Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste sensuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sensuuri. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, syyskuuta 07, 2011

Juutalainen seurakunta onnistui oikeusteitse KIELTÄMÄÄN juutalaisvastaisen kirjan julkaisun Suomessa



valtionsyyttäjä Jorma Äijälä, jonka mielestä ihmisille pitää antaa VANKEUTTA rangaistuksena kirjan julkaisemisesta



HS:


Kirja Venäjän vallankumouksesta saamassa kiihotussyytteen Vantaalla

Valtionsyyttäjä: suomalainen esipuhe on juutalaisvastainen

Kirjastot poistamassa Robert Wiltonin teosta hyllyistään

Julkaistu: 24.1.2004







Kirja Venäjän keisariperheen viimeisistä vaiheista on johtamassa syytteeseen Vantaan käräjäoikeudessa. Valtionsyyttäjä Jorma Äijälän mukaan teoksen esipuhe panettelee ja solvaa juutalaisia kansanryhmänä sekä herjaa juutalaisten uskontoa.

Syyte katsoo kirjan esipuheen syyllistyvän sekä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan että uskonrauhan rikkomiseen. Molemmat ovat Suomessa harvinaisia rikoksia.

Käräjille joutuva Robert Wiltonin teos Romanovien viimeiset päivät: kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin ilmestyi suomeksi vuonna 2000. Teoksen on julkaissut Lounais-Suomessa toimiva Tabernaculum Dei -niminen yhdistys. Sen suomentaja ja suomalaisen esipuheen laatija käyttää teoksen nimilehdellä salanimeä Jakim Boor.

Oikeusministeriö katsoi esipuheen tekstin rikolliseksi ja antoi syytemääräyksen jo viime helmikuussa. Valtionsyyttäjä laati syytteen toukokuun lopulla, ja Vantaan käräjäoikeudessa asia tulee käsittelyyn lähiaikoina.

Tulevasta syytteestä kertoi torstaina Suomen kirjastoseuran julkaisema Kirjastolehti verkkosivuillaan. Sen mukaan monet kirjastot ovat jo vetäneet tai vetämässä teoksen hyllyistään varaston puolelle.

Wiltonin kirjaan laaditussa esipuheessa väitetään, että juutalaiset ovat muita kansanryhmiä ja erityisesti kristittyjä uhkaava vakava vaara. Kirjoitus myös luettelee sotia, väkivaltaa ja rikoksia, joihin juutalaiset ovat Boorin mukaan ihmiskunnan historiassa syyllistyneet.

Samanlaisia aineksia sisältyy myös Wiltonin alun perin vuonna 1920 julkaistuun kirjaan. Esimerkiksi uusnatseja lähellä olevilla internetsivuilla teoksen on väitetty osoittavan, kuinka Venäjän vallankumouksen tekivätkin juutalaiset bolshevikit.

Tabernaculum Dei ry ilmoittaa perustavansa toimintansa Emanuel Swedenborgin (1688-1772) teologiaan ja filosofiaan. Jakim Boor taas on salanimi, jota on käytetty aiemminkin: 1940-50-luvuilla sen suojissa kirjoituksissaan julkaisi Espanjan silloinen diktaattori Francisco Franco.

Robert Wilton taas työskenteli Lontoossa ilmestyvän The Times -lehden Venäjän kirjeenvaihtajana vuodesta 1902 vuoteen 1919. Romanovien viimeiset päivät -kirjan ohella hän julkaisi kokemustensa perusteella myös teoksen Russia's Agony (1918). Molemmat ovat ilmestyneet useilla kielillä.

Tuhannen kappaleen painos on Helsingin Sanomien tietojen mukaan levitetty lähes kokonaan. Julkaisija on esimerkiksi lähettänyt sen kaikille kansanedustajille.

Kirjaa on levitetty sekä kirjakauppojen että kirjastojen kirjavälitystä hoitaville yhtiöille. Kirjan suomentajan tiedetään myös käyneen myymässä teostaan suoraan kirjastoille.

Perjantaina teosta ei löytynyt ainakaan Akateemisesta eikä Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta molemmista se oli tilattavissa. Espoon kirjastossa teos siirrettiin kielteisen asiakaspalautteen perusteella hyllystä viime joulukuussa, Vantaan kirjaston kaksi teoskappaletta ovat käytännössä olleet yleisön ulottumattomissa jo syksystä 2000.

Helsingin kirjastoihin teosta ei koskaan ole edes hankittu, mutta Suomen monista maakuntakirjastoista teos löytyy, ja useimmissa se oli ainakin vielä tällä viikolla lainattavissa.

"Meille on yllätys, että teosta ylipäänsä on vielä saatavilla kirjastoista", sanoo Helsingin juutalaisen seurakunnan asiamies Dan Kantor.

Hänen edustamansa seurakunta teki aikoinaan tutkintapyynnön Wiltonin kirjasta oikeusministeriölle. "Monet kirjastot kuulivat asiasta siinä vaiheessa, ja ymmärsimme, että kirjaa ollaan poistamassa hyllyistä."

Opetusministeriön mukaan kunnat itse harkitsevat, mihin toimenpiteisiin kirjan suhteen ryhtyvät. Tällä viikolla lääninhallitukset ovat tiedottaneet kirjastoille asiasta ja muistuttaneet, että kirjan levittäminen saattaa olla rikollista.




Minusta tämä on todella pöyristyttävää.

Juutalaisen seurakunnan vaatimuksesta valtion väkivaltakoneisto KIELTÄÄ ihmisiä lukemasta kirjoja:

"Meille on yllätys, että teosta ylipäänsä on vielä saatavilla kirjastoista", sanoo Helsingin juutalaisen seurakunnan asiamies Dan Kantor.

Hänen edustamansa seurakunta teki aikoinaan tutkintapyynnön Wiltonin kirjasta oikeusministeriölle.



En toki väitä, että poliisi, syyttäjä ja tuomari olisivat tässä asiassa erityisesti juuri juutalaisten käsikassaroita. Samanlaista sensuuria on Suomessa harjoitettu muutenkin.

Suomen valtio on diktatuuri, joka kieltää kansalta virallisen valtioideologian vastaiset ajatukset. Kansalaisia esimerkiksi kielletään kertomasta toisille kansalaisille tosiasioita afrikkalaisten kulttuurillisista ja geneettisistä erityispiirteistä, jotta kansa ei huomaisi afrikkalaisten väestöaineksien maahantulvimisen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Syyttäjät, erityisesti valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevä valtionsyyttäjä Mika Illman, vastustavat sananvapautta ja kannattavat diktatuuria. Suomi on Neuvostoliiton kaltainen diktatuuri, jossa kansaa kielletään lukemasta kirjoja.

Miten tämän Venäjän vallankumousta käsittelevän kirjan Romanovien viimeiset päivät kieltäminen Suomessa eroaa siitä, että Neuvostoliitossa kiellettiin Aleksander Solzhenitsynin kirja Vankileirien saaristo?




HS Suomen valtion väkivaltakoneiston harjoittamasta sensuurista:

Kiihottaminen on harvinainen rikos

Julkaistu: 24.1.2004



Jumalanpilkasta on Suomessa tuomittu 1930-luvulla Erkki Vala, joka julkaisi otteita Jaroslav Hašekin Kunnon sotamies Švejkin seikkailuista, ja 1960-luvulla Hannu Salama Juhannustansseistaan, siveettöminä meillä taas on takavarikoitu Henry Millerin Kravun kääntöpiiri ja Agnar Myklen Punainen rubiini.

Myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa harvinainen rikos. Vuosina 1987-96 meillä tuomittiin siitä vain yksi ihminen, mutta viime vuosina konfliktit ovat yleistyneet ja tuomioita on rapsahtanut tiuhempaan.

Turkulainen kaupunginvaltuutettu tuomittiin vuosina 1999 ja 2001. Jälkimmäisen tuomion syynä oli internetsivuilla julkaistu kirjoitus ja pilakuva islaminuskoisista.

Vuonna 2000 joensuulainen mies tuomittiin lähetettyään uhkauskirjeitä marokkolaissyntyiselle professorille.

Kaksi vuotta myöhemmin kaksi vantaalaista nuorta miestä sai sakkoja maalattuaan toisen omistaman pakettiauton kylkeen tekstin "Thank god we were born white".

Niitäkin tapauksia on, jotka eivät ole edenneet käräjille asti.

Kansanedustaja Toni Halmeen (ps) Tuomiopäivä-kirjastakin tehtiin vuosi sitten tutkintapyyntö, mutta oikeusministeriö ei löytänyt siitä aineksia, joiden perusteella kirjoittajaa olisi voitu syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Vähän aiemmin suomenruotsalaiset kansankäräjät pohti, tekisikö se tutkintapyynnön Suomalaisuuden liiton puheenjohtajaa Pentti Huttusta vastaan. Syynä oli Suomen Mieli -lehden pääkirjoitus, jossa kehotettiin suomalaisia luopumaan ruotsalaisista sukunimistään.

Klassinen esimerkki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on Adolf Hitlerin Taisteluni-kirja. Sotien jälkeen teos pysyi vuosikymmenien ajan visusti kirjastojen varastoissa, eivätkä kaikki vieläkään anna 1940-luvulla painettuja harvoja kappaleitaan kotilainaksi.

Toisaalta on aina otettava huomioon perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus: mitä tahansa jonkun mielestä ikävää julkisuutta ei voi pitää kiihottamisena.

Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan rangaistuksena on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Uskonrauhan rikkomisesta rangaistus on sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Robert Wiltonin Romanovien viimeiset päivät -kirjan esipuheen laatijalle syyttäjä vaatii ehdollista vankeusrangaistusta.



Valtion väkivaltakoneiston harjoittamaa poliittista mielipidevainoa (syyttäjän vaatimaa poliittista vankeustuomiota) vastustaakseni julkaisen tässä tämän googlella löytämäni selostuksen tästä kirjasta, jonka lukemisen totalitaristit haluavat estää:


Tiivistetty esitys Robert Wiltonin kirjasta “ROMANOVIEN VIIMEISET PÄIVÄT, kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin”. Venäjän vallankumous ei ollut bolsevikkien aikaansaannos, vaan se oli kasaarieliitin suorittama vallankaappaus Venäjän tsaarilta.

(Tekstissä käytetty nimitys kasaarieliitti tarkoittaa siis kasaarijuutalaiseliittiä)

Robert Wilton, joka oli toiminut 17 vuotta Lontoon Times-lehden Venäjän kirjeenvaihtajana, oli nähnyt vuoden 1917 bolsevikkikumouksen verisyyden tapahtumapaikalla Pietarissa. Hän ryhtyi itse tutkimaan tsaariperheen murhaa yhdessä virallisen tutkintatuomarin Nikolai Sokolovin kanssa. Kuten aikaisemmin jo sanottiin (näillä nettisivuilla), sai hän tässä tutkimuksessaan selville asioita, joista virallinen historiankirjoitus on vaiennut. Wiltonin kirja “The Last Days of the Romanovs” ilmestyi Lontoossa ja New Yorkissa 1920. Sen ranskankielinen versio “Les Derniers Jours des Romanoffs” oli ilmestynyt Pariisissa 1921.


Kirjan ranskankielisessä versiossa Wilton esittää bolsevikkien ylimpien hallintoelinten jäsentenluettelot, joissa hän kirjoittaa jäsenten nimet ja kansallisuuden. Kyseiset luettelot hän oli kerännyt virallisista neuvostolähteistä. Luetteloista paljastuu hämmästyttävä tosiasia: korkeimmissa hallintoelimissä ei ollut juuri lainkaan venäläisiä! Ylivoimainen enemmistö muodostui juutalaisista, joista useat olivat muuttaneet nimensä venäläisiksi. Tästä seuraa, että historiankirjoissa väitetty “venäläisten kansannousu tsaaria vastaan” ei pidä paikkaansa, vaan kyseessä oli ollut tietyn organisaation kasaarieliitin suorittama vallankaappaus Venäjällä.

Paljastaessaan Venäjän vallankumouksen sekä tsaarinperheen murhan kansainvälisten juutalaisten operaatioksi Wilton joutui itse tämän tehokkaan organisaation vainon kohteeksi. Niinpä hänen kirjansa vedettiin pois kirjakaupoista, ja hän menetti työpaikkansa Times-lehdessä.

Melkein samoin on käynyt nykyisinkin, sillä tämän teoksen suomentaja ja sen suomalaisen esipuheen laatija Jakim Boor joutui Vantaalla käräjille syytettynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomisesta, jossa syyttäjänä oli valtionsyyttäjä Jorma Äijälä.

Helsingin juutalainen seurakunta oli tehnyt Wiltonin kirjasta tutkintapyynnön oikeusministeriölle. Tässäkin tapauksessa Wiltonin suomennettu teos on vedetty pois kirjastoista ja kirjakauppoihin ei enää tilata uusia painoksia kyseistä teosta.

Teos sai ankaran hälyn kasaarieliitin keskuudessa osittain siksi, että siinä paljastuu heidän rikoksensa: esim. tsaariperheen murha, Venäjän sivistyneistön murhat ja kasaarieliitin luoman Neuvostoliiton suorittamat hirmuteot noin. 60 milj. kuollutta ihmistä. Nämä neuvostovaltion kansanmurhat mainitaan jo suomennoksen esipuheessa.

Kasaarieliitti ei myös hyväksy esipuheen julkaisemia totuuksia juutalaisten kasaarialkuperästä, heidän luonteestaan, joka juontaa juurensa helvetillisestä Talmud-uskonnosta sekä paljastuksia siitä, että kasaariylimystö muodostaa vaaran koko ihmiskunnalle. Heidän osuutensa kautta historian kansainvälisissä selkkauksissa ja politiikassa - ei vain Venäjän vallankumouksessa - on kiistaton. Esipuheen mukaan kasaarimafian seuraava päämäärä on kolmas maailmansota. Näiden totuuksia julkistamista juutalaiseliitti ei hyväksynyt, siksi Jakim Boor joutui käräjille.

Näin kasaarieliitin rikokset ja hirmuteot paljastava kirja saatiin pois suurimman osan ulottuvilta.

Wiltonin teos (suomennos: Tabernaculum Dei ry Vantaa 2000)

Ensimmäisessä luvussa sanotaan mm., että “Lopultakin voidaan kertoa totuus Nikolai II:n, Venäjän tsaarin, sekä hänen vaimonsa ja perheensä marttyyrikohtalosta. Se perustuu todisteisiin, jotka on saatu asiaan kuuluvasti suoritetusta ja lainmukaisesta tutkimuksesta. Silminnäkijöiden allekirjoittamat valaehtoiset todistajanlausunnot ovat tämän kirjoittajan hallussa, mutta hän ei paljasta lausunnonantajien henkilöllisyyttä, sillä he ovat yhä neuvostoviranomaisten - murhaajien - vallassa. Tulee aika, jolloin rangaistuspäivä sarastaa. Kirjoittaja on pyrkinyt esittämään oikeudenkäynnin avauksen täysin tietoisena siitä, että todisteiden lopullinen käsittely tuomioistuimessa osoittaa hänen väitteensä oikeaksi ja saa aikaan syyllisyystuomion”.

Valitettavasti tuo “rangaistuspäivä” ei ole vieläkään koittanut, vaikka järkyttävästä rikoksesta on jo kulunut 86 vuotta. Toivottavasti mafiaryhmän (kasaarieliitti) rikokset tullaan selvittämään tulevaisuudessa. Kasaarieliitin kansainvälinen valta on nykyisin niin voimakasta, että yleensä ottaen heidän rikoksiensa selvittäminen julkisesti ja vielä siten, että selvitykset johtaisivat syytteisiin, on lähes mahdotonta. Kansakuntien tulisi riisua hartioiltaan kasaarieliitin valtarakenteet: vasta sen jälkeen koittaisi tämän voimakkaan ryhmän tekemien rikoksien tutkimisen, arvioinnin ja tuomitsemisen aika. Mutta se aika tulee vääjäämättömästi, sille ei mahda kieroimmatkaan kasaarieliitin juonittelut yhtään mitään, sillä pahuus kantaa aina mukanaan rangaistuksen.

Tuo järkyttävä tapahtuma, tsaariperheen murha, tapahtui heinäkuun 16. päivän jälkeisenä yönä vuonna 1918 Jekaterinburgissa. Keisarin perhe ja sen uskolliset seuralaiset - kaikkiaan yksitoista henkeä - vietiin pieneen huoneeseen, joka sijaitsi samassa talossa, johon heidät oli tuotu vangeiksi. Siellä heidät ammuttiin kuoliaaksi revolvereilla. Minkäänlaista oikeudenkäyntiä ei pidetty. Ennen kuin kuolema vapautti heidät kärsimyksistään, he olivat joutuneet kokemaan pahoinpitelyä, joka merkitsi hirvittävää henkistä ja ruumiillista kidutusta. Kun uhrit olivat hengettömiä, ruumiit vietiin metsään ja hävitettiin täydellisesti. Selvää on, että nämä teot olivat harkittuja ja murhat huolellisesti valmisteltuja.




perjantaina, elokuuta 26, 2011

Päivystävä desantti tiedottaa: Maamme-laulu on vihapuhetta


dosentti Taru Leppänen







Iltalehti:


Dosentti HS:ssä:

Maamme-laulussa vihapuheen piirteitä

Keskiviikko 24.8.2011

Suomalaisuus on alakoulun musiikinkirjoissa ensisijaisesti miehiin liittyvä asia, kritisoi dosentti Taru Leppänen Helsingin Sanomissa.

Dosentin mielestä opetusmateriaali ja erityisesti isänmaalliset laulut voivat sisältää läheisesti vihapuhetta muistuttavia piirteitä.

- Vihapuheen kannalta kiinnostavia ovat esimerkiksi alakoulujen musiikin oppikirjasarjat ja niihin sisältyvät itsenäisyyspäivän viettoon liittyvät nationalistiset laulut, kirjoittaa filosofian tohtori ja dosentti Taru Leppänen eilisen Helsingin Sanomien mielipideosastolla.

Leppänen kritisoi, että suomalaisuus on alakoulujen musiikinkirjoissa ensisijaisesti miehiin liittyvä asia.

- Maamme-laulussa Suomi on "maa kallis isien". Siniristilipussa "Isät, veljet verellään, vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme tein isäin astumaan".

Leppänen muistuttaa myös, että joissain maakuntalauluissa esiintyy jopa väkivaltaa.

"Käsiteltävä kriittisesti"

Leppäsen mukaan suomalaisuuden esittäminen maskuliinisena ja sen kytkeminen väkivaltaan ei edistä peruskoulun opetussuunnitelman toteutumista.

Peruskoulun opetussuunnitelman arvopohjana ovat muun muassa ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Leppänen esittää ongelmaan ratkaisuksi, että musiikin oppitunneilla ja oppikirjoissa nostettaisiin nationalismin, sukupuolen ja väkivallan teemoja esille ja käsiteltäisiin niitä kriittisesti oppilaiden kanssa.




Gaudeamus-kustantamo:


Taru Leppänen on musiikkitieteen dosentti Turun yliopistossa ja työskentelee naistutkimuksen oppiaineessa. Hän on tutkinut musiikkia feministisen tutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.



torstaina, elokuuta 11, 2011

Valtionsyyttäjä Mika Illman ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske etsivät mielivaltaisia tekosyitä laittaa ihmisiä syytteeseen

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, joka haluaa antaa ihmisille rikosoikeudellisia rangaistuksia nykyisen maahanmuuttopolitiikan arvostelemisesta


Valtionsyyttäjä Mika Illman, joka haluaa antaa ihmisille rikosoikeudellisia rangaistuksia nykyisen maahanmuuttopolitiikan arvostelemisesta




Hommaforumilta:
  • Breivikin tapauksen seurauksena on lähtenyt liikkeelle entisäkin huolestuttavampi toisinajattelijoiden vaientaminen ja sananvapauden rajoittaminen ns. vihapuhelainsäädännön avulla.
  • Nettipoliisi puhuu koeponnistelun tärkeydestä, jotta löydetään rajat kuinka paljon sananvapautta voidaan rajoittaa. Oikeusvaltioon ei mitenkään sovi tuo ajattelu, että säädetään laki, etsitään sopivia tapauksia ja lähdetään kokeilemaan miten käy oikeudessa. Menettelyssä yksittäinen ihminen on siis täysin mielivaltaisen valikoinnin kohde ja joutuu oikeuteen kokeilumielessä. Prosessi on raskas ja epäoikeudenmukainen kohteeksi valitulle.
  • Nyt sitten kun rajoituspykäliä tarkennetaan, niin Illman ja Kalske voivat sanoa, että keskustelijathan olivat itse mukana tekemässä tätä ja näinollen tulevalla laintulkinnalla tulee siis olemaan Homman hyväksyntä — on se sitten millainen tahansa se tulkinta.

    Ettekö huomaa, että Illman ja Kalske vievät nyt sananvapauden rajoittamista haluamallaan tavalla, tavallaan he hakevat nyt keskustelijoiden itsensä hyväksynnän tulevalle tulkinnalle. Näin oletan.

    Kyseisten herrojen tavoite on siis suitsia vihapuheita. Valitettavasti se rajoittaa sananvapautta eli ihmisen perusoikeutta ja siinä en voi olla mukana millään tavalla.
  • Lisäksi nykyinen lainsäädäntö eriarvoistaa ihmiset etnisyyden, uskonnon ja ties minkä mukaan siten, että esimerkiksi minulla on heikompi asema lain edessä verrattuna vähemmistön edustajaan. Tämäkin on syy miksi en halua olla millään tavoin edes välillisesti edesauttamassa epätasarvon lisäämistä lainsäädännön keinoin.

    Mielestäni rikokseksi tulisi lukea vain väkivaltaan tai vaikkapa ryöstelyyn (Lontoo) kehottaminen tai väkivallalla uhkaaminen ja henkilöön kohdistuva törkeä solvaus (esim. huorittelu) tai perätön väittämä (esimerkiksi väitetään jonkun tehneen jotain laitonta vaikka väittäjä tietää ettei ole). Näiden pitäisi olla lähtökohta sille mikä on rikollista lain edessä. Vihapuheet tai "kiihottaminen" jotakuta ryhmää vastaan on jo tulkinnan varaista aluetta ja tuomiot riippuvat pitkälti tuomioiden jakajien omista mielipiteistä.
  • Yksi painavimpia syitä vastustaa nykyistä kehitystä on myös se, että nyt kehitellään välineitä, joilla viranomainen voi lähteä syyttämään sopimattomaksi katsomansa tekstin perusteella ketä tahansa. On sanomattakin selvää, että viranomaisella on suuri vastuu olla puolueeton ja neutraali ja oikeudenmukainen, koska on kyse tulkinnanvaraisista asioista. On myös sanomattakin selvää, että syyttäjät ja poliisit ovat vain ihmisiä ja oma mielipide sekä yhteiskunnan kulloinenkin yleinen mielipide vaikuttaa väkisinkin siihen, ketä lähdetään käräjille viemään. Sananvapauden rajoittamispykäliä laadittaessa laatijoiden olisi hyvä muistaa, että mitään takeita ei ole siitä ketkä niitä pykäliä käyttävät tulevaisuudessa. Ei pidä tehdä työkaluja valmiiksi breivikeille ja hitlereille ja stalineille ja polpoteille ja binladeneille.
  • Menestystä sananvapauden puolustamisessa ja maahanmuuttopolitiikan kritisoimisessa Hommalle. Ehkä palaan, jos vihapuhelakeihin saadaan jokin järki ja nimenomaan sananvapaus saadaan turvattua, mutta näyttää siltä, että tilanne vain huononee ja vapaudet kapenevat.
  • Minustakin ns. vihapuheet ovat moitittavia, mutta ovatko ne rikollisia onkin ihan eri asia. Valtaosaan ns. vihapuheista pitäisi riittää vasta-argumentointi tai sitten vain moittimen asiattomaksi, typeräksi, juntiksi tms. Mainitsin jo edellä mitkä pitäisi olla rikollisia kirjoituksia ja muut ovatkin jo sitten mielipidekysymyksiä.


(lihavoinnit M. Ellilä)


torstaina, toukokuuta 12, 2011

Sensuuria kiristetään, ajatusrikoksista rangaistaan ankarasti


Tuija Brax vaatii lisää sensuuria, jotta kansa ei voisi arvostella hallituksen harjoittamaa politiikkaa

Verkkouutiset:

Brax: Tulevan hallituksen on tärkeää tuomita rasistiset teot

Kotimaa

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) kannustaa seuraavaa hallitusta ja sen pääministeriä ottamaan vahvan roolin rasismin torjunnassa.

- On tärkeää että pääministerin arvovallalla yksiselitteisesti tuomitaan rasistiset teot ja tehdään selväksi, ettei niitä Suomessa hyväksytä, Brax sanoi Viestinnän keskusliiton seminaarissa torstaina.

Kesäkuun alussa tulevat voimaan eduskunnan hyväksymät muutokset rasistisia rikoksia koskeviin rikoslain säännöksiin. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on keskeinen rasistisen vihapropagandan kriminalisoiva rangaistussäännös.

Jatkossa sitä voidaan nykyistä selkeämmin soveltaa rasististen viestien levittämisen ohella myös muunlaisiin viharikoksiin. Säännöksessä mainitaankin nyt rasististen perusteiden lisäksi esimerkiksi vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus.

Lisäksi uudistuksella pyritään selventämään nettisivustojen ylläpitäjien vastuuta.

- Rikoslakiin lisättiin yhtenä lainvastaisen materiaalin levittämisen tekotapana saatavilla pitäminen. Rangaistussäännöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa henkilö pitää rasistista materiaalia saatavilla, vaikka ei ole sitä alun perin itse laatinutkaan, Brax sanoi.

- Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ylläpitäjä tietoisesti sallii lainvastaisen aineiston pitämisen sivustollaan, vaikka hänen huomiotaan on kiinnitetty asiaan ja aineiston poistaminen olisi mahdollista. Vastuu edellyttää kuitenkin, että ylläpitäjä on tietoinen sivustoillaan olevasta vihakirjoittelusta, Brax totaa.



Keskustelupalstojen ylläpitäjiä siis rangaistaan siitä, että palstalla käydään keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

Brax, Thors, Wallin, Katainen, Stubb, Kiviniemi, Holmlund, Viljanen, Biaudet, Halonen jne. haluavat kieltää kansaa keskustelemasta maahanmuuttopolitiikasta.

Tämä monikulttuurisuusfanaatikk
ojen klikki vastustaa demokratiaa. Monikulttuurisuusideologia on diktatuuria. Sitä pidetään pystyssä kieltämällä demokratia ja sananvapaus.


maanantaina, huhtikuuta 11, 2011

Professori Juha Sihvola: Afrikkalaisia ei saa arvostella


Jyväskylän yliopiston historian professori Juha Sihvola, sensuurin kannattaja


Juha Sihvola:

Maan tavalla maahanmuuttoa vastaan

Milla Hannulan sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu.

Julkaistu: 17.2.2011 lehdessä osastolla Kulttuuri




Valtiotieteilijä
Milla Hannula liikkuu vaikealla kentällä pohtiessaan oikeudenmukaisuutta ja isänmaallisuutta maahanmuuttokriittiseksi kutsumastaan näkökulmasta.


Miten niin?

Ei mitään perusteluja Sihvolalta.

Sihvola:


Katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moniarvoisen yhteiskunnan tarvitseman oikeudenmukaisuuden ytimen voisi kuitenkin ilmaista yksinkertaisesti. On turvattava mahdollisimman laaja omantunnonvapaus eri katsomusten ja kulttuuritaustojen edustajille, jos he sitoutuvat kansalaisten poliittiseen tasa-arvoon myös omassa keskuudessaan.

Ketään ei saa syrjiä katsomuksen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia, vaan jokaisen on saatava reilu mahdollisuus kehittää kykyjään ja elää täysipainoista elämää omaksi kokemallaan tavalla.

Hyvä yhteiskunta sallii monia kulttuurisia identiteettejä. Se sitouttaa kaikkia kansalaisiaan poliittisiin periaatteisiin, jotka tukevat tasa-arvoa ja jokaisen reilua hyvän elämän mahdollisuutta.

Järjestelmän tulee kannustaa isänmaallisuutta eli ohjata kansalaisia rakastamaan yhteiskunnan laitoksia ja käytäntöjä, jotka ovat yhdessä elettyjen kokemusten pohjalta paikallisiin oloihin sopiviksi muovautuneita.

Ollakseen oikeudenmukaisia ja isänmaanrakkautta ansaitsevia laitosten ja käytäntöjen on kohdeltava kansalaisia tasaveroisina eivätkä ne saa syrjiä ketään, varsinkaan haavoittuvia vähemmistöjä.

Tällainen järjestelmä on suvaitsevainen mutta ei kaiken salliva. Rasistisia ja poliittisia oikeuksia sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen takia rajoittamaan pyrkiviä katsomuksia se julkisesti paheksuu ja väkivaltaisen toiminnan yhteiskuntaa vastaan se kieltää.

Reilu yhteiskunta edellyttää yksimielisyyttä kansalaisten tasaveroisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja reilusta hyvän elämän mahdollisuuden antamisesta jokaiselle.

Silti jää runsaasti tilaa olla eri mieltä ja keskustella kriittisesti myös maahanmuuttopolitiikan linjauksista: kuinka paljon ja millä perustein siirtolaisia otetaan, miten heidät kotoutetaan, miten suhtaudutaan katsomuksellisten ja kulttuuristen tunnusten näkymiseen julkisessa elämässä, mitkä ovat suvaitsevaisuuden sopivat rajat?



Nämä ovat siis Sihvolan omia mielipiteitä. Miksi Sihvola luettelee pitkän pätkän omia mielipiteitään sen sijasta, että arvostelisi Hannulan kirjaa?

Tämänhän oli tarkoitus olla arvostelu Hannulan kirjasta. En ole aiemmin nähnyt kenenkään esittävän missään kirja-arvostelussa näin paljon ko. kirjaan liittymättömiä mielipiteitä.


Sihvola:

Hannula esittää väärin Jyllands-Postenin Muhammed-pilakuvien vaikutuksen Suomessa.

Pommiturbaanipäinen profeetta esiintyi täälläkin monessa lehdessä, ja aihe herätti vilkkaan keskustelun. Itsekin järjestin paneelin, jonka noin 30 puhujasta suurin osa vastusti sananvapauden rajoituksia ja puolusti satiirisen kritiikin oikeutta.


Millä tavalla Hannula muka esittää asian väärin?

Joku Sihvolan järjestämä panelikeskustelu ei mitenkään kumoa sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Suomen pääministeri Matti Vanhanen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja tasavallan presidentti Tarja Halonen pyysivät islamilaisilta terroristeilta anteeksi heitä loukkaavien karikatyyrien julkaisemista suomalaisilla internet-sivuilla.

Suomen hallituksen selkärangatonta, maanpetoksellista nöyristelyä islamilaisten terroristien edessä ja alistumista sensuuriin ei voi mitenkään vähätellä sillä naurettavalla perusteella, että joku J. Sihvola on joskus järjestänyt jonkun panelikeskustelun asiasta.


Juha Sihvola:

Hannula viittaa lukuisia kertoja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen toimiin, mutta ei kertaakaan ilman kielteistä sävyä.

Ehkä ei ollut kertaakaan mitään aihetta viitata Puumalaisen toimiin positiivisessa sävyssä, koska Puumalainen ei koskaan tehnyt mitään rehellistä tai hyödyllistä.

Sihvola:

Puumalaisen tekemä tutkintapyyntö oli johtanut sakkotuomioon nettikirjoittelusta, jonka mukaan Afrikassa hyväksytään ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, klaanisodat ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat normaaliksi meiningiksi.

Hannulan mielestä tapaus "kertoo karua kieltään maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien asemasta Suomessa".

Harvassa ovat ne yhteiskunnat, joissa kansanryhmän leimaaminen murhaajiksi ja raiskaajiksi hyväksytään sananvapauden nimissä, mutta Hannulan mielestä rasismituomio oli maahanmuuttoa vastustavien mielipiteiden syrjintää.



Jyväskylän yliopiston historian professorin Juha Sihvolan mielestä kirjoitustani ei siis olisi pitänyt sallia "sananvapauden nimissä".

Samalla logiikalla tietenkään esim. Muhammad-karikatyyreja ei olisi pitänyt sallia "sananvapauden nimissä".

Sananvapauden vastustajat käyttävät aina tuollaisia ilmaisuja kuin "sananvapauden nimissä". Esimerkiksi Kekkosen aikana varmaan sanottiin, että ei voida sallia Neuvostoliiton arvostelua "sananvapauden nimissä".






keskiviikkona, helmikuuta 16, 2011

Eva Biaudet, Ritva Viljanen ja Kristiina Kouros jahtaavat toisinajattelijoita

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja kommunistisen "Ihmisoikeusliitto"-nimisen järjestön johtaja Kristiina Kouros ovat muodostaneet troikan, joka jahtaa kerettiläisiä.

Biaudet, Viljanen & Kouros lähettivät allaolevan noitavainoviestin ilmeisesti kaikkien poliittisten puolueiden puheenjohtajille:

Ihmisoikeusliitto yhdessä vähemmistövaltuutetun toimiston ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa kutsuu Teidät tiistaina 8.3.2011 Eduskunnan tiedotustilaan (tiedotustila Laki) klo 11.10–11.30 vahvistamaan puolueenne sitoutumisen rasismin vastustamiseen ja allekirjoittamaan Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

Vuonna 2003 kaikki silloiset puolueiden eduskuntaryhmät allekirjoittivat ”Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta” -asiakirjan. Sitoutuminen rasismin vastustamiseen on eduskuntavaalien lähestyessä jälleen erittäin ajankohtaista. Pyydämmekin kaikkia puolueita osoittamaan sitoutumisensa rasismin vastustamiseen ja rasismin vastaiseen peruskirjaan esittämällä kaksi ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä, joilla puolueenne vastustaa rasismia. Ehdotukset julkistetaan 8.3. pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan kaikki uudet puolueet allekirjoittamaan rasismin vastaisen peruskirjan.

Toivomme vahvistukset puolueenne puheenjohtajan osallistumisesta tiedotustilaisuuteen 22.2. mennessä ja ehdotuksenne rasismin vastaisista toimista 1.3. mennessä sähköpostitse
xxxxxxx.xxxxxxxxxxx@ihmisoikeusliitto.fi / 09 xxxx xxx.

Ystävällisin terveisin,

Kristiina Kouros
pääsihteeri
Ihmisoikeusliitto ry

Ritva Viljanen
puheenjohtaja
Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Eva Biaudet
vähemmistövaltuutettu
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Liite:
Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta -asiakirja


Muutos 2011-puolueen puheenjohtaja Jiri Keronen kommentoi:

Kuten huomaatte, yksi kutsun allekirjoittaneista on Eva Biaudet. Biaudetilla ei ollut vaadittua ylempää korkeakoulututkintoa vähemmistövaltuutetuksi, mutta hänet valittiin silti. Samaa paikkaa haki muun muassa tohtori Jukka Hankamäki, joka on tunnettu seksuaalivähemmistön edustaja, sekä oikeustieteen maisteri Husein Muhammad, joka on sekä maahanmuuttaja että muslimi. Siitä huolimatta, että nämä vähemmistön edustajat täyttivät vaaditut kriteerit - toisin kuin Biaudet - heitä ei valittu, vaan valinta kohdistui Biaudetiin erioikeuksilla.

Kysymykseni on; Millä helvetin logiikalla vähemmistöjä syrjivistä erityisoikeuksista nauttiva eukko kehtaa edes esittää vastustavansa rasismia?

Lisäksi kysyisin arvon hommalaisilta, ovatko muut allekirjoittajat kuin Eva Biaudet syyllistyneet rasismiin ja syrjintään?


Kyseisen noitavainojulistuksen teksti on tällainen:

Charter of European Parties for a non-racist Society

WE, THE DEMOCRATIC POLITICAL PARTIES OF EUROPE,

Having regard to the international human rights instruments signed and ratified by our European Union Member States, in particular to the United Nations Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination,

Having regard to article 1 of this Convention, which defines racial discrimination as "... any distinction, exclusion, restriction or preference based on race, colour, descent or national or ethnic origin which has the purpose or effect of nullifying or impairing
the recognition, enjoyment or exercise on an equal footing of human rights and fundamental freedoms in the political, economic,
social, cultural of any other field of public life ...",

Having regard to the preamble to the Single European Act in which the Member States of the European Community declare to work together to promote democracy on the basis of the fundamental rights recognised in the constitutions and laws of the
Member States, in the European Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms and the European Social Charter,

Having regard to the Treaty of Amsterdam which enables the European Community to "... take appropriate action to combat discrimination based on ... racial or ethnic origin, religion or belief..." and facilitates police and judicial cooperation in the framework of the European Union in preventing and combating racism and xenophobia,

Recognising that the fundamental rights as enshrined in the international human rights instruments signed and ratified by the EU member states include the right to free and uninhibited political speech and debate,

Mindful that according to these same international human rights instruments one's political freedoms are not absolute in view of the equally fundamental right to be protected against racial discrimination and that therefore political freedoms cannot be allowed to be abused to exploit, cause or initiate prejudice on the grounds of race, colour, ethnic origin or nationality or for the purpose of seeking to gain the sympathy of the electorate for prejudice on such grounds,

Being aware of the special tasks and responsibilities of political parties as actors in a democratic political process, defending, articulating and bearing witness to the basic principles of a democratic society; providing a platform for discussion on issues where there may be differences of opinion, integrating different views into the process of political decision making, thereby enabling society to solve conflicts of interest and of opinion between various social groups through dialogue rather than through opting out and conflict; selecting representatives at various levels for active participation in the political process,

Convinced that free use of one's political rights can and must go hand in hand with firmly upholding the principle of nondiscrimination and is inherent in the democratic process itself,

Being convinced furthermore that representation of ethnic minority groups in the political process is properly an integral part of the democratic process, since political parties are or should strive to be a reflection of society,

COMMIT OURSELVES TO ADHERE TO THE FOLLOWING SPECIFIC PRINCIPLES OF GOOD PRACTICE:

To defend basic human rights and democratic principles and to reject all forms of racist violence, incitement to racial hatred and harassment and any form of racial discrimination.

To refuse to display, to publish or to have published, to distribute or to endorse in any way views and positions which stir up or invite, or may reasonable be expected to stir up or to invite prejudices, hostility or division between people of different ethnic or national origins or religious beliefs, and to deal firmly with any racist sentiments and behaviour within its own ranks.

To deal responsibly and fairly with sensitive topics relating to such groups and to avoid their stigmatization.

To refrain from any form of political alliance or cooperation at all levels with any political party which incites or attempts to stir up racial or ethnic prejudices and racial hatred.

To strive for the fair representation of the above mentioned groups at all levels of the parties with a special responsibility for the party leadership to stimulate and support the recruitment of candidates from these groups for political functions as well as membership.

And further pledge to take appropriate action to ensure that all persons who work for or associate themselves in any way with any of our election campaigns or other activities will be aware of and at all times act in accordance with the above principles.

Utrecht, 28 February 1998


Kommentti hommaforumilta:
Vastustan jyrkästi tuollaisten sitoumusten allekirjoittamista. Noiden aino funktio on vahvistaa ilmapiiriä, jossa voidaan vainota ihmisiä vääristä mielipiteistä ilman, että kukaan uskaltaa panna hanttiin. Mitään hyvää ei ole luvassa niin rasismin kuin muunkaan osalta.
Samaa sukua kaiken maailman neuvostovastaisuuskriminalisointien kanssa.

Älä vaan hyvä mies allekirjoita tuota. Tilaisuuteen voi olla perusteltua mennä, mutta mistään ei ole syytä sanoutua irti kun ei ole mitään pahaa tehnytkään.


torstaina, marraskuuta 04, 2010

Ritva Viljanen vaatii taas lisää sensuuria


sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen


Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on kuin vieteriukko (tai -akka), joka vähän väliä ponnahtaa laatikosta esiin yhä uudestaan ja uudestaan, aina pelästyttäen ihmisiä hyppien päin heidän naamaansa.

Ritva Viljanen on ottanut elämäntehtäväkseen vaatia Suomeen lisää ja lisää ja lisää ja lisää sensuuria. Ritva Viljanen on kuin vanha rikkinäinen levysoitin, jonka neula on juuttunut pyörimään loputtomiin samassa urassa.

Ritva Viljanen puhkuu vihaa.

Ritva Viljanen hourailee, että Suomessa on hirveät määrät "vihaa" ja "viharikoksia". Sitä vihaa löytyy kyllä eniten Viljasen oman pään sisältä, nimenomaan vihaa Suomea ja suomalaisia kohtaan ja kaikkia ihmisoikeuksia vastaan, erityisesti sananvapautta vastaan.

Viljasen mielestä Suomi on täynnä vihaa. Viljasen mielestä "vihaa" on se, että kansalaiset suhtautuvat kriittisesti Suomen hallituksen viime aikoina harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan. Viljasen mielestä maahanmuutosta ei saisi lainkaan keskustella. Viljasen mielestä kenelläkään ei ole mitään oikeutta esittää mielipidettään maahanmuutosta yleensä eikä erityisesti nykyisen hallituksen harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta.

Viljasen mielestä kansan pitäisi olla hiljaa. Viljasen mielestä kansan pitäisi mykkänä alistua hallituksen politiikkaan. Viljasen mielestä kansalla ei ole mitään oikeutta arvostella hallitusta. Viljanen siis vastustaa demokratiaa.

Viljanen kannattaa diktatuuria.

Demokratiassa valtiovalta kuuluu kansalle. Kansalla on oikeus päättää, millaista politiikkaa harjoitetaan. Kansa ilmaisee poliittisen tahtonsa paitsi säännöllisin väliajoin järjestettävissä vaaleissa, myös vaalien välillä käytävässä poliittisessa keskustelussa. Jos kansa ei saa käydä poliittista keskustelua, demokratia ei toimi. Vaaleissa kansa ilmaisee mielipiteensä, joka on muodostunut vuosien varrella käydyssä poliittisessa keskustelussa. Jos ja kun Ritva Viljanen, Mika Illman, Tuija Brax jne. kieltävät sensuurillaan kansaa käymästä julkista poliittista keskustelua, vapaa mielipiteenmuodostusprosessi estyy. Tällöin vaaleissa toteutunut äänestystulos ei vastaa kansan todellista tahtoa. Vaalit käydään ikään kuin sokkona, jos ja kun ennen vaaleja ei ole voitu käydä mitään julkista keskustelua erilaisista poliittisista ideologioista, niiden edustamista arvoista ja niiden mukaisista ratkaisuista.

Viljanen haluaa estää kansaa keskustelemasta maahanmuutosta. Viljanen haluaa siis estää maahanmuuttoa koskevan poliittisen mielipiteenmuodostusprosessin. Viljanen haluaa, että kansan mielipiteet eivät vaikuttaisi vaalitulokseen. Viljanen haluaa, että kansa äänestäisi sokkona, tietämättä maahanmuutosta ja sitä koskevista poliittisista valinnoista mitään.

Tällainen sokkona äänestäminen on demokratian perusperiaatteiden vastaista. Vaalituloksella ei ole mitään merkitystä, jos kansa ei ole ennen vaaleja tiennyt ehdokkaina olleiden poliitikkojen edustamista poliittisista linjoista yhtään mitään. Maahanmuuttokeskustelun estäminen tarkoittaa, että vaaleissa ei ole lainkaan äänestetty maahanmuutosta. Tähän Ritva Viljanen pyrkii. Viljanen haluaa, että kansa ei pääse päättämään maahanmuutosta lainkaan.

Viljasen ihanneyhteiskunnassa hallitus, eduskunta ja valtionhallinto olisivat täysin itseriittoisia, suvereeneja, kaikkivaltiaita poliittisia vallankäyttöelimiä, jotka olisivat täysin irrallaan kansasta, täysin riippumattomia kansan mielipiteistä, aivan omissa sfääreissään kaukana kansan yläpuolella.

Viljanen vastustaa demokratiaa. Viljanen kannattaa diktatuuria. Viljanen haluaa, että kansalla ei olisi mitään valtaa maassa harjoitettuun politiikkaan. Viljanen haluaa lakkauttaa demokratian ja harjoittaa kansan tahdon vastaista maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa kansan voimatta vaikuttaa siihen millään tavalla.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa


17.05.2009
[ SV ]


Viharikokset vahvistavat ennakkoluuloja, pelkoa ja vihamielisyyttä eri ihmisryhmien välillä. Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko yksilön edustamaan ryhmään ja näin niiden seuraukset ovat yksilökohtaisia seurauksia laajemmat. Ne ovat usein ns. tavallisen ihmisen toiseen tavalliseen ihmiseen kohdistamaa rikollisuutta. Koska uhriksi joutumisen syynä on henkilön oma ominaisuus, kuten vammaisuus, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuneisuus, rikoksilta ei juuri voi suojautua, kertoi Viljanen tänään sunnuntaina 17.5 kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

- Viharikokset ovat aina kulttuurisidonnaisia. Niihin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista, joita halutaan suojella. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan. Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, sanoi Viljanen.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ei tulisi jäädä vain juhlapuheisiin. Toisten ihmisten eriarvoisen kohtelun salliva julkinen keskustelu on Viljasesta huolestuttava ilmiö.

- Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria, Viljanen painotti.

Viharikollisuuden tilastointia kehitetään

Sisäasiainministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Rasistiset rikokset poimitaan poliisin tietojärjestelmästä ensin ja muut viharikokset sen jälkeen, kun käsitteiden määrittely on saatu loppuun. Tavoitteena on, että tiedot kerätään jatkossa vuosittain.

Kysymys ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä. Kehittämistyön aikana pyritään saattamaan alulle myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmän (Patja) kehittäminen vastaamaan paremmin rasististen ja muiden viharikosten luokittelua.

- Hankkeen loppupuolella järjestetään seminaari, jossa kehitystyön tuloksista ja mahdollisista muista uudistuksista voidaan keskustella käytännön työtä tekevien kanssa, Viljanen kertoi.

Poliisiammattikorkeakoulussa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla on seurattu rasististen rikosten kehitystä noin kymmenen vuoden ajan. Seuranta on perustunut rikosilmoitustietoihin. Poliisin sähköisessä rikosilmoituslomakkeessa on eräitä perusteita, joiden mukaisesti ilmoituksen vastaanottajan tulee luokitella tekemänsä ilmoitus. Yksi näistä perusteista on ollut rasismi. Rasistinen rikos on käsitteenä suppeampi kuin viharikoksen käsite.

Nyt meneillään olevan hankkeen tarkoituksena on Viljasen mukaan kehittää suomalaista rasistisen rikollisuuden tilastointia ja seurantaa laajemmaksi viharikollisuuden seurannaksi. Tärkeä osuus uuden menetelmän kehittämistä on oikeiden hakusanojen löytäminen ja testaaminen.

- Tällaisia järjestelmiä on käytössä ainakin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Projektiryhmä on tutustunut Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa hakusanoja on käytössä yhteensä 265.

Viljasen mukaan on tärkeää pitää sanalista ajankohtaisena ja yhteiskunnan ilmiöiden mukaisena päivittämällä sitä tarpeen mukaan. Jos rikosilmoituksesta on havaittavissa useita vihamotiiveja, valitaan niistä tilastoitavaksi motiivi, joka selvimmin ilmoituksessa tulee esiin.

Sisäasiainministeriö on vuodesta 2008 lähtien vastannut yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtävistä. Tähän tehtäväalueeseen kuuluvat mm. yhdenvertaisuussuunnittelun ohjaus ja edistäminen, syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpano ja yhteistyö Euroopan unionin komission ja muiden jäsenmaiden kanssa syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 1604 2803



Sisäministeriö pohtii viharikoksien koventamisperusteita

17.05.2009 14:04

Viharikokset saatetaan tulevaisuudessa muuttaa lainsäädännössä erilliseksi lajikseen.

Sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan internetin myötä viharikokset ovat huomattavasti yleistyneet viime aikoina ja nettiin on syntynyt erityisiä viharyhmiä.

-Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan, Viljanen huomautti.

Sisäministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Kyse ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä.

-Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, Viljanen kertoi sunnuntaina kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.

-Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria.


Suomi ryhtyy tilastoimaan viharikollisuutta

julkaistu 17.05.2009 klo 12:00, päivitetty 18.05.2009 klo 08:25

Sisäministeriö aloittaa tänä vuonna viharikollisuuden tilastoinnin. Jatkossa tiedot viharikollisuudesta on tarkoitus kerätä vuosittain.

Rasistiset viharikokset poimitaan poliisin tiedostoista ensimmäiseksi. Muita viharikoksia, esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin ja vammaisiin kohdistuneita, ryhdytään seulomaan esiin, kunhan tunnusmerkit on saatu määriteltyä. Tilastointi perustuu rikosilmoitukseen kirjattuihin tietoihin.

Suomessa on seurattu rasistisia rikoksia jo kymmenisen vuotta. Nyt käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on ulottaa seuranta myös muihin viharikoksiin sekä kehittää tilastointia.

Suomen laki ei tunnista viharikollisuutta

Viharikokset ovat yleistyneet huomattavasti netin myötä ja verkkoon on syntynyt samanmielisten viharyhmiä, arvioi sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

- Viharikoksiin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan, Viljanen pohtii.

Rasistinen motiivi on ollut rangaistuksen koventamisperuste vuodesta 2004, mutta lakia sovelletaan hyvin harvoin. Muiden viharikosten osalta systemaattista seurantaa ei ole ollut lainkaan, joten ilmiön laajuus on yhä arvoitus.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko hänen edustamaansa ryhmään ja siksi seurauksetkin ovat laajemmat, Viljanen sanoo.

Tänään sunnuntaina vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää.

YLE Uutiset


Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi

Maanantai 14.12.2009 klo 09.41 (päivitetty klo 17.16)

Viharikos pitäisi säätää lailla rangaistavaksi, esittää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Nykyisellään laissa ei ole nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.

Esimerkiksi homottelu tai muu huutelu julkisella paikalla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Viljasen mielestä ne ovat kuitenkin kokonaisiin ryhmiin kohdistuvia rikoksia, joihin yhteiskunnan pitää puuttua.

Asia on Viljasen mielestä ajankohtainen, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen on odotettavissa enemmän maahanmuuttajia kuin viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana yhteensä.

- Minusta tällaiset teot ovat aina raskauttavia. Niitä ei saa jättää asianomistajaperusteiseksi. Yhteiskunnan pitää myös virallisen syyttäjän johdolla näyttää, ettei tällaista hyväksytä, Viljanen sanoo.

Hän esitti ehdotuksensa sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäisen viharikostutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Aiemmin Suomessa on laskettu vain epäiltyjä rasistisia rikoksia.

Yleisin motiivi rasistinen

Viharikoksiksi katsotaan rikokset, joiden motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Niitä ovat esimerkiksi vammaisten syrjintä, seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyt ja nimittelyt sekä uhrin uskonnon takia tehdyt rikokset.

Tutkimuksen mukaan viharikosten määrä Suomessa on kasvussa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta.

Ylivoimaisesti yleisin motiivi oli etninen tai kansallinen tausta, jota epäiltiin moottoriksi 88 prosentissa tapauksista. Uskonto oli motiivina kuudessa prosentissa jutuista. Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen oli motiivina kolmessa prosentissa rikosilmoituksista, kuten vammaisuuskin.

Yleisin epäilty viharikos on edelleen pahoinpitely. Tutkija Laura Peutereen mukaan tyypillinen pahoinpitely tapahtuu julkisella paikalla illalla tai yöllä, ja tekijänä on 15-24-vuotias uhrille tuntematon mies. Uhrit ovat näkyvään vähemmistöön kuuluvia: somaleja, turkkilaisia, iranilaisia tai irakilaisia.

Vaalit saattoivat lisätä viharikoksia

Helsingissä rasististen rikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007. Peutereen mukaan kasvuun saattoi vaikuttaa kunnallisvaaleihin liittyvä maahanmuuttajakriittinen kampanjointi.

- Erityisesti Helsingin alueella käytiin maahanmuuttajavastaista kampanjointia.

Julkistamistilaisuudessa olleet panelistit arvelivat, että suuri osa viharikollisuudesta jää pimentoon eikä tule edes poliisin tietoon. Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestön puheenjohtaja Outi Hannula sanoi, että homoseksuaalilla voi olla korkea kynnys kertoa poliisille, että epäilee rikoksen motiiviksi omaa seksuaalista suuntautumistaan.

Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden vaati toimenpiteitä ja viittasi EU:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somaliyhteisö tai osa sen jäsenistä kokee enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

Rasistisiksi epäiltyjä rikoksia viedään oikeuteen vain harvoin. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistusta kovennettaisiin rasistisen tai vastaavan motiivin takia, vaikka sellainen olisi lain mukaan mahdollista.

STT


Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä

Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä Julkaistu: 14.12.2009

Epäiltyjen viharikosten määrä on kasvussa, ilmenee poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Kasvua selittää osaksi se, että tilastointitapaa on muutettu.

Tutkijan mukaan viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Yleisiä viharikoksia ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.

– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.

Viime vuonna poliisille tehtiin 23 rikosilmoitusta, joissa teon todennäköisenä syynä oli uhrin kuuluminen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Uhrin uskontoa epäiltiin syyksi 53 tapauksessa. Noin joka kolmannessa kohteena olivat islaminuskoiset. Rikosilmoitus tehtiin esimerkiksi moskeijaan kohdistuneesta vahingonteosta.

Vammaisuutta epäiltiin rikoksen motiiviksi 28 tapauksessa. Rikosilmoitus kirjattiin esimerkiksi siitä, ettei taksikuski suostunut ottamaan kyytiin pyörätuolia käyttävää miestä.


Kommentteja Uuden Suomen yleisönosastosta:

Suut tukkoon

Näin sitä Viljanen kieltää vapaan keskutelun ja siinä samassa vääryyksien kritisoinnin, tämän näkemyksen mukaan kaikki asiat joista ei olla sisäministeriön kanssa samaa mieltä kriminalisoidaa.
Olemme suomessa palaamassa taijo palattu entisen Neuvostoliiton aikoihin, eli ei todellakaa hyvältä näytä

Mitä tarkoittaa viharikos netissä?

Ovelaa otsikoida Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä, ja jättää artikkelissa kokonaan kertomatta mitä tämä netissä tapahtuva "viharikollisuus" on. Kiinnostaisikohan toimittajaa tehdä juttuun pientä tarkennusta?


Mietin samaa. Jutussa

Mietin samaa. Jutussa kerrottiin, kuinka taksikuski ei suostunut ottamaan pyörätuolissa olevaa miestä kyytiin... Miten hitossa tällainen liitty viharikoksiin netissä?

Mutta tässäpä oiva syy aloittaa nettisensuuri oikein olan takaa. NETTI KIELLETTÄVÄ PERUSKANSALAISELTA YHTEISKUNTARAUHAN SÄILYTTÄMISEKSI!


iso luku, mutta pieni erittely

"Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä,"

- 23 rikosilmoitusta, koskien seksuaali- tai sukupuolivähemmistöä
- 53 tapausta koskien uskontoa
- 28 tapausta koskien vammaisuutta

Mitä nämä muut yli 700 viharikosepäilyä koski?


14.12.2009 12:41 Vihaaja (kirjautumaton)

Mitä uutuustermiin "viharikos" tulee, niin se on suoraan sanottuna absurdi. Viha, suuttumus, epätoivo, jne. ovat ihmisen luonnollisia tunnetiloja jotka pitää hyväksyä osana ihmisen käyttäytymistä. Viha voi olla hyödyllinen asia kun se kohdistuu esimerkiksi yhteiskunnan epäkohtiin. Pitää myös muistaa ettei ns. "poliittisesti epäkorrekti vihaaminenkaan" ole rikos. Saan vihata kansanryhmää tai uskontokuntaa ihan vapaasti ja myöskin sanoa sen jos huvittaa. Nykytrendi tuntuu vain olevan se, että ajatuksen- ja sananvapautta pyritään rajoittamaan milloin milläkin verukkeella.


Viharikolliset - eli väärinajattelijat?

Viimeaikaisten oikeusjuttujen ja median uutisoinnin perusteella sanoisin että viharikollisuudella mitä ilmeisimmin tarkoitetaan sitä, että ei näe monikulttuurisuutta rikkautena eikä tunnusta sitä että muslimien oikeus harjoittaa uskontoaan ajaa perustuslaillisten pykälien (mm. ihmisryhmien yhdenvertaisuus, lapsen fyysinen koskemattomuus ja uskonnonvapaus, syrjintäkielto, sananvapaus) ohitse.

Tottakai "viharikollisuus" lisääntyy, kun puheita ja tekoja tuomitaan "rasismiksi" aina vain heppoisemmin ja heppoisemmin perustein.


Viljanen pohjustaa

Viljanen pohjustaa Oikeusministeriön nettisensuurityöryhmän tulosten julkistamista.

Työryhmä on jättänyt mietintönsä aikataulunsa mukaisesti 30.11.2009. Mieleen hiipii epäilys, että työryhmä aikoo esittää sananvapauden rajoittamista netissä ja tällaisilla Sisäministeriön ulostuloilla yritetään legitimoida rajoitusten tarpeellisuus.

Kyseisen työryhmän toimeksianto löytyy täältä.
http://www.om.fi/1243789810489


Sananvapausjärjestö Effi kommentoi Viljasen, Illmanin et al. sensuuri- ja diktatuuripyrkimyksiä:


Vihaa verkossa

Kirjoittaja: Mika Kivilompolo, Tammikuu 21, 2010 - 12:02.

"Kynä on miekkaa mahtavampi" näin totesi aikoinaan lordi Lytton. Tämä lähes kahden vuosisadan takaa oleva sitaatti sopii hyvin myös tähän aikaan -- kynä on vain korvautunut tietokoneen näppäimistöllä.

Internetin suojelemiseen ollaan taas tuomassa uusia työkaluja, viimeisin esitys tulee rasistisia rikoksia pohtineelta työryhmältä (1). Ensi vilkaisulla tuntuu, että työryhmältä eivät ole ideat loppuneet kesken. Lakiehdotuksessa mm. yhdistetään rasistiset mielipiteet ja järjestäytynyt rikollisuus hyvin luovalla tavalla. Pahimmillaan tämä merkitsisi rajua poliittisen toiminnan rajoittamista. Olennaisesti siis edes kieltoa yrittää kumota juuri tätä lakia normaalin yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Lisäksi oikeushenkilöön (yhteisöt, yhdistykset, puolueet) kohdistuvat muutokset ovat lakitekstissä, ilmeisesti tarkoituksellisesti jätetty hyvin laveaksi, mahdollisuutena kieltää tai merkittävästi rajoittaa vääriä mielipiteitä edustavia toimijoita. Sokerina pohjana esityksessä halutaan turvata 'hyvän asian puolesta' -taisteleville saman turvan kuin viharikoksen mahdollisille kohteille. Kenties työryhmän johtavana ajatuksena on ollut kieltää tämän lakiesitysten tekijöiden pilkkaaminen?

Effi on ilmaissut omassa lausunnossaan huolestuneisuutta rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksiin. Se, että tällaista lainsäädäntöä ollaan tuomassa 'meidän turvaksemme', ei ole varmaankaan kenellekään asioita seuranneelle yllätys. Tämän on voinut lukea esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikön viimeaikaisista puheista:

- "Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen." (2)

- "Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa." (3)

Palataanpa hetkeksi Internetistä takaisin reaalimaailmaamme. Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että vuonna 2008 Suomessa tuomittiin yli 11 000 rangaistusta rikoksista, joiden perusteena on ollut Rikoslain 21 Luvun (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat -rikokset) kohdan rikkominen (4). Näistä rangaistuksista suurin osa on ollut pahoinpitelyjä sen eri muodoissa. Tuomioiden määrä on luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin se mitä poliisin tietoon tulee (n. 35 000 kpl) ja tietysti se mitä poliisille ei kerrota (5).

Näitä lukuja voidaan verrata Viljasen huoleen viharikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta verkossa. Vuonna 2008 tilastoitiin 1163 kpl poliisin tietoon tullutta viharikosta, joista Internetin välityksellä on tapahtunut 2% eli hieman yli 20 tapausta (6). Se miksi sisäministeriön kansliapäällikkö on niin huolissaan Internetin turvallisuudesta, on minulle arvoitus. Lukujen valossa, kun näyttää siltä, että tässä arkipäivänturvallisuudessakin tuntuu olevan vielä sisäministeriölle niin paljon tekemistä.

Tilanne muistuttaa paljon muutaman vuoden takaista lapsipornokeskustelua, jonka lopputuloksena eduskunta lopulta sääti sensuurilain suojellakseen yhteiskuntaa lapsipornolta. Lopputuloksena syntyi irvokas ja toimimaton sensuurijärjestelmä, joka lisäksi toimii alkuperäistä tarkoitusta vastaan ja joka ei puutu itse ongelmaan eli lapsipornon verkkojakeluun (7).

Meillä länsimaisissa demokratioissa erilaiset vähemmistöt, heikossa asemassa olevat ja lapset ovat niitä, joiden suojelemiseksi rajoitukset voidaan oikeuttaa moraalisesti. Kukapa haluaisi vastustaa lakia, jonka perusteena käytetään esimerkiksi lapsien suojelemista tai rasismia vastaan taistelua?

Edellä en halua mitenkään vähätellä "viharikollisuuden" merkitystä. Mutta minusta viharikollisuutta käytetään asiana, jonka varjolla tullaan kehittämään huonoa lainsäädäntöä. Lopputulosta voi vain arvailla, mutta historian tuntien, ei se voi olla mitään muuta kuin jotain, joka rajoittaa tietoverkon käyttöä ja kaventaa sananvapauttamme. Se, että rajoitamme omaa sananvapautta antaa hyvin vahvat aseet ei-demokraattisten maiden sananvapauden rajoituksille. Meidän on turha vaatia muita maita kunnioittamaan sananvapautta ja ihmisoikeuksia, jos itse toimimme toisin kuin neuvomme.

Muistan vuosikymmenien takaa pappani sanat, kun meidän poikien leikit menivät lopulta tappeluksi ja itkuksi. Monesti yksi meistä lähti pihalle vihaansa purkamaan mättäitä ja kantoja potkiskellen. "Antaa pojan purkaa kiukkunsa, kyllä tuota karkeaa riittää", oli papan tokaisu. Tarkoittaen sitä, että kyllä se pienen pojan mieli siitä laantuu, kun saa vähän kiukkuaan purkaa.

Tämä ajatusmalli toimii pitkälti samoin Internetin kohdalla. Kyllä verkossa tilaa riittää -- ja siellä pitää olla paikkoja, jossa nämä 'pienet pojat' saavat purkaa tunteitaan, olivat ne sitten vihaa, surua, iloa tai jotain muuta. Se, että otamme Internetin yhteiseen käyttöömme ja vaadimme, että sitä ei sitten voi käyttää mihinkään väärään tai pahaan, on täysin mahdoton ajatus.

Tuomas Enbusken radio-ohjelma syksyltä 2007 (8) on jäänyt mieleeni. Siinä pohdittiin mm. sitä miten pitäisi suhtautua sellaiseen henkilöön, joka käyttäytyy erikoisesti, omaa vahvoja mielipiteitä, jotka ovat kenties täynnä vihaa ja ahdistusta. Psykologi Pekka Sauri totesi, että ainoa keino tällaiseen on pakottaa henkilö keskusteluun ja argumentoimaan kantansa. Keskustelussa luonnollisesti joutuu myös itse perustelemaan näkemyksensä ja puolustamaan niitä. Se, että suljemme vääriä mielipiteitä esittävät ihmiset yhteisön ulkopuolelle ja rankaisemme mielipiteistä, toimii itseään vastaan. Tällä vain eristetään yhteisöstä nämä yksilöt ja annetaan heidän luoda oma todellisuutensa tai sitten nämä henkilöt löytävät hengenheimolaisia, jotka eivät kyseenalaista vaan kannustavat heitä ajatuksissaan.

Historiasta tunnemme, että se joka omisti kansakunnan aseet ja laillisen oikeuden väkivallan käyttöön on ollut myös se, jolla on ollut valta. Se, että Internetin kehittyy suuremmaksi vallankäytön välineeksi kuin yksikään maailman armeija, pelottaa luonnollisesti vallanpitäjiä ja virkakoneistoa. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut, kynä on jo miekkaa vahvempi, päättäjien ja virkakoneiston on vain opittava elämään uuden tilanteen kanssa.

Mika Kivilompolo
Effin hallituksen jäsen


Viitteet

(1) Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 3/2010. Rasistiset rikokset.
http://www.om.fi/1247668342834

(2) Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa, 17.5.2009
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/0F12D7D83AE9A0D7C22575B700386C3F

(3) Poliisin tietoon tuli selvästi aiempaa enemmän viharikoksia, 14.12.2009
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=280380

(4) Pahoinpitelystä suomessa selviää sakoilla, 9.1.2010,
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/pahoinpitelysta_selviaa_suomessa_sakoilla_1358463.html

(5) Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus,
http://tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html

(6) Laura Peutere, Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa, 2008, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 85/2009,
http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/Raportteja_85_viharik/$file/Raportteja_85_viharik.pdf

(7) Kai Puolamäki, Sähköiset oikeudet kuriin, 20.1.2008,
http://effi.org/blog/kai-2008-01-20.html

(8) Tuomas Enbuske. Mistä johtuu nuoren miehen ihmisviha ja ylemmyydentunne, 2007, radio-ohjelma, Yle.
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/tuomasenbuske/id13417.shtml


Propaganda vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, ad infinitum:


Viharikollisuus kasvoi viime vuonna tuntuvasti

KOTIMAA
3.11.2010

Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 17 prosenttia.

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2009 1007 viharikosta, joka on 148 enemmän kuin vuonna 2008. Suurin osa viharikoksista sisälsi rasistisia piirteitä. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Viharikoksiksi on määritelty rikokset, joiden motiiveina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Kasvu huolestuttaa

Viharikollisuus Suomessa 2009 -raportin julkistamistilaisuudessa puhunut sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää viharikollisuuden kasvua vastenmielisenä. Hän muistutti, että kysymys on ihmisoikeuksista.

– On huolestuttavaa, että viharikollisuus kasvaa, ja että tämä menee pahempaan, ei parempaan suuntaan.

Viljanen oli huolissaan siitä, että erityisesti rasistinen rikollisuus on lisääntynyt ja teot ovat muuttuneet entistä aggressiivisemmiksi. Sekä uhreina että tekijöinä ovat aikaisempaa nuoremmat henkilöt.

– Viharikokset ovat hyökkäys yksilöä, hänen edustamaa väestöryhmää sekä oikeusvaltiota kohtaan. Syrjimättömyys on perustuslaillinen perusoikeus, jota viranomaisten tulee turvata.

Rasistiset rikokset eivät näy tuomioissa

Noin 85 prosenttia viharikoksista sisälsi rasistisia piirteitä. Tyypillisin tekijä näissä rikoksissa oli 15–25-vuotias suomalainen mies. Ulkomaalaisista rasistisen rikoksen uhriksi joutuivat yleisemmin Somalit.

Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikettä rasistinen rikos tai viharikos, mutta rasistinen motiivi voi olla rangaistuksen koventamisen peruste. Tosiasiassa tuomioistuimessa annetaan vuosittain vain 1-2 tuomiota, jossa rasismi on koventanut tuomiota. Tämä johtuu siitä, että syyttäjä lieventää syytettä rikosprosessin edetessä, ja rasismi häviää virallisesta syytteestä.

– Toivon, että tuomioistuimet todella ottaisivat tämän asian huomioon, Pakolaisneuvonnan lakimies Husein Muhammed sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Nuorisotyöhön panostettava

Viljasen mukaan sisäasiainhallinnolla on useita toimenpiteitä käynnissä viharikosten kitkemiseen. Poliisi on muun muassa pyrkinyt madaltamaan ilmoituskynnystä sekä tehnyt yhteistyötä erilaisten vähemmistöryhmien kanssa.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen korosti ennaltaehkäisevän työn merkitystä viharikollisuuden kitkemisessä.

– Meidän on tunnustettava ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkitys. Nuorille on annettava oikeaa tietoa ja kannustusta erilaisuuden kohtaamiseen.

Poliisiammattikorkeakoulun vuosiselvitystä rasistisista rikoksista on tilastoitu jo kymmenen vuotta, mutta vuodesta 2008 alkaen seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi. Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.






maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Erimielisyys on demokratian perusta


Iltalehti 11.10.:


Maahanmuutto repii kansaa kahtia

Iso osa suomalaisista hylkää puolueensa sen maahanmuuttolinjan takia.


Maahanmuuttoa on pidetty jo pitkään yhtenä ensi kevään eduskuntavaalien keskeisistä teemoista. Samaa viestii Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely.

Kyselyn mukaan iso osa suomalaisista saattaa vaihtaa puoluettaan sen maahanmuuttolinjan takia. Peräti kymmenen prosenttia vastaajista tekee sen varmasti ja yli kaksikymmentä prosenttia harkitsee vaihtavansa äänestämäänsä puoluetta.

Koska vaaleissa ratkaisevat pienet erot, tiettyjen äänestäjäryhmien vuoksi maahanmuutto voi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan saada ison painoarvon.

Lue maahanmuuttokyselyn tulokset maanantain (11.10.) Iltalehdestä.



Iltalehti 2.10.:

IL:n tutkimus:

Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa

Yli puolet suomalaisista kannattaa nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Nykylinjaa pitää hyvänä runsaat neljännes kansasta ja nykyistä väljempää linjaa toivoo kuusi prosenttia suomalaisista.

Luvut ilmenevät Iltalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Perussuomalaisten kannattajista murskaavat 94 prosenttia haluaisi tiukentaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Myös keskustan kannattajista 65 prosenttia haluaisi pohtia tarkemmin, ketä Suomeen muuttaa ja millä perustein. Kolmanneksi kriittisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat, joista 61 prosenttia on samalla kannalla.

Hövelimmin maahanmuuttajiin suhtautuvat vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestävät vastaajat.



On naurettavaa väittää, että kansalaisten keskinäiset poliittiset mielipide-erot "repivät kansaa kahtia".

Poliittinen keskustelu on keskustelua siitä, miten yhteiskunnalliset asiat pitäisi hoitaa. Ihmisillä on yhteiskunnallisista asioista erilaisia mielipiteitä. Siksi politiikassa keskustellaan asioista ja äänestetään niistä.

Jos kaikki olisivat kaikista asioista samaa mieltä, mitään vaaleja ei tarvittaisi. Valtiojärjestelmä voisi olla vaikka yhden miehen diktatuuri, jos kaikki kansalaiset olisivat kaikista asioista samaa mieltä kuin diktaattori.

Erimielisyys on demokratian perusta. Erimielisyys ei ole ongelma, vaan itsestäänselvä lähtökohta poliittiselle keskustelulle.

Tätä eivät tajua nykyisen maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusideologian kannattajat. He vaativat kansalta totaalista yhtenäisyyttä, alistumista poliittisen valtaeliitin sanelemaan viralliseen ideologiaan. Maahanmuuttoa ei ole Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvulla pidetty poliittisena kysymyksenä, josta on voitava keskustella; siihen on suhtauduttu ylhäältä annettuna uskonnollisena Totuutena, jonka kritisoimista on pidetty vääräuskoisuutena eli kerettiläisyytenä.

Tästä syystä mm. minulle ja Halla-aholle on annettu sakkoja eriävien mielipiteiden esittämisestä. Demokratiassa mielipide-erot ovat itsestäänselvä lähtökohta poliittiselle keskustelulle. Diktatuurissa mielipide-eroja ei suvaita, vaan regiimin virallisen ideologian kritisointi on kielletty. Näin asiat ovat Suomessa nykyisin. Toivottavasti ensi vuoden eduskuntavaalit muuttavat poliittista ilmapiiriä vapaampaan, demokraattisempaan suuntaan.

En tosin pidätä hengitystäni odotellessani, että edes Perussuomalaiset ymmärtäisivät pysäyttää Mika Illmanin, Tuija Braxin yms. ainesten pyrkimykset sensuurin tiukentamiseksi. Persujen johtaja Timo Soini ei tajua yleisesti mistään mitään. Soini ei välitä sananvapaudesta paskaakaan.

Soinille sopisi ihan hyvin, että Halla-aho joutuisi vaikka vankilaan mielipiteidensä vuoksi. Soini ei kannata mitään ihmisoikeuksia, kaikkein vähimmin sananvapautta. Soini ei ole koskaan missään ottanut kantaa Mika Illmanin, Jorma Kalskeen, Mikko Puumalaisen, Tuija Braxin, Johanna Suurpään, Eva Biaudetin, Päivi Lipposen, Ritva Viljasen, Anne Holmlundin ym. demokratian vastustajien harjoittamaan sensuuriin. Soini ei tajua demokratiasta ja sananvapaudesta yhtään mitään. Soinin mielestä ei olisi mikään ongelma, vaikka Suomessa olisi tuhansia poliittisia vankeja. Nehän olisivat Soinin mielestä vain niitä rasisteja, fasisteja ja ihmisvihaajia, jollaisiksi kaikki maahanmuuttokriittiset keskustelijat voidaan ongelmitta leimata.