Miten ulkomaalaiset voi tunnistaa ulkomaalaisiksi?

Bloggaajanimimerkki Takkirauta:

Eronen kirjoitti Uusi Suomi -verkkolehden blogissaan, että hihamerkkien käyttönotto helpottaisi poliisin työtä ja vapauttaisi resursseja, sillä sen jälkeen poliisin ei tarvitsisi kysellä ulkomaalaisilta henkilöllisyystodistuksia. Tekstin kirvoitti uutinen, jossa joukko ulkomaalaisista oli tuohtunut kun heiltä oli kysytty papereita.

Yle:

Vähemmistövaltuutetun toimisto: Poliisin selkiytettävä toimintaansa ulkomaalaisratsioissa

Suomen poliisin tapa kysellä henkilötietoja ulkomaalaisilta hämmästyttää vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa viranomaista. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja, joiden mukaan poliisi ratsaa ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä kertomatta perusteluita.

Suomessa asuva ulkomaalainen voi joutua näyttämään paperinsa yllättävissä tilanteissa - esimerkiksi kaupungilla kävellessään tai ollessaan satamassa sukulaisia vastassa.

- Ihmiset, pitkään Suomessa asuneetkin, Suomen kansalaisetkin, valtaväestöstä poikkeavat, ottavat yhteyttä, että minut taas pysäytettiin, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.

Hiltusen mukaan henkilöille jää epäselväksi, miksi heidät on pysäytetty:

- Ihmisille on jäänyt sellainen mielikuva, että he eivät tiedä, minkä takia heidät pysäytettiin. He epäilevät, että ainoa syy oli heidän etninen taustansa.

"Espanjassa Williams-nimiseltä rouvalta kyseltiin henkilöpapereita rautatieasemalla. Kun jälkeen päin selvitettiin, mihin tarkastus perustui, poliisi vastasi naisen näyttäneen ulkomaalaiselta. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että etniseen taustaan viittaavaan ulkonäköön ei voi toimintaa perustaa, ja se oli kiellettyä etnistä syrjintää."

Rainer Hiltunen, vähemmistövaltuutetun toimistopäällikkö

Joku Suomessa asuva ulkomaalainen nimeltä Enrique Tessieri:

What PS MP aide Helena Eronen wrote about sleeve badges for foreigners in Finland

Posted on April 11, 2012 by Migrant Tales

By Enrique Tessieri

Every month we’ve seen some sort of scandal coming from the Perussuomalaiset (PS) party. In April, which is only eleven days old, we already got another one by an aide who suggested in a blog entry that foreigners should start using sleeve badges to help police distinguish who is an immigrant and who is a Finn.

Eronen was hired as PS MP James Hirvisaari’s aide in January. Hirvisaari, a hard-core anti-immigration extremist, was fined in December by a court for hate speech.

The PS MP defended in a new blog entry on Uusi Suomi Eronen’s writing.

Eronen suggested on her blog entry today that foreigners should start using sleeve badges in order to help the police figure out rapidly who is a foreigner and who is a Finn. Her blog entry was directed at the Ombudsman for Minorities, which accused today the police of ethnic profiling.

Mikko Ellilä:

The blog post in question was a satirical comment to people who had complained about policemen who had stopped foreign-looking persons on the street (Eastern Europeans, apparently Gypsies from Romania or Bulgaria) to ask them to show their passports.

The idiots who complained about this thought it was "racist" of these policemen to assume that the Gypsies who looked like they were born in India were "foreign-looking" by Finnish standards. An MP's secretary wrote a blog post in which she rhetorically asked whether it would be better to require foreigners to wear armbands signifying their nationality, so that police wouldn't have to make "racist assumptions" of people's ethnicities on the basis of their racial features.

The secretary in question, Helena Eronen, wrote jokingly that for Americans the logo to signify their nationality would be a picture of a hamburger!! Anybody who can read and write understands that this was a joke.

The newspapers who published articles about this blog post are deliberately lying. The journalists who wrote these stories are pretending to be illiterate. They should all be fired for being totally unethical by distorting key facts and thus gravely misleading the public.

Enrique Tessieri:

Hi Mikko and welcome to Migrant Tales. I believe that in ever case we have to take the opinions of others into consideration. For example, it is illegal for the police to stop a person due to his or her ethnic background (ethnic profiling). We can see the same problem when looking at Helena Eronen’s blog entry on sleeve emblems. Was it a smart thing to write about, even sarcastically, if people would be offended by it? Maybe this reveals the whole problem: some of us lack social grace; we insult and turn off more people than inspire them with our words and example.

Social ills like racism, prejudice and exclusion are expensive for any society. The more you stoke and fan the flames of these fires, the more expensive it will be to the tax payer.

Our society is polarized at present and this does not spell anything good for us in the short and long run. Does Helena Eronen’s blog entry promote “us” of does it promote “them?” Does it make our society more polarized or more united?

Henri Heikkinen:

Tekstin alusta selviää, että Erosen kirvoitti kirjoittamaan Ylen uutinen, jossa vähemmistövaltuutetun toimiston edustaja oli pöyristynyt siitä, että poliisi oli kysynyt ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä henkilöllisyystodistuksia. Ajatusleikkinä hän heitti, että mikäli henkilöllisyystodistusten kysyminen on paha asia, niin laitetaan ihmiset pitämään hihamerkkejä.

Lukijan voisi kuvitella ymmärtävän, että tekstillä halutaan kertoa, ettei henkilöllisyystodistusten kysyminen ”ilman syytä” ole kirjoittajan mielestä niin kamala asia kuin sen vaihtoehto. Jos kukaan ei koskaan kysyisi henkilöllisyyttä, olisi esimerkiksi luvatonta oleskelua mahdotonta valvoa.

Uimahallien apartheid jatkuu

Kuinka kukaan voi olla niin sairas, että kannattaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla toimivien uimahallien varaamista muslimeille?!

Muslimityttöjen uimakoulut keväällä 2010

Yrjönkadun uimahalli

Uimakoulut järjestetään seuraavasti:

Jakso I 11.1. - 1.3. (ei uimakouluja 22.2.)
Hinta 34 e
ma 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat, ryhmäkoko 12 TÄYNNÄ
ma 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15 -vuotiaat, ryhmäkoko 12 TÄYNNÄ

Jakso II 8.3. - 26.4. (ei uimakouluja 5.4.)
Hinta 34 e
ma 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat, ryhmäkoko 12 TÄYNNÄ
ma 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15 -vuotiaat, ryhmäkoko 12

Jakso III 3.5. - 26.5.
Hinta 34 e
ma ja ke 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat ryhmäkoko 12
ma ja ke 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15-vuotiaat ryhmäkoko 12

Ilmoittautuminen:
Perjantaina 4.12.2009 klo 9.00 - 11.30.

Huom! Vain 2 tyttöä / perhe / uimakouluryhmä.

Muuta
Uimakoulupäivinä ovet avataan 15 minuuttia ennen uimakoulun alkua.

Lisätietoja uimakouluista ja jälki-ilmoittautumiset
Liikuntapalvelupäällikkö, puh 09 310 87816 (arkisin klo 8.15 - 16.00)

Jostain käsittämättömästä syystä Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy tällaisen.

Mitä saatanan sairaita dhimmejä siellä kaupunginvaltuustossa istuu?

Musliminaisten uimahallivuoro, valitus vähemmistövaltuutetulle

Arvoisa vähemmistövaltuutettu

Pyydän teitä tutkimaan, syyllistyykö Helsingin kaupungin liikuntavirasto etniseen syrjintään evätessään mm romaninaisilta, suomenruotsalaisilta sekä ulkomaalaisilta länsimaisilta naisilta pääsyn Jakomäen uimahalliin lauantaisin, jolloin se on sallittua ainakin etniseltä taustaltaan somalialaisille musliminaisille, mahdollisesti myös länsimaalaisille musliminaisille sekä mahdollisesti somalialaisille ei-musliminaisille?

Pyydän vähemmistövaltuutettua tutkimaan, millä perusteella Helsingin kaupungin liikuntavirasto erottelee sisäänpääsijät. Tapahtuuko se etnisen taustan, uskonnon, ihonvärin vai jonkun muun syyn perusteella, sekä onko tämä peruste yhdenvertaisuuslain tai perustuslain vastainen. Pyydän vähemmistövaltuutettua ryhtymään toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi, sekä siitä vastuullisten asettamiseksi rangaistukseen.

Haluan huomauttaa, että on Teidän virkavelvollisuus tutkia asia nyt, kun se on saatettu Teidän tietoon kantelun muodossa. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo tomintaanne, ja mikäli ette ryhdy asiassa toimenpiteisiin, tulen tekemään Teistä valituksen hänelle. Pahoittelen kanteluni tiukahkoa sävyä, mutta minulla on perusteltu syy olettaa, että jätätte kantelun tutkimatta, sillä ettehän ole puuttunut räikeän epäkohtaan oma-aloitteisesti, vaikka se on ollut näkyvästi mm mediassa esillä.

Arvoisa vastaanottaja,

Olette pyytänyt vähemmistövaltuutetun kannanottoa / selvitystä maahanmuuttajanaisille suunnatuista uintivuoroista.

Vähemmistövaltuutetun toimialana on etnisen syrjinnän ehkäisy, hyvien etnisten suhteiden edistäminen, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisen aseman ja oikeuksien turvaamisen samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvonta (laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 1 §, 660/2001). Valtuutetun käytössä olevat keinot ovat ohjeita, neuvoja ja lausuntoja.

Esille nostamanne asia on ollut vireillä samanaikaisesti myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa. Valtuutettujen vakiintuneen käytännön mukaan valtuutetut eivät ota selvitettäväkseen asiaa, joka on jo toisella lainvalvontaviranomaisella selvitettävänä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt on 16.6.2009 antamassaan ratkaisussaan käsitellyt uimahallivuorojen varaamista eri käyttäjäryhmille. Liitän apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun tämän viestin liitteeksi.

Vähemmistövaltuutetulla ei ole apulaisoikeusasiamiehen vastaukseen erityistä täydennettävää. Vastaus lähtee siitä periaatteesta, että erityisryhmien tarpeisiin vastaavaa, suunnattua toimintaa, joka täyttää positiivisen erityiskohtelun kriteerit ei pidetä syrjintänä.

Kunnioittavasti,

Rainer Hiltunen
vähemmistövaltuutetun sijainen

Alla edellämainittu apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu, joka on todellinen orwellilaisen "sota on rauhaa, apartheid ei ole syrjintää"-diskurssin malliesimerkki:

16.6. 2009
Dnro 208/4/08
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt
Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Jari Pirjola
MAAHANMUUTTAJANAISILLE VOIDAAN VARATA OMA UIMAHALLIVUORO



KANTELU

Kantelija arvosteli kirjeessään sitä, että Helsingin Jakomäen, Vantaan Korson ja Turun Lausteen uimahalleissa tietyt uintipäivät on varattu maahanmuuttajanaisille. Hän ihmetteli sitä, että suomalaisilta uimahallien käyttäjiltä voidaan evätä pääsy uimahalleihin maahanmuuttajille varattuina aikoina. Hän kirjoitti lisäksi, että myös maahanmuuttajamiehille on omia uimahallivuoroja.

SELVITYS

Kirjoituksen johdosta hankittiin Helsingin kaupunginhallituksen lausunto, johon oli oheistettu Helsingin kaupungin liikuntaviraston sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitykset. Vantaan kaupungin liikuntapalvelut antoi lisäksi oman selvityksensä. Samaan asiaan liittyvän toisen kantelun johdosta hankittiin Turun kaupungin lausunto.

Saadun selvityksen sisältö

Helsingin kaupunginhallituksen lausunto 11.8.2008

Helsingin kaupunginhallituksen sivistys- ja henkilötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa lausunnossaan, että "liikuntalautakunnassa ja -virastossa on menetelty sekä perustuslain että yhdenvertaisuuslain säännösten edellyttämällä tavalla. Vertailun vuoksi, kun esimerkiksi urheiluseuralle myönnetään käyttövuoro kaupungin omistamassa urheilu- tai koulutilassa, ei seuraan kuulumattomilla ole asiaa tällaiselle käyttövuorolle. Jakomäen uimahallin talviaikainen käyttöoikeus maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on tyypillinen esimerkki tietylle ryhmälle myönnetystä käyttöoikeudesta. Tämä oikeus ei loukkaa toisten helsinkiläisten tasa-arvoa eikä ole kansalaisten yhdenvertaisuudesta poikkeamista. Näin ollen maahanmuuttajanaisille ja -tytöille tulisi jatkossakin voida myöntää oma uintivuoro liikuntaviraston lausunnossa mainituin perustein. "

Helsingin kaupungin liikuntaviraston selvitys 2.7.2008

"Maahanmuuttajien tuki ry. lähetti Helsingin kaupungille vuonna 2000 selvityspyynnön muslimitaustaisten kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä. Liikuntalautakunta antoi asiasta lausuntonsa kaupunginhallitukselle 12.12.2000. Lausunnossa todettiin, että liikuntavirasto on aloitteen perusteella neuvotellut erillisen uintivuoron käynnistämisestä muslimitytöille ja -naisille. Liikuntalautakunnan mielestä tämä oli perusteltua integraation ja positiivisen diskriminaation näkökulmasta. Lisäksi todettiin, että muilta osin muslimitaustaisten kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia pyritään edistämään liikuntatoimen vakiintuneiden toimintatapojen puitteissa. Liikuntaviraston Käpylinnan toimipisteessä oli järjestetty somalityttöjen ja -äitien uimakoulu syksyllä 1999 ja 2000. Sen uima-allas oli kuitenkin tähän toimintaan liian pieni. Jakomäki valikoitui muslimitaustaisten tyttöjen ja naisten uudeksi uintikohteeksi, koska uimahalli oli tiloiltaan toimintaan sopiva ja sen yleisökäyttö oli erittäin pientä, ja oli jo tehty erillinen päätös lopettaa Jakomäen uimahallin viikonlopun yleisöuinnit ja keskittää sinne erilaista varattua toimintaa (mm. uinti- ja sukellusseurojen vuoroja) allaskapasiteetin vapauttamiseksi muista halleista yleisökäyttöön.

Liikuntalautakunnan myönteisen kannanoton jälkeen liikuntaviraston normaalin varaustoiminnan puitteissa muslimitaustaisten tyttöjen ja naisten uintivuoroa varten myönnettiin vuoro lauantaisin kello 9–11. Toiminta käynnistyi alkuvuodesta 2002. Myöhemmin tätä vuoroa on pidennetty vuorojen suuren kävijämäärän paremmaksi hallitsemiseksi. Nykyisin vuoro on lauantaisin kello 9–15 syyskuusta toukokuuhun (kesällä hallissa ei ole toimintaa). Kyseinen vuoro on ollut viime vuosina uimahallin tehokkaimmin käytössä olevaa aikaa. Näiden uintivuorojen yhteydessä järjestetyistä uimakouluista on vastannut liikuntaviraston liikunnanohjausosasto ja muusta toiminnasta liikuntalaitososasto.

Helsingissä on 14 uimahallia. Pelkästään liikuntaviraston viidessä uimahallissa (Itäkeskus,
Jakomäki, Pirkkola, Ruoholahti ja Yrjönkatu) on talvikaudella vapaata yleisöuintiaikaa yli 300 tuntia viikossa. Esimerkiksi Yrjönkadun uimahalli on vuosittaisten aukioloaikojen puitteissa neljänä päivänä viikossa vain naisten käytössä. Uskomme, että näistä uima-halleista löytyy halukkaille sopiva uintivaihtoehto eikä musliminaisille ja -tytöille järjestettyä omaa uimavuoroa voida pitää perustuslain 6 §:n tarkoittamana syrjintänä. Lisäksi liikuntatoimi tukee taloudellisesti kaikkien muiden uimahallien toimintaa uintiliikunnan palveluiden tuottamiseksi helsinkiläisille. Päätös on perusteltu uskonnollisten syiden yleisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, liikunnan kautta tulevan hyvinvoinnin lisäämisen ja maahan muuttaneiden kotouttamisen näkökulmista.

Musliminaisten ja -tyttöjen erillisellä uintivuorolla Jakomäessä on lisäksi toteutettu koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvaa uinnin opetusta niille tytöille, jotka eivät ole voineet osallistua koulujen normaaliin uinninopetukseen."

Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitys 14.7.2008

" Kysymyksessä on asia, voidaanko Helsingissä asuville maahanmuuttajanaisille ja -tytöille antaa uskonnollisten syiden perusteella oma uintipäivä liikuntalautakunnan ja -viraston alaisessa nimetyssä uimahallissa ja loukkaako tällainen menettely toisten helsinkiläisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Suomen perustuslain 6 § määrittelee yhdenvertaisuuden siten, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon ym. henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saman säännöksen 4 momentin mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sen mukaan kuin lailla säädetään. Yhdenvertaisuuslain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Oikeuspalvelut toteaa, että liikuntalautakunnassa ja -virastossa on menetelty sekä perustuslain että yhdenvertaisuuslain säännösten edellyttämällä tavalla. Päätöksenteossa on aikanaan otettu huomioon Jakomäen uimahallin vähäinen käyttö, joka on suhteutettu käyttäjien mukaan. Se, että maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on varattu lauantaivuoro klo 9.00–15.00, ei ole vähentänyt helsinkiläisten oikeutta mennä uimaan kaupungin muihin uimahalleihin.

Kysymykseen ei voi tulla sekä miesten että naisten samanaikainen uintivuoro Jakomäen uimahallissa, koska kulttuurisista ja uskonnollisista syistä on perusteltua rajoittaa kyseisen vuoron käyttöoikeus maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Maahanmuuttajien tuki ry -niminen yhdistys on ensin selvityttänyt liikuntamahdollisuuksia sekä hakenut ja saanut luvan lauantaivuorouintiin. Kun esim. tietylle urheiluseuralle myönnetään kaupungin omistamassa urheilu- tai koulutilassa tiettynä aikana käyttöoikeus, seuraan kuulumattomilla ei ole asiaa tällaiselle käyttövuorolle. Oikeuspalveluiden näkemyksen mukaan Jakomäen uimahallin talviaikainen käyttöoikeus maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on tyypillinen esimerkki tietylle ryhmälle myönnetystä käyttöoikeudesta. Tämä oikeus ei loukkaa toisten helsinkiläisten tasa-arvoa eikä ole kansalaisten yhdenvertaisuudesta poikkeamista.

Oikeuspalvelut katsoo, ettei liikuntalautakunnan ja -viraston toiminnassa rikota kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille oman uintivuoron myöntämiskäytäntöä tulisi voida jatkaa liikuntaviraston lausunnossa mainituin perustein. Sen sijaan Kriston kantelukirjoituksen ei tulisi aiheuttaa enempiä toimenpiteitä."

Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden selvitys

"Vantaan Korson koulun yhteydessä oleva uimahalli on rakennettu lähinnä koulun tarpeisiin v.
1972. Halli on kapasiteetiltaan pieni ja sen käyttö on rajoitettua. Halli on yleisölle avoinna vuosittain aikavälillä 15.8.–31.5. arkisin ma–to klo 16.00–20.00 ja pe 17.00–20.00. Viikonloppuisin halli on suljettu. Koulun lukuvuoden aikana halli on päivisin liikunnan opetussuunnitelman mukaisessa oppilaskäytössä ja koulujen uimaopetuskäytössä. Vantaan kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt muutaman vuoden ajan maahanmuuttajanaisille Korson uimahallissa sen aukiolokaudella yhden uintikerran viikossa, torstaisin klo 14.30–16.00, jolloin koulukäyttö on jo päivältä loppunut ja yleisövuoro ei vielä ole alkanut.

Liikuntapalvelut toteaa, ettei selvityspyynnön liitteessä olevan sähköpostiviestin laajuisesta toiminnasta ole kysymys, vuoro pukeutumisineen ja poistumisineen kestää yhteensä 1 1/2 h. Myöskään ei ole kysymys muun väestön oikeuksien epäämisestä, koska toiminta ajoittuu virallisen aukioloajan ulkopuolelle.

Edellä lyhyesti selvitettyyn viitaten liikuntapalvelut toteaa luovansa maahanmuuttajanaisille mahdollisuuden turvallisen uimataidon hankkimiselle ja myöhemmälle integroitumiselle myös uintiliikunnan muodossa."

Turun kaupungin selvitys

"Turun kaupungin liikuntatoimessa on ollut vireillä Liike 2000-projekti, jonka tehtävänä oli aktivoida liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia turkulaisia liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin.

Muun muassa maahanmuuttajien liikuntatoiminta aloitettiin vuonna 1996 osana kyseistä projektia.

Liikuntapalvelukeskus tarjoaa liikuntapalveluja eri ryhmille, joita ovat ruotsinkieliset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, työikäiset naiset ja miehet sekä eläkeläiset. Maahanmuuttajien liikuntapalvelujen taustalla on ensinnäkin liikuntalaki, jonka 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään, että lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan lain tarkoituksena on lisäksi liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Asiassa on otettu huomioon liikuntalain ohella laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Lain tavoitteena on 1 §:n mukaan muun muassa edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotoutumisella tarkoitetaan lain 2 §:n mukaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Saman pykälän 2 kohdan mukaan kotouttamisella puolestaan tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Maahanmuuttajien uintiryhmän perustamisen taustalla edellä mainittujen yleisluontoisten tavoitteiden lisäksi oli heidän uimataitonsa kohentaminen.

Maahanmuuttajien aukioloaikojen ulkopuolella sijoitetut uimavuorot olivat käytössä 12.1.–4.5.2008. Lausteen uimahalli oli avoinna yleisölle maanantaisin klo 13–19, keskiviikkoisin klo 14–20 ja perjantaisin klo 13–19. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille uintivuoro oli lauantaisin klo 10–11.30. Maahanmuuttajamiehille ja -pojille uintivuoro oli sunnuntaisin klo 10–11.30. Maahanmuuttajien yleinen vesijumppavuoro oli sunnuntaisin klo 17–18.

Uintivuorot olivat lauantaisin ja sunnuntaisin, koska maahanmuuttajien vuoroja ei ollut mahdollista järjestää arkipäivinä aukioloajan puitteissa uima-aikojen vähyyden vuoksi. Lausteen uimahalli, jossa kyseessä oleva maahanmuuttajille suunnattu uintivuoro on toteutettu, on myös yksityisten tahojen, kuten uimaseurojen, käytössä. Uimahallissa on käytössä ainoastaan yksi uima-allas. Hellman viittaa kantelussaan rikoslain 11 luvun 11 §:ään, jossa säädetään syrjinnästä.

Hallituksen esityksessä 93/1994 kuitenkin todetaan, että epäyhdenvertainen kohtelu ei ole syrjintänä rangaistavaa, mikäli siihen on hyväksyttävä syy. Eriarvoisen kohtelun taustalla voivat olla esimerkiksi oikeussäännökset tai viranomaisten määräykset. Koska maahanmuuttajien uintivuorot perustuvat liikuntalakiin ja ns. kotouttamislakiin, valituksen perusteena oleva lainkohta ei näin ollen sovellu kyseiseen tapaukseen.

Hallituksen esityksessä 93/1984 11 luvun 9 §:n (nykyinen 11 §) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäksi, että hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle saattaa olla pyrkimys edistää syrjittyjen tai muusta syystä erityisen tuen tarpeessa olevien väestöryhmien asemaa. Turun kaupunki katsoo, että maahanmuuttajat kuuluvat viimeksi mainittuun ryhmään.

Myöskään tämän perusteella kysymyksessä ei ole rikoslain 11 luvun 11 §:n mukainen syrjintä.

Maahanmuuttajien uintivuorot eivät myöskään loukkaa yhdenvertaisuuslakia, koska lakia ei sen 3 §:n 2 kohdan mukaan sovelleta silloin, kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä.

Ensi syksystä lähtien Lausteen uimahallin aukioloajat muuttuvat niin, että uimahalli on avoinna 8.9. lähtien maanantaisin klo 14–18, tiistaisin klo 14–19 (vain miehet), keskiviikkoisin klo 14–19, torstaisin klo 14–19 (vain naiset) ja perjantaisin klo 14–18.

Vaikka Turun kaupungin maahanmuuttajille tarjotut uintivuorot ovat olleet lain mukaisesti toteutettuja eikä niiden voida katsoa syrjineen kantaväestöä, vuorot lopetettiin toukokuussa 2008 organisatorisista syistä. Jatkossa maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus osallistua yleisölle suunnatuille uintivuoroille tai muiden erityisryhmien (työikäiset, eläkeläiset) vuoroille,
mikäli heidän voidaan katsoa niihin kuuluvan."

RATKAISU

Olen tutkinut asian, mutta en ole havainnut siinä oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.

Perustelen kannanottoani seuraavasti.

Totean aluksi keskeisten oikeussäännösten osalta, että perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Vastaavanlainen syrjintäkielto sisältyy useaan Suomea sitovaan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen.

Esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan nojalla kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

Myös yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaisten edistävän yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain 7 §:n 2 momentin mukaan syrjintäkielto ei kuitenkaan estä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

Momenttia koskevan hallituksen esityksen (44/2003 vp) mukaan esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- ja muuta koulutusta voidaan pitää momentissa tarkoitettuna positiivisena erityiskohteluna. Jotta positiivinen erityiskohtelu olisi sallittua, poikkeamisen perustuslaissa säädetystä yhdenvertaisuusperiaatteesta tulisi olla tilapäistä eikä se saisi olla asetettuun tavoitteeseen nähden suhteetonta (suhteellisuusperiaate).

Tässä asiassa on kysymys lähinnä siitä, onko maahanmuuttajanaisille varattu oma uimahallivuoro ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syrjintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertaisuuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta.

Tiettyjen ihmisryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä syrjintää. On muistettava, että perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parempaa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista.

Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutettua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi.

Saadun selvityksen perusteella voidaan mielestäni todeta, että maahanmuuttajanaisten omalle uintivuorolle on olemassa esimerkiksi uinnin opetuksen turvaamiseen ja kotoutumisen edistämiseen liittyviä erityistarpeita. Maahanmuuttajanaisille varattu uintiaika ei mielestäni myöskään ole epäsuhteessa Helsingissä, Vantaalla ja Turussa käytettävissä oleviin yleisiin uintivuoroihin nähden. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida maahanmuuttajamiehille Turussa
varattua uintivuoroa. Esimerkiksi Jakomäen uimahallissa maahanmuuttajanaisille on varattu uintiaikaa lauantaisin klo 9–15. Pelkästään Helsingin liikuntaviraston uimahalleissa on viikossa yleistä uintiaikaa noin 300 tuntia. Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole tullut esiin sellaista lainvastaista menettelyä, johon minun tulisi laillisuusvalvojana puuttua.

Kiinnitän lopuksi yleisesti huomiota siihen, että maahanmuuttajanaisten tai -miesten positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.


Kommentoin nyt lyhyesti tuon pitkän vuodatuksen olennaisimpia kohtia:

Tässä asiassa on kysymys lähinnä siitä, onko maahanmuuttajanaisille varattu oma uimahallivuoro ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syrjintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertaisuuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Tiettyjen ihmisryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä syrjintää. On muistettava, että perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parempaa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista.

Millä tavalla suomalaisten veronmaksajien kustantamien uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka edistää "tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista"?

Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutettua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi.

Millä tavalla suomalaisten veronmaksajien kustantamien uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka perustuu johonkin "hyväksyttävään tarkoitusperään" ja millä tavalla sitä muka tarvitaan "tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi"? Minkä syrjinnän? Miten uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka poistaa jotain syrjintää? Häh?

Saadun selvityksen perusteella voidaan mielestäni todeta, että maahanmuuttajanaisten omalle uintivuorolle on olemassa esimerkiksi uinnin opetuksen turvaamiseen ja kotoutumisen edistämiseen liittyviä erityistarpeita.

Miten niin? Eivätkö maahanmuuttajanaiset muka osaa uida? Jos eivät, miksi "uinnin opetuksen turvaamiseksi" olisi muka tarpeen varata uimahallit yksinomaan muslimien käyttöön? Eivätkö muslimit muka opi uimaan, jos uima-altaassa on muitakin kuin muslimeja?

Jos muslimit eivät halua uida ei-muslimien läsnäollessa, MIKSI SUOMALAISTEN PITÄISI KUSTANTAA MUSLIMEILLE ERILLISET UIMAHALLIT VAIN TÄMÄN MUSLIMIEN OMAN VIHAMIELISEN ASENTEEN VUOKSI?

Miten uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka "edistää kotoutumista"?

Kiinnitän lopuksi yleisesti huomiota siihen, että maahanmuuttajanaisten tai -miesten positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.

Mitä ovat ne "todennetut haitat", joiden korjaamiseksi uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön on muka tarpeen? Häh?