia normeja.

Monet sosiaaliset normit ovat yhteisön ja siihen kuuluvien yksilöiden kannalta rationaalisia, hyödyllisiä ja suorastaan välttämättömiä, vaikka ne eivät olisi lakisääteisiä.

Tästä syystä vastustan monikulttuurisuutta.

Monikulttuurisuus johtaa relativismiin, jonka mukaan "anything goes", millään ei ole mitään väliä, pakkoavioliitot ovat OK, kunniamurhat ovat OK, lasten puukottaminen eli ns. ympärileikkaus on OK, insestisuhteet eli lähisukulaisten keskinäiset avioliitot ovat OK jne.

monikulttuurisuus => kulttuurirelativismi => islamilaisten barbaarien invaasio

Kaikki nämä kuuluvat johonkin kulttuuriin, tarkemmin sanottuna Lähi-idän muslimikulttuuriin. Jos mikään kulttuuri ei ole parempi kuin toinen, meillä ei ole oikeutta pakottaa Lähi-idästä tänne tulleita ihmisiä sopeutumaan meidän kulttuurimme. Tätä se monikulttuurisuus tarkoittaa.

Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että samassa maassa vallitsee useita eri kulttuureja samanaikaisesti rinnakkain. Tämä johtaa siihen, että yhteiskunta hajoaa, ghettoutuu, segregoituu, pirstaloituu, tuhoutuu. Jäljelle ei jää mitään yhteiskuntaa, koska yhteiskunnan olemassaolo edellyttää yhtenäistä kulttuuria.

etnisesti homogeeninen kansa => yhtenäiskulttuuri => kansallisvaltio => harmonia

Yhteiskunta on kulttuurin tuote. Ihmiset muodostavat kulttuurin ja yhteiskunnan. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Vain yhtenäinen kansa voi tuottaa yhtenäisen kulttuurin. Vain etnisesti ja kulttuurillisesti homogeeninen kansa voi muodostaa kansallisvaltion. Vain kansallisvaltio on toimiva, koherentti, harmoninen yhteiskunta.

Monikulttuurinen, monietninen, monirotuinen väestö ei voi muodostaa yhtenäistä kulttuuria, yhteiskuntaa ja valtiota. Monikulttuurinen maa jakautuu väistämättä keskenään riiteleviin, toisistaan eriytyneisiin etnisiin ryhmiin. Tällaisessa maassa vallitsee jatkuva konflikti, eräänlainen luokkasota tai sisällissota, näiden etnisten intressiryhmien kesken. Mitään koherenttia, rauhallista, laillista järjestäytynyttä yhteiskuntaa ei synny monietnisen väestön pohjalta.

Monikulttuurisuuden seurauksena on tribalismi eli yhteiskunnan hajoaminen keskenään taisteleviin etnisiin intressiryhmiin eli klaaneihin/heimoihin.

Monikulttuurisuus on pahinta mahdollista rasismia, koska monikulttuurisuudessa jokainen ihminen nähdään vain oman etnisen ryhmänsä edustajana.

Vain kansallisvaltiossa jokainen ihminen on yksilö, koska kansalaiset eivät jakaudu erilaisiin etnisiin ryhmiin.

Liberalismi ja individualismi on siis mahdollista vain etnisesti homogeenisessa kansallisvaltiossa.

Assimilaatiosta taas

Kirjoitin samasta asiasta noin vuosi sitten, mutta kertaus on opintojen äiti.

Kävin eilen Turun Heikkilän kasarmilla eli Suomen merivoimien esikunnassa jazzkonsertissa. Konsertti oli ilmainen ja sinne oli jopa ilmainen bussikuljetus Turun keskustasta. Yleisöä oli 300-400 henkeä.

Joukossa ei ollut silminnähtävästi yhtäkään maahanmuuttajaa. Turussa on niin paljon ulkomaalaistaustaista väestöä, että 300-400 hengen joukossa olisi pitänyt tilastollisen todennäköisyyden mukaan olla 20-30 maahanmuuttajaa. Kuitenkin kaikki 300-400 henkeä olivat nähtävästi suomalaisia; joukossa ei ollut edes toisista Euroopan maista Suomeen tulleita suomalaisen näköisiä ihmisiä, koska kierrellessäni konserttialueen nurmikentällä kahvia juoden ja donitseja ja grillimakkaraa syöden en kuullut kenenkään puhuvan mitään muuta kieltä kuin suomea.

Mikähän mahtaa olla syynä siihen, että maahanmuuttajat eivät osallistu suomalaiselle kulttuurille tyypillisiin avoimiin yleisötapahtumiin? Tätä ilmaiskonserttia oli mainostettu sanomalehdistössä ja internetissä. Eivätkö maahanmuuttajat lainkaan lue suomalaisia sanomalehtiä tai suomenkielisiä internetsivuja? Eivätkö maahanmuuttajat kerta kaikkiaan ole perillä siitä, minkä tyyppisiä kulttuuritapahtumia Suomessa on?

Asiaa ei voi perustella sillä, että kulttuuritapahtumat eivät kiinnosta kaikkia ihmisiä. Eihän suomalaisistakaan turkulaisista osallistunut tuohon ilmaiskonserttiin kuin pari promillea. Jos kiinnostus suomalaisia kulttuuritapahtumia kohtaan olisi maahanmuuttajien keskuudessa samalla tasolla kuin suomalaisten keskuudessa, maahanmuuttajien osuus kulttuuritapahtumien yleisöstä olisi sama kuin maahanmuuttajien osuus väestöstä. Jos ja kun 300-400 hengen suuruisessa Turun väestöä edustavassa otoksessa olisi ollut mukana 20-30 maahanmuuttajaa, miksi tuolla 300-400 hengen suuruisessa konserttiyleisössä ei ollut yhtäkään maahanmuuttajaa?

Miksi maahanmuuttajat eivät assimiloidu suomalaiseen kulttuuriin? Eivätkö he seuraa suomalaisia tiedotusvälineitä? Miksi heillä on täysin toisenlaiset kiinnostuksenkohteet ja harrastukset kuin suomalaisilla?

Mustalaiset ovat asuneet Suomessa 500 vuotta assimiloitumatta. Pysyvätkö Suomessa asuvat somalit, kiinalaiset, venäläiset, turkkilaiset, arabit jne. niin ikään assimiloitumattomina väestöaineksina vähintään seuraavat 500 vuotta?

Onko yhteiskunnallisesti toimiva ja toivottava tilanne, että samassa maassa asuu useita, toisistaan täysin erillisiä, eristyneitä väestöryhmiä, vailla mitään kulttuurisia yhtymäkohtia?

Etnisyydestä

Norjassa on viime vuoden kunnallisvaalien yhteydessä käyty ohimennen tällaista pientä keskustelua etnisyyteen ja rotuun liittyvistä käsitteistä:

- Abid Raja bør ikke kalle seg en nordmann. Jeg skal ikke definere grenser for rasene, men det er klart at nordmenn hører til den hvite rasen, sier Erik Gjems-Onstad.

Innvandringsmotstanderen Erik Gjems-Onstad, listetopp for Asker pensjonistparti, og advokat og venstrepolitiker Abid Raja møttes i Østlandssendingen til debatt.

Da Raja kalte seg nordmann i en avisartikkel, fikk han et brev fra Gjems-Onstad.

85-åringen er kjent som høyt dekorert motstandsmann under krigen, senere stortingsrepresentant for Anders Langes parti - og som høyesterettsadvokat og innbitt innvandringsmotstander.

Gjems-Onstad har også vært forsvarer for flere framtredende norske høyrekstremister.

Nå er han listetopp for Pensjonistpartiet i hjemkommunen - et partilag som han mener er helt på linje med ham i innvandringsspørsmål.

- I dag satt vi opp programmet for valget. Da kom det et avsnitt om innvandring. Der krever vi at det settes opp en oversikt over hvor mange innvandrere, og hva de koster, og et forslag om stopp inntil videre, sier Gjems-Onstad.

85-åringen mener at ikke alle norske statsborgere skal få kalle seg nordmenn. Advokaten og venstrepolitikeren Abid Raja har omtalt seg som nordmann - det burde han ikke ha gjort ifølge Erik Gjems-Onstad.

- Norge er nordmenns fedreland. Nordmenn er en nasjon innen den hvite rase. Mange tør ikke si det, men det er realiteten. Raja er en norsk-pakistaner, sier Gjems-Onstad.

Mielipiteidensä vuoksi Erik Gjems-Onstad sai kenkää puolueestaan, vaikka hän vain lausui ääneen itsestäänselviä tosiasioita. Nimenomaan Gjems-Onstadin esittämä määritelmä norjalaisuuden käsitteelle vastaa etnisyyteen ja rotuun liittyvien käsitteiden yleistä merkitystä normaalissa kielenkäytössä. Kukaan täysjärkinen ei aseta tällaista kyseenalaiseksi.

Esimerkiksi Suomessa asuva somali ei ole suomalainen, vaan somali. Tätä mieltä ovat somalit itse. Sen sijaan esim. Helsingin Sanomat valehtelee jatkuvasti, että Suomessa rikoksia tehneet somalit ovat jotenkin mystisesti muuttuneet suomalaisiksi. Esimerkiksi äskettäin Kaivopuiston afrikkalaismellakasta kirjoittaessaan Helsingin Sanomat valehteli riehujien olleen suomalaista nuorisoa, vaikka kyseessä oli somalien ja ghanalaisten välinen joukkotappelu.

Olisi kaikkien kannalta parempi, jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.

P.S.
Artikkelissa mainittu Erik Gjems-Onstadin kirje Abid Rajalle on julkaistu Folkebevegelsen Mot Innvandringenin ylläpitämällä kirjoitusarkistosivulla.

P.S. 2:
Viime vuonna kuollut Clara Weltzin-niminen norjalainen nainen testamenttasi asuntonsa myynnistä saatavat rahat siirtolaisuuden vastaan aktiivisesti toimiville tahoille ja nimesi Erik Gjems-Onstadin näiden apurahojen jakajaksi. Gjems-Onstad allokoi NorgesPatriotene-nimiselle poliittiseksi puolueeksi pyrkivälle kansalaisjärjestölle ja sen puheenjohtajalle Øyvind Heianille 500.000 kruunua. Puolueen periaateohjelma on kaikessa lyhykäisyydessään tällainen:

Norge slik vi kjenner det i dag er alvorlig truet av masseinnvandring. La oss si at du kjøper deg et gammelt hus fullt av feil og mangler. Du flytter inn i huset og pusser det gradvis opp. En dag du kommer hjem, finner du huset ditt i full brann. Velger du da å gå inn i huset og fortsette oppussingen, eller bruker du alle dine krefter på å slukke brannen? Svaret på dette sier vel seg selv. Denne metaforen er dagens Norge. Vårt kjære fedreland er alvorlig truet av masseinnvandring fra ikke-vestlige land. Ifølge SSB vil det kunne være 2,6 millioner innvandrere i Norge i 2060. I samme tidsrom synker andelen etniske nordmenn. All statistikk viser at det kun er snakk om få generasjoner før etniske nordmenn er i mindretall i eget land.

Dette er intet annet enn galskap og må stoppes umiddelbart. NorgesPatriotene er registrert i Brønnøysundregistrene og stiller til Stortingsvalget i 2009. På partiprogrammet vil vi konsentrere oss om to punker: Stopp innvandringen fra ikke-vestlige land og hjemsend flest mulig ikke-vestlige innvandrere. Etter vårt syn finnes det mange viktige politiske saker å ta tak i, som for eksempel skole, helse, eldreomsorg, veier med mer. Men alt dette blir irrelevant dersom dagens innvandringspolitikk fortsetter. Det spiller liten rolle når etniske nordmenn er blitt i mindretall i eget land. Nå må vi sette alle kluter til for å ”slukke brannen”.

Spesielt kritisk er vi til den muslimske innvandringen. Vi anerkjenner ikke islam som religion, men ser på islam som en politisk ideologi som har som uttalt formål å få verdensherredømme. Islam er Europas farligste fiende. NorgesPatriotene vil imidlertid understreke at vi respekterer islam i andre deler av verden. Men her i Europa er islam uforenlige med våre verdier, skikker og kulturarv. Vi har derfor nulltoleranse for islam i Europa og vil gjøre det vi kan for å hindre islams vekst i Norge samt gjøre det vi kan for å legge ned samtlige moskeer i Norge.

Puolueen ideologiaa määritellään tarkemmin puolueen säännöissä:

§ 2 Idégrunnlag og formål

Alle folkeslag har rett til et hjemland som er deres eget, hvor de kan videreføre sin kultur og sine tradisjoner. Ingen har rett til å overta andres hjemland, hverken gjennom innvandring eller væpnet invasjon. Det er også viktig å understreke at alle mennesker er like mye verdt uansett hvilken rase eller kulturell bakgrunn man har.

NorgesPatriotene ønsker et globalt fellesskap av selvstendige folkeslag i egne hjemland. Et verdenssamfunn bestående av selvstendige nasjoner som viser respekt for hverandres rettigheter, er det beste grunnlag for fred i verden. Enhetlige stater gir et bedre grunnlag for et velordnet og harmonisk samfunn enn stater preget av spenning mellom etnisk forskjellige folkeslag og kulturer.

Hvert land bør løse sine problemer innen eget område, eventuelt med bistand utenfra. De problemer som følger med den sterke befolkningsveksten i Asia, Afrika og Syd-Amerika kan ikke løses ved at europeiske stater åpner sine grenser for disse
nærmest uendelige folkemasser.

Norge er en stat med suveren rett til å bestemme over egne forhold. Det kan ikke aksepteres at utenlandske pressgrupper eller internasjonale organisasjoner blander seg inn i landets innvandringspolitikk. Vår målsetning er at Norge skal forbli en norsk nasjonalstat, i samsvar med Grunnloven. Norge må forbli et "fritt, selvstendig, udelelig og uavhendelig rike", er det fastslått i Grunnlovens § 1.

Masseinnvandringen til Norge er ensbetydende med å ”avhende landet” og er derfor grunnlovsstridig. Det samme gjelder for flere internasjonale organisasjoner som legger føringer på hvordan Norge skal forholde seg når det gjelder innvandringspolitikk.

NorgesPatriotene mener at statens primære oppgave er å skape gode forhold for landets egne innbyggere. Vi er ikke imot at man i rimelig utstrekning hjelper mennesker fra andre land som er i nød, men det må skje i eller i nærheten av deres egne hjemland. Innenfor vårt eget land har vi mer enn nok av sosiale oppgaver, og det er vår plikt å prioritere våre egne.

NorgesPatriotene vil bevare Norge norsk. Vi vil ikke underkaste oss andres ønsker om hvordan de mener Norge skal være. NorgesPatriotene vil derfor kjempe for at Norge forblir en enhetlig nasjonal stat.

Det er behov for en offentlig debatt når det gjelder innvandringspolitikken. I altfor stor grad er dette et tema som ikke blir belyst fullt ut. Det er også på høy tid at det utarbeides konsekvensanalyser av dagens innvandringspolitikk og at man deretter tar følgene av disse rapportene.

I dag gis det millioner av kroner fra det offentlige til offentlige og private organiserte holdningskampanjer der formålet er å fremme flerkulturen. NorgesPatriotene vil kjempe for å få en umiddelbar stopp på dette da det bryter med prinsippene som vårt demokratiske samfunn er bygget på. Slik disse holdningskampanjene fungerer i dag, legger staten føringen på hva man kan mene og ikke mene når det gjelder innvandring. Spesielt skjerpende er det at disse holdningskampanjene hovedsakelig retter seg mot skoleungdom som er i en svært sårbar alder.

All statistikk viser at det kun er snakk om få generasjoner før etniske nordmenn blir i mindretall i eget land og dermed mister råderetten over fedrelandet. Det er derfor all grunn til å sammenligne Norge med et hus i full brann. Alle krefter må samles på å slukke denne brannen før det er for sent.

De aller fleste vil selvsagt si seg enig i at forskjellene mellom en nordmann og en svenske er betydelige mindre enn mellom en nordmann og en somalier. Når man i tillegg ser på statistikk over innvandrerne, så ser man at antall etnisk vestlige innvandrere holder seg noenlunde stabilt i motsetning til ikke-vestlige innvandrere som øker dramatisk hvert eneste år. Etnisk vestlige innvandrere er også svært lovlydige og er stort sett arbeidsinnvandrere. Kulturen er også svært lik den vi i Norge er vant til. NorgesPatriotene ser derfor ingen problemer med den etnisk vestlige innvandringen slik den er i dag og slik den har vært de siste tiårene. Den
ikke-vestlige innvandringen skaper imidlertid mye større bekymring.

På bakgrunn av det overnevnte, vil derfor NorgesPatriotene kjempe for full innvandringsstopp fra ikke-vestlige land. Deretter vil vi kjempe for å i størst mulig grad hjemsende innvandrere fra denne gruppen. Dette er vår lovbestemte rett følge Grunnloven.

§ 3 Ventemottak

I dagens Norge går asylsøkerne fritt rundt. Dette har forårsaket en rekke tragedier, deriblant drap og voldtekt på etniske nordmenn. NorgesPatriotene ønsker full innvandringsstopp fra ikke-vestlige land. De eventuelle asylsøkerne som kommer, skal settes på mottak uten mulighet for kontakt med lokalbefolkningen i påvente av retur.

Sokerina pohjalla puolueen puheenjohtajan Øyvind Heianin mehevää älyllistä vittuilua Norjan Puumalaisille.

Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin

Turun Sanomien yleisönosastolta:

Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin

Turun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälinen valiokunta haluaa puuttua Turun Sanomissa ilmenneisiin epäkohtiin uutisoinnissa. Esimerkiksi 12.3.2008 lehdessä oli uutinen, jossa kerrottiin Turun päärautatieasemalla tapahtuneista lompakkovarkauksista. Epäilyt kohdistettiin kahteen mieheen, joihin TS viittasi ”ulkomaalaisina” tai ”ulkomaalaisilta vaikuttavina”.

Tiettävästi itse ulkomaalaisuus ei näy päällepäin eikä se siten ole määrittely tai tunnusmerkki. Sanalla ulkomaalainen on todennäköisesti viitattu johonkin ulkoiseen tuntomerkkiin tai esimerkiksi käytettyyn vieraaseen kieleen tai aksenttiin. Tällaiset ovat päteviä tunnusmerkkejä, mutta ulkomaalaisuus ei ole. Esimerkiksi juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen.

Mielestämme ulkomaalainen-sanan käyttö vain lisää epäluuloja ja vihamielisyyttä ulkomaalaistaustaisia kohtaan. Vaikka Turun Sanomat referoi poliisitiedotteita, on lehdellä silti toimituksellinen vastuu siinä ilmestyvistä tiedotteista. Toivomme, että TS tarkastaa jatkossa linjaansa vastaavanlaisissa uutisoinneissa.

Pirita Pappinen, Elli Rönnholm ja Pauliina Savola

TYYn kansainvälinen valiokunta

Julkaistu 15.5.2008

Olen täysin samaa mieltä Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan kanssa.

On väärin puhua sanomalehdessä taskuvarkaista ”ulkomaalaisina” tai ”ulkomaalaisilta vaikuttavina”. Kyseiset Turun rautatieasemalla hengailleet taskuvarkaat olivat todennäköisesti mustalaisia, koska viime aikoina Suomeen sankoin joukoin tulleet romanialaiset mustalaiset ovat kaduilla kerjäämisen lisäksi harrastaneet runsaasti taskuvarkauksia ja myymälävarkauksia. En oikein usko, että esimerkiksi Turun satamasta Turun keskustaan tulevat ruotsalaiset risteilymatkustajat eli Sven-Erikit ja Åsa-Gunillat kovin ahkerasti pöllisivät lompakoita suomalaisten taskuista.

Jos ja kun taskuvarkaat olivat mustalaisia, Turun Sanomissa olisi pitänyt sanoa varkaiden olleen mustalaisia. Romaniasta Suomeen kerjäämään ja varastelemaan tulleiden mustalaisten sanominen epämääräisesti "ulkomaalaisiksi" on yhtä tyhjän kanssa.

Sanomalehdissä pitäisi antaa ihmisille relevanttia tietoa yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Sellaista tietoa on mm. se, että mustalaiset ja somalit ovat vahvasti yliedustettuna ryöstäjien joukossa. Tämä tieto auttaa ihmisiä suojautumaan rikoksilta välttelemällä niitä demografisia ryhmiä, jotka ovat tilastollisesti yliedustettuina rikollisten joukossa.

Esimerkiksi somalit tekevät väkilukuun suhteutettuna monisatakertaisesti enemmän ryöstöjä kuin suomalaiset. Tästä syystä on järkevää olla enemmän varuillaan somalien tai mustalaisten läsnäollessa kuin suomalaisten läsnäollessa.

Tämä on aivan samanlaista terveen järjen käyttöä kuin se, että naisella on suurempi todennäköisyys joutua miehen raiskaamaksi kuin naisen raiskaamaksi. Suomen lain mukainen määritelmä rikosnimikkeelle raiskaus on sellainen, että siihen voi nainenkin syyllistyä. Tästä huolimatta miehet tietysti tekevät raiskauksia paljon enemmän kuin naiset. Pimeällä kadulla keskellä yötä yksin kävelevän 160-senttisen ja 50-kiloisen naisen kannattaa olla enemmän varuillaan 190-senttisen ja 100-kiloisen miehen kävellessä vastaan kuin toisen 160-senttisen ja 50-kiloisen naisen kävellessä vastaan. Samoin suomalaisten kannattaa suhtautua varovaisemmin somaleihin ja mustalaisiin kuin toihin suomalaisiin.

Jos Suomen sanomalehdistössä kerrottaisiin tällaisia asioita rehellisesti, rikoksia tapahtuisi paljon vähemmän. Sananlasku sanoo, että tilaisuus tekee varkaan. Lähes kaikki rikokset Suomessa ovat sellaisia, jotka voitaisiin välttää pienellä varovaisuudella. Jos kansa ei saa relevanttia tietoa erilaisten demografisten ryhmien tilastollisesta todennäköisyydestä syyllistyä tietyntyyppisiin rikoksiin, ihmiset eivät osaa olla sopivasti varuillaan tietyissä tilanteissa.

Suomen sanomalehdistön totaalinen vaikeneminen rikoksentekijöiden etnisyyksistä on verrattavissa siihen, että lapsia ei opetettaisi varomaan namusetiä. Kaikkien sanomalehtien ja tv- ja radiokanavien jatkuvasti toitottama "monikulttuurisuus on rikkaus, maahanmuuttajat poistavat työvoimapulamme ja rikastuttavat kulttuuriamme ja tuovat ihanaa eksoottistä väriä katukuvaan"-propaganda on verrattavissa siihen, että lapsille sanottaisiin: "Jos joku tuntematon setä tarjoaa teille karkkia, menkää sen sedän mukana hänen autoonsa tai asuntoonsa."

Turun Sanomat harrastaa juuri tällaista harhaanjohtamista kertomalla epämääräisesti, että pari "ulkomaalaisilta vaikuttavaa" miestä on varastellut lompakoita ihmisten taskuista Turun rautatieasemalla. Turun Sanomissa olisi pitänyt sanoa suoraan, että asialla olivat mustalaiset. Poliittinen korrektius kuitenkin estää sanomasta tätä. Niinpä tavallisia suomalaisia sinisilmäisiä hölmöjä joutuu jatkuvasti taskuvarkaiden tms. katuryöstäjien uhriksi, koska he eivät ymmärrä varoa mustalaisia tai somaleja ym. rikostilastoissa vahvasti yliedustettuja aineksia.

Turun yliopiston ylioppilaskunta-aktiivit väänsivät asiaa rautalangasta tuossa yleisönosastokirjoituksessaan:

Tiettävästi itse ulkomaalaisuus ei näy päällepäin eikä se siten ole määrittely tai tunnusmerkki. Sanalla ulkomaalainen on todennäköisesti viitattu johonkin ulkoiseen tuntomerkkiin tai esimerkiksi käytettyyn vieraaseen kieleen tai aksenttiin. Tällaiset ovat päteviä tunnusmerkkejä, mutta ulkomaalaisuus ei ole. Esimerkiksi juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen.

Näin juuri on asia. Päteviä etsityn rikollisen tuntomerkkejä ovat "ulkoiset tuntomerkit" eli ihonväri, hiustenväri, pituus, ruumiinrakenne, ikä, sukupuoli ja vaatetus. Etsitty rikollinen voidaan joskus tunnistaa myös "esimerkiksi käytetyn vieraan kielen tai aksentin" perusteella.

On kuitenkin totta, että "juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen". Esimerkiksi minä puhun joskus kadulla tai kahvilassa ranskaa tai italiaa tyttöystäväni kanssa tai kavereideni kanssa estääkseni useimpia satunnaisia ohikulkijoita tai viereisessä kahvilapöydässä istuvia ihmisiä kuuntelemasta intiimejä juttujamme. Jos olisin joskus tällaisessa tilanteessa syyllistynyt johonkin rikokseen, silminnäkijä voisi raportoida minun puhuneen ranskaa tai italiaa.

Tämä olisi kuitenkin varsin huono tuntomerkki. Yleensä suomalaiset puhuvat vieraita kieliä vain keskustellessaan ulkomaalaisten kanssa. Yleensä ihmiset puhuvat omaa äidinkieltään, joten kieltä X puhuva ihminen on todennäköisesti kotoisin X-kielisestä maasta.

Kieli ei kuitenkaan ole kovin hyvä tuntomerkki silloinkaan, kun sen perusteella voidaan arvata ihmisen etnisyys. Mitä se esimerkiksi tarkoittaa, jos jonkun rikollisen sanotaan puhuneen ranskaa?

Alla kaksi ranskankielistä ihmistä.

Patricia Kaas:

Yossou N'Dour:

Kumpaa näistä pitäisi ruveta etsimään, jos poliisi sanoisi etsityn rikollisen puhuneen ranskaa?

Kieli on tuntomerkkinä yhtä tyhjän kanssa. Jos ranskaa puhuva afrikkalainen tekee rikoksen, onko järkevämpää sanoa rikollisen olleen a) afrikkalainen vai b) ranskankielinen? Jos ruvetaan etsimään "ranskankielistä rikollista", oikeaa henkilöä ei hevin löydy.

Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin, kuten Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan lausunnossa sanotaan. Ranskalainen voi olla aivan suomalaisen näköinen; ks. esim. Patricia Kaas.

Jos taas sanotaan rikollisen olleen afrikkalainen, hänet voidaan löytää huomattavasti helpommin.

Mitä enemmän tuntomerkkejä rikollisesta annetaan, sitä helpommin hänet löydetään. "Rikollinen oli ulkomaalainen" on yhtä merkityksetön tuntomerkki kuin "rikollinen oli ihminen", koska "ulkomaalainen" (eli ei-suomalainen) voi olla minkä näköinen tahansa.

Olen toki kirjoittanut tästä asiasta ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Hyvä, että myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan tytöt ovat vihdoin tajunneet samat asiat kuin minä.

Kansallisuudesta, etnisyydestä ja uskonnoista

Kävin mielenkiintoista väittelyä Neuvostoliitosta kotoisin olevan, Suomessa kymmenkunta vuotta asuneen Vera Izrailitin kanssa, joka ateistisesta maailmankatsomuksestaan huolimatta sanoo olevansa juutalainen. Minun mielestäni juutalaisuus on uskonto ja hänen mielestään etnisyys.

Vera sanoi, että ei antanut jouluna yhtäkään joululahjaa kenellekään; perusteluna oli:

olen kuitenkin juutalainen, perkele

En voinut olla kommentoimatta:

Oletko sinä muka juutalainen? Luulin sinun olevan ateisti. Sinulla on vähän liian järkeviä mielipiteitä teistiksi. Yleensä johonkin satuolentoon (Jahve, Jeesus, Allah, Krishna, whatever) uskominen korreloi positiivisesti muidenkin idioottimaisten uskomusten kanssa.

Vera:

Mikko: olen ateisti ja juutalainen - onko ateistijuutalainen sulle jotenkin uusi ja tuntematon käsite?

Mikko S:

Mikko, oletko koskaan kuullut siitä, että ihmisiä voidaan sanoa juutalaisiksi ihan syntyperän perusteella. Siten Vera voi aivan hyvin olla ateisti ja juutalainen. Tämä juutalaisuus on toki aivan eri asia kuin se, että on juutalainen uskonnoltaan.

Saatuani noin tyhmiä vastauksia minun piti vääntää asiaa rautalangasta vähän pidempään:

Olen toki (lapsesta asti) kuullut ihmisten puhuvan etnisistä juutalaisista, joten ei minulle ihan aikuisten oikeasti tarvitse sentään selittää tuota käsitettä. En itse kuitenkaan pidä tuota käsitettä mielekkäänä. En näe juutalaisia etnisenä ryhmänä, vaan juurikin uskontokuntana. Siksi ateistijuutalainen on mielestäni käsitteellinen mahdottomuus.

Suomalainen juutalainen on etnisesti suomalainen. Hän lakkaa olemasta juutalainen, jos hän eroaa juutalaisesta seurakunnasta. Silloin hän on yksinkertaisesti suomalainen, ilman mitään muuta etnisyyttä.

Esimerkiksi minun vanhempani olivat lapsena ja nuorena suomalaisia luterilaisia, mutta erosivat kirkosta tultuaan täysi-ikäisiksi. He eivät ole mitään "etnisiä luterilaisia" vain siksi, että heidän syntyessään heidän vanhempansa olivat luterilaisia. Minua ei voi sanoa "etniseksi luterilaiseksi" sillä naurettavalla perusteella, että kaikki neljä isovanhempaani olivat luterilaisia.

Natsit määrittelivät juutalaisen etnisiteetin juurikin isovanhempien perusteella: etniseksi juutalaiseksi katsottiin jokainen, jonka isovanhemmista enemmän kuin yksi oli ollut juutalaisen seurakunnan jäsen.

Itse en kannata tällaista uskonnon periytymistä enkä näe juutalaisuutta etnisyytenä. Kaikki juutalaisten ns. etniset traditiot pyörivät kuitenkin juutalaisen uskonnon eli judaismin ympärillä. Juutalaisuutta etnisyytenä ei ole olemassa ilman judaismia uskontona.

Jos et usko judaismiin, et ole juutalainen, huolimatta juutalaisista sukulaisistasi. Vastaavasti minä en usko luterilaisuuteen, joten en ole luterilainen, huolimatta luterilaisista sukulaisistani. As simple as that.

Vera jatkoi väittelyä uudessa postauksessa:

"En itse kuitenkaan pidä tuota käsitettä mielekkäänä. En näe juutalaisia etnisenä ryhmänä, vaan juurikin uskontokuntana."

Juutalaiset ovat silti olemassa etnisenä ryhmänä riippumatta siitä pidätkö sinä tätä käsitettä mielekkäänä vai et.

Tämä on pelkkää inttämistä vailla perusteluja.

Vertaa allaolevaan imaginaariseen väittelyesimerkkiin:

Meitsi: En pidä germaanista rotua mielekkäänä käsitteenä. Germaaniset kielet ovat kieliryhmä eivätkä germaanisten kielten puhujat ole yhtenäinen rotu. Amerikkalaiset neekerit puhuvat äidinkielenään englantia eli germaanista kieltä, mutta eivät ole rodullisesti samanlaisia kuin niinikään germaanista kieltä puhuvat suomenruotsalaiset.

Opponentti: Germaanit ovat silti olemassa rotuna riippumatta siitä, pidätkö sinä tätä käsitettä mielekkäänä vai et.

Kyseessä on siis pelkkä inttäminen ja jalan polkeminen, tyyliin: "Mä nyt vaan olen sitä mieltä, että asia on näin. Emmä rupee sulle mitään perusteleen. Se nyt vaan on näin. Usko jo, perkele."

No, kyllä Vera sentään edempänä esittää jotain perusteluja ja omia määritelmiään etnisyyden käsitteelle. On vain jotenkin turhaa ensin heittää tuollaista juupas-eipäs-inttämistä. Tässä Vera nyt sitten esittää, miten hän itse hahmottaa etnisyyden:

"Suomalainen juutalainen on etnisesti suomalainen. Hän lakkaa olemasta juutalainen, jos hän eroaa juutalaisesta seurakunnasta. Silloin hän on yksinkertaisesti suomalainen, ilman mitään muuta etnisyyttä."

Näyttääpä siltä että ymmärrät koko etnisyyden käsitteen väärin. Suomalainen juutalainen on useimmiten etnisesti juutalainen. Hän voi myös olla etninen suomalainen, ja jotkut onkin, tai vaikkapa etninen kiinalainen.

Etnistä ryhmää määrittelee ainakin oletettu yhteinen geneettinen alkuperä, nimi, ja se että sen jäsenet pitävät sitä sellaisena. Siihen myös usein kuuluu yhteisen historian taju ja jonkin verran yhteisiä kulttuurillisiä elementtejä, joista yksi saattaa olla esim. uskonto. (Etnisyydestä voit lukea lisää vaikkapa Anthony D. Smith:in The Ethnic Origins of Nations:ista.)

Juutalaisten yhteinen geeniperimä ei ole edes oletettu vaan suht. hyvin tutkittu fakta, löytyy googlaamalla jos huvittaa. Mitä etnisen ryhmän määritelmän subjektiiviseen osuuteen tulee, anteeksi vaan, 13 miljoonan juutalaisen mielipide painaa tässä paljonkin enemmän kuin omasi. Valitan.

Jaaha.

Kulttuurillinen etnisyyden määritelmä minun nähdäkseni johtaa juuri siihen, että joku venäläinen Vladimir Mandelbaum ja ranskalainen Jean-Jacques Blumenthal eivät kuulu samaan etniseen ryhmään. Edellinen on etnisesti venäläinen ja jälkimmäinen etnisesti ranskalainen. He molemmat voivat määritellä itsensä juutalaisiksi, jos kuuluvat juutalaiseen seurakuntaan. Jos taas molemmat ovat esim. ateisteja tai kristittyjä, he eivät ole juutalaisia. Ryssä on ryssä ja ranskalainen on ranskalainen. En minä näe heidän välillään mitään mystistä yhteyttä ihan vain siksi, että heillä sattuu olemaan juutalaisia esi-isiä.

Jos etnisen ryhmän määrittelee yhteinen geneettinen alkuperä, silloin esim. pohjoiseurooppalaisen rotutyyppiin kuuluvien suomalaisten on katsottava olevan etnisesti samaa ryhmää kuin pohjoiseurooppalaiseen rotutyyppiin kuuluvat ranskalaiset. Toki jonkun mielestä kaikkien Euroopan maiden väliset kulttuurierot ovat pieniä verrattuna länsimaisen sivilisaation ja muiden kulttuuripiirien välisiin eroihin, mutta tämä ei ole kovin relevanttia etnisyyden käsitteen kannalta. On ilmiselvää, että suomalaisten ja ranskalaisten katsotaan olevan kaksi erilaista kansaa. Geneettisesti suomalaisen kaltainen ranskalainen ei ole etnisesti samanlainen kuin suomalainen. Etnisyyttä ei voida määritellä geneettisesti.

Juutalaisten yhteinen geeniperimä on pelkkä vitsi. Asiaa koskevat "tutkimukset" ovat selvästi tarkoitushakuisia ja epäluotettavia. Melkein mitä tahansa geenejä voidaan löytää melkein mistä tahansa maapallolta. Toki esim. Suomen juutalaispopulaatio on tilastollisesti erilainen kuin Suomen väestö kokonaisuutena, mutta tilastollisia geneettisiä eroja eri populaatioiden välillä löytyy minkä tahansa ryhmien välillä. On täysin mielivaltaista ja tarkoitushakuista määritellä ensin populaatio nimeltä "Suomen juutalaiset" ja sitten mitata tämän populaation tilastollisia geneettisiä eroja verrattuna populaatioon nimeltä "Suomen koko väestö". Yhtä hyvin voitaisiin verrata helsinkiläisten, turkulaisten ja tamperelaisten geenejä toisiinsa, niistäkin nimittäin löytyisi tilastollisia eroja.

Populaatio nimeltä "maailman juutalaiset" on geneettisesti hyvin epäyhtenäinen. Juutalaisten keskinäiset geneettiset erot ovat paljon suurempia kuin esim. Euroopan juutalaisten ja muiden eurooppalaisten väliset erot. On olemassa neekereitä, jotka ovat uskonnoltaan juutalaisia. On olemassa juutalaisia, jotka ovat rodultaan pohjoiseurooppalaisia. Juutalaisten väittäminen geneettisesti yhtenäiseksi kansaksi on täysin naurettavaa. (Ks. aikaisempi rautalankaesimerkkini "germaanisen rodun" olemattomuudesta.) Pohjoiseurooppalaisen näköisellä juutalaisella (esim. Daniel Cohn-Bendit, Alicia Silverstone jne.) on geneettisesti paljon enemmän yhteistä pohjoiseurooppalaisen näköisen ei-juutalaisen kanssa kuin lähi-itämaalaisen näköisen juutalaisen (esim. Ben Zyskowicz) kanssa, mustista afrikkalaisista juutalaisista puhumattakaan.

"Itse en kannata tällaista uskonnon periytymistä enkä näe juutalaisuutta etnisyytenä. Kaikki juutalaisten ns. etniset traditiot pyörivät kuitenkin juutalaisen uskonnon eli judaismin ympärillä."

Aika monen etnisen ryhmän ns. etniset traditiot pyörivät aika paljon kyseisen ryhmän uskonnon ympärillä, eikä mielestäni juutalaisilla sen enempää kuin muilla. Toki jos oikein yrittää niin voi löytää yhteyksiä uskontoon sellaisistakin asioista kuin Euroopan juutalaiset kielet, USA:n juutalainen teatteriperinne, bagel-lohivoileivät tai pikkukivien laittaminen hautojen päälle, mutta jos lähdetään tähän niin joudutaan toteamaan että ihmiskulttuureissa on aika vähän sellaista joka ei liity paikalliseen uskontoon tavalla tai toisella. Ja kuten sanoinkin, sun ei tarvitsekaan nähdä juutalaisuutta etnisyytenä jos et halua - riittää että me nähdään se etnisyytenä - mutta yleisesti ottaen omien näkemystensä synkronointi reaalimaailman tosiasioiden kanssa on suht. terveellinen harrastus.

Jaaha.

On kyllä täyttä roskaa, että juutalaisilla ns. etniset traditiot eivät pyöri uskonnon ympärillä sen enempää kuin muilla. Uskonto on se kitti, joka pitää juutalaiset yhdessä. Juutalaiseen perheeseen syntynyt henkilö voi kokea itsensä juutalaiseksi vielä käännyttyään esim. kristityksi tai ateistiksi, mutta vain juutalaisen uskonnollisen yhteisön ylläpitämän etnokulturaalisen identiteetin vuoksi. Ilman juutalaista uskontoa ei ole olemassa juutalaista etnokulturaalista identiteettiä.

Ateistiksi kääntyneet ex-juutalaiset voivat kokea itsensä etnisiksi juutalaisiksi vain siksi, että juutalaisten enemmistö kuitenkin ylläpitää juutalaista "kulttuuria" nimenomaan kuulumalla juutalaiseen seurakuntaan. Juutalainen uskonto on se viiteryhmä, jonka ulkojäseniä tai hangaround-jäseniä seurakunnasta eronneet "eksyneet lampaat" voivat edelleen kokea olevansa. Juutalaista kulttuuria ei olisi, jos kukaan ei ylläpitäisi juutalaista uskontoa. Jos kaikki juutalaiset kääntyisivät ateisteiksi, he eivät todellakaan kokisi enää parin sukupolven päästä olevansa "etnisiä juutalaisia".

Veran mielestä juutalaisen etnokulturaalisen identiteetin määrittelevät subjektiivisesti juutalaiset itse, joten terveen peniksen ("ympärileikkaamattoman" peniksen) omistavan goy-boyn mielipiteellä juutalaisten etnisyydestä ei ole mitään merkitystä. No, tämä Veran näkemys on eräänlaista etnokulturaalis-kollektiivista solipsismia. Yleensähän solipsismilla tarkoitetaan sitä, että ihminen uskoo olevansa yksin koko maailmankaikkeudessa. Veran näkemys on jonkinlaista juutalaisen etnisyyden ympärille rakentunutta kollektiivista solipsismia: kenenkään ei-juutalaisen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, juutalaiset voivat subjektiivisesti uskoa olevansa etnokulturaalisesti ja geneettisesti yhtenäinen kansa huolimatta esim. venäläisen juutalaisen ja ranskalaisen juutalaisen ilmiselvästä kulttuurierosta ja huolimatta eurooppalaisten juutalaisten ja afrikkalaisten juutalaisten ilmiselvistä geneettisistä eroista.

Ihminen voi toki uskoa tuollaiseen subjektivismiin ja relativismiin ja inttämiseen. (Kuu on juustoa, koska minä sanon sen olevan juustoa; sinun mielestäsi se ei ole juustoa, mutta sinun mielipiteestäsi minä en välitä hevon vittua.)

Jotenkin kuitenkin tekee mieli kommentoida tätä Veran subjektivismia heittämällä hänelle takaisin hänen oma loppulauseensa "yleisesti ottaen omien näkemystensä synkronointi reaalimaailman tosiasioiden kanssa on suht. terveellinen harrastus".

Todellisuus on objektiivinen. Ihmisen identiteetti on osittain subjektiivinen, mutta loputon "Mä nyt vaan olen sitä mieltä, että asia on näin. Emmä rupee sulle mitään perusteleen, koska mulla on oikeus subjektiivisesti määritellä mun itseni kannalta relevantteja juttuja"-tyylinen inttäminen ei ole kovin rationaalista.