Ilkka Niiniluoto: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Kunnallisalan kehittämissäätiön lehdestä:



Ilkka Niiniluoto vaatii:
Maahanmuuton on kasvettava

Suomen nykyisen väestöennusteen paineessa olemme käytännössä pakotettuja houkuttelemaan yhä enemmän maahanmuuttajia tulevaisuuden työväestöksi Suomeen.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto siis luulee Suomen hallituksen voivan "ratkaista" väestön ikääntymisen aiheuttaman huoltosuhdeongelman tuomalla tänne kehitysmaista sellaisia väestöelementtejä, joiden huoltosuhde on paljon HUONOMPI kuin suomalaisten.

Tämä on sama asia kuin jos yrittäisit nostaa Koskenkorvan alkoholipitoisuutta kaatamalla siihen keskikaljaa.

Myös pakolaisten vastaanottamiseen meillä on moraalinen velvollisuus.

Aijaa. Miten niin? Perustele. Jos hutut tappavat tutseja, miksi meillä olisi velvollisuus vastaanottaa tutseja Suomeen? Jos Somaliassa somalit tappavat toisiaan, miksi meillä olisi velvollisuus vastaanottaa somaleita Suomeen? Jos Afganistanissa afgaanit tappavat toisiaan, miksi meillä olisi velvollisuus vastaanottaa afgaaneita Suomeen? Miksi? Miksi? Miksi?

Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon mielestä muualta tulevat vaikutteet ovat omiaan rikastuttamaan suomalaista kulttuuria.

Ooo. Olisitko voinut typerämpää klishettä keksiä?

Eikö näitä monikulttuurisuusfanaatikkoja yhtään hävetä se, että heidän "argumenttinsa" koostuvat yksien ja samojen ympäripyöreiden, tyhjien propagandafraasien hokemisesta mantrana yhä uudestaan ja uudestaan?

Hän muistuttaa, että suomalainen kulttuuri kautta aikojen on ollut hyvin monien eri aineksien sekoitus.

– Olemme saaneet kristinuskon idästä ja lännestä, luterilaisuuden Saksasta ja oikeuslaitoksen Ruotsista. Yliopistolaitos on peräisin Euroopasta ja teollisuus Saksasta ja Venäjältä. 1900-luvun lopun uudet kulttuurivaikutteet ovat rantautuneet erityisesti Yhdysvalloista, ja Aasia on juuri nyt nousussa.

Miten tämä liittyy siihen kysymykseen, että pitäisikö meidän ottaa Suomeen maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä? Miten esim. saksalaisen Gustav Pauligin muuttaminen Suomeen 1800-luvulla perustelee somaleiden muuttamista Suomeen 2000-luvulla?

Niiniluoto puhui Kaksin helmikuisessa seminaarissa kansainvälisen kulttuurin muutoksen vaikutuksista Suomeen.

Siis Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa Helsingin yliopiston kansleri perustelee somaleiden muuttamista Suomeen sillä argumentilla, että 1800-luvulla Gustav Paulig ja Karl Fazer muuttivat Suomeen.

Tämä maa on pölvästien käsissä.

Irwin:

On siinä meillä omituinen sakki,
kaikki sitä johtohommiin pääseekin!

Tässä maassa on johtavassa asemassa idiootteja, joiden maailmankuvan realismi on teletappien tasoa.

Uhkana työvoimapula

Mitään työvoimapulaa ei ole eikä tule.

Niiniluodon mukaan nykyisessä globaalissa maailmassa tärkeimmät suomalaistakin kulttuuria muokkaavat tekijät ovat media ja kaupankäynti, ja varsinkin uusien sähköisten viestimien ja verkostojen merkitys on vain kasvanut entisestään. Niiniluoto painottaa, että median vaikutukseen yhdistyy voimakkaasti myös talouden globalisaatio, joka tuo meille markkinatalouden monistettavat tuotteet ja finanssikriisit.

Miten tämä liittyy siihen kysymykseen, että pitäisikö meidän ottaa Suomeen maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä?

Sen sijaan maahanmuutto on Suomessa yhä lapsenkengissä: ulkosuomalaisia on maailmalla yli miljoona, mutta Suomessa asuu tällä hetkellä vain noin 140 000 muiden maiden kansalaista.

Miksi Suomessa pitäisi asua ulkomaalaisia yhtä paljon tai enemmän kuin suomalaisia asuu ulkomailla?

Miten tämä liittyy siihen kysymykseen, että pitäisikö meidän ottaa Suomeen maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä?

Miten suomalaisten asuminen esim. Ruotsissa tai Amerikassa perustelee esim. somalien, arabien, turkkilaisten, kurdien, iranilaisten, afgaanien, pakistanilaisten tai intialaisten jne. muuttoa Suomeen?

– Suomi on ollut varsin sulkeutunut ja homogeeninen yhtenäiskulttuuri.

Suomi ei ole koskaan ollut sulkeutunut, koska Suomi on aina ollut osa Eurooppaa. Suomi on osa modernia länsimaista kulttuuria. Meidän ei tarvitse ottaa tänne maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä. Niistä ei ole meille mitään hyötyä. Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat maahanmuuttajat EIVÄT rikastuta meidän kulttuuriamme.

Maahanmuuttokehityksen on kuitenkin muututtava dramaattisesti. Niiniluoto siteeraa Tilastokeskuksen tuoreinta väestöennustetta, joka osoittaa, miten huoltosuhde (kuinka paljon lapsia ja eläkeläisiä on sataa työikäistä kohden) kasvaa nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Erityisen huolestuttavan kehityssuuntauksesta tekee se, että eläkeläisten osuus huollettavista kasvaa jatkuvasti.

Tähän ongelmaan ei ole ratkaisuna se, että Suomeen tuodaan lisää veronmaksajien rahoilla elätettäviä ulkomaalaisia työttömiä ja opiskelijoita ja kotiäitejä ja lapsia ja eläkeläisiä.

Jos Suomessa menee liikaa rahaa eläkkeisiin väestön vanhenemisen vuoksi, tätä ongelmaa ei lainkaan lievitä rahan käyttäminen suomalaisten eläkeläisten lisäksi ulkomaalaisiin työttömiin, eläkeläisiin, kotiäiteihin, lapsiin ja opiskelijoihin.

Maahanmuutto lievittäisi väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia vain, jos maahanmuuttajien huoltosuhde olisi parempi kuin suomalaisten. Se ei ole parempi, vaan huonompi. Niinpä maahanmuutto ei lievitä väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia, vaan pahentaa niitä.

– Vaikka meillä on nyt työttömyyttä ja kuulemme jatkuvasti huolestuttavia uutisia, työikäisten määrä pienenee joka vuosi ja tarvitsemme lisää työvoimaa ulkomailta, Niiniluoto painottaa.

Ketkä me? Me suomalaiset? En minä ole huomannut, että Suomen talous tarvitsisi valtavasti lisää työvoimaa. Päinvastoin Suomen talous tarvitsee nykyisen laman aikana paljon vähemmän työvoimaa kuin aiemmin. Missä Niiniluoto näkee sen lisätyövoiman tarpeen?

Jos Niiniluoto puhuu nykyisen laman jälkeisestä tulevaisuudesta, miksi meidän pitäisi nyt laman aikana ottaa tänne työttömiä ulkomaalaisia voidaksemme joskus vuosien päästä tarjota heille töitä? Niiniluodon käsitys työmarkkinoiden toiminnasta on hyvin omituinen. Niiniluoto ilmeisesti luulee suomalaisten työnantajien haluavan joskus vuosien päästä palkata vuosikausia Suomessa työttömänä olleita maahanmuuttajia.

Eikö olisi paljon järkevämpää antaa työnantajien palkata ulkomaista työvoimaa Suomeen silloin, kun sille on tarvetta? Mitä järkeä on tuoda Suomeen satojatuhansia työttömiä ulkomaalaisia nyt, kun heille ei ole tarvetta?

Hän korostaa, että ennusteeseen on jo laskettu mukaan nykyisentasoinen maahanmuuttovauhti, joka on 15 000 henkeä vuodessa. Käytännössä siis tämän määrän on kiihdyttävä huomattavasti, jotta Suomi menestyisi myös jatkossa.

Tässä siis Niiniluoto viittaa edellämainittuun Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan lasten ja eläkeläisten määrä kasvaa niin-ja-niin-paljon vuoteen 2026 mennessä.

Maahanmuutto lievittäisi väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia vain, jos maahanmuuttajien huoltosuhde olisi parempi kuin suomalaisten. Se ei ole parempi, vaan huonompi. Niinpä maahanmuutto ei lievitä väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia, vaan pahentaa niitä.

Jos Suomessa menee liikaa rahaa eläkkeisiin väestön vanhenemisen vuoksi, tätä ongelmaa ei lainkaan lievitä rahan käyttäminen suomalaisten eläkeläisten lisäksi ulkomaalaisiin työttömiin, eläkeläisiin, kotiäiteihin, lapsiin ja opiskelijoihin.

Niinpä Niiniluodon johtopäätös "maahanmuuttotahdin on kiihdyttävä huomattavasti, jotta Suomi menestyisi myös jatkossa" on täysin virheellinen.

Niiniluoto kuitenkin myöntää, että maahanmuutto merkitsee myös suuria haasteita.

– Meidän pitäisi pystyä pitämään huolta maahanmuuttajien perusoikeuksista, peruskoulutuksesta, kielitaidosta ja kotouttamisesta. Yhä edelleen maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat kantaväestöä korkeammat.

Niiniluoto myöntää, että maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat kantaväestöä korkeammat. Samalla hänen pitäisi myöntää, että maahanmuuttajien huoltosuhde on huonompi kuin suomalaisten. Niinpä hänen pitäisi myöntää, että maahanmuutto pahentaa väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia.

Erityisesti maahanmuuton haasteet näkyvät suurpääkaupunkiseudulla, jossa asukkaista noin kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Helsingissä on useita kouluja, joissa puhutaan 30–40:tä kieltä.

– Koulutus on suuri haaste paitsi uusille tulijoille myös täällä syntyville uusille sukupolville. Miten heidät voidaan kouluttaa niin, että otetaan huomioon kaikkein kulttuuritaustat?

Miksi heidän kulttuuritaustansa pitäisi ottaa huomioon? Miksi koulutuksen pitäisi olla monikulttuurisuutta? Miksi Suomessa ei ylläpidettäisi suomalaista koulutusjärjestelmää? Miksi ei pyrittäisi siihen, että maahanmuuttajat sopeutuisivat suomalaiseen kulttuuriin?

Niiniluoto laskeskelee, että Suomessa on nykyisin ihmisiä noin 170:stä eri kansallisuudesta.

– Ja silti olemme vanhan EU:n maista pienin ulkomaalaisväestön osalta.

Olennaista ei ole eri kansallisuuksien lukumäärä, vaan vierasperäisen väestöelementin (ulkomaalaistaustaisen väestön) prosentuaalinen osuus maan tai kunnan väkiluvusta.

Muukalaispelkoa vähennettävä

Maahanmuuttohaasteen toisella puolen ovat kantaväestön asenteet.

– Maailmalla ja meilläkin on paljon esimerkkejä siitä, miten maahanmuutto synnyttää erilaisia rasistisia vihareaktioita, rikoksia ja väkivaltaa. Nämä pitäisi pystyä ennalta ehkäisemään.

Niitä ehkäistäisiin olemalla tuomatta tänne kehitysmaalaisia primitiivi-ihmisiä, joilla ei ole mitään edellytyksiä sopeutua suomalaiseen kulttuuriin eli moderniin länsimaiseen kulttuuriin.

Niiniluoto korostaakin, että toimiva kotouttaminen ja huolenpito ovat parhaat tavat ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä. Lain takaamat perusoikeudet ja yksilön suoja koskevat kaikkia.

Eivät näytä koskevan. Maahanmuuttajien keskuudessa kunniaväkivalta, pakkoavioliitot ja sukupuolielinten silpominen ovat yleisiä ilmiöitä.

Samalla vastavuoroisen suvaitsevaisuuden periaatteen mukaisesti uusilla etnisillä ryhmillä on velvollisuus kunnioittaa maan lakeja ja yhteiskuntajärjestystä.

Mitä näyttöä on siitä, että islamilaiset maahanmuuttajat kunnioittaisivat Suomen tai minkään muunkaan Euroopan maan lakeja ja yhteiskuntajärjestystä?

– Positiiviset esimerkit maahanmuutosta ovat sellaisia, joissa jokin kulttuuriryhmä on asettunut uuteen kotimaahan, säilyttänyt oman traditionsa, uskontonsa ja kielensä, mutta integroitunut samalla uuteen maahan. Suomessa hyvä esimerkki tästä on jo sadan vuoden ikäinen pieni tataariyhteisömme.

Tataarit ovat marginaalinen ryhmä. Heitä on noin tuhat henkeä. Tataareja ei siis mitenkään voi verrata maahanmuuttajamuslimeihin, joita on n. 50 000. On aivan eri asia, onko Suomessa tuhat muslimia vai 50 000 muslimia.

Sitä paitsi tataarit puhuvat suomea ja ovat koulutettuja. Maahanmuuttajien keskuudessa on paljon suomea osaamattomia, kouluttamattomia ja jopa lukutaidottomia ihmisiä.

Miksi Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto on siis niin tyhmä, että vertaa lukutaidottomia kehitysmaalaisia Suomessa syntyneisiin ja suomea puhuviin tataareihin?!

Niiniluoto uskoo, että rasismi syntyy useimmiten erilaisuuden pelosta sekä siitä, että uskotaan vieraiden uhkaavan omaa etua ja vievän esimerkiksi suomalaisten työpaikat.

Määrittele rasismi. Suomessa on viime vuosina leimattu rasismiksi mitä tahansa objektiivisia tosiasioita, kuten tietoja afrikkalaisten matalasta mediaani-ÄO:sta. Rasismi ei siis synny erilaisuuden pelosta, vaan tosiasioiden tietämisestä.

Maahanmuuttajien ei yleensä uskota vievän suomalaisten työpaikkoja, koska maahanmuuttokriittisyys perustuu yleensä ensisijaisesti nimenomaan maahanmuuttajien suureen työttömyyteen eli maahanmuuttajien huonoon huoltosuhteeseen.

Tällä hetkellä kuitenkin maahanmuuttajat konkreettisesti vievät suomalaisten työpaikkoja, koska Helsingin kaupunki antaa työpaikkoja mieluummin epäpäteville maahanmuuttajille kuin päteville suomalaisille:

Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Ohjeistus tekee mahdolliseksi sen, että maahanmuuttajaa suositaan rekrytoinnissa.

Kaupunki on kertonut pyrkivänsä palkkaamaan maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä.

Kaupungin uudella ohjeistuksella halutaan ehkäistä rasismia ja etnistä syrjintää. Ohjeistuksessa todetaan, että positiivinen erityiskohtelu työhönotossa on sallittua, jos siihen on olemassa hyväksyttävät perusteet ja sillä pyritään olemassa olevan eriarvoisuuden poistamiseen.

Ohjeen mukaan "Työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."

Tämä on tietysti kaksinaismoralismia: ensin annetaan epäpäteville maahanmuuttajille suojatyöpaikkoja ja sitten valehdellaan maahanmuuttajien työllistyneen hyvin. Kaiken kukkuraksi voidaan väittää Suomen "tarvitsevan" maahanmuuttajia, kun he tekevät niin paljon töitä. Ilkka Niiniluotoa tällainen valehtelu ja kaksinaismoralismi ei tietenkään häiritse.

– Mitä enemmän väestö tottuu siihen, että maahanmuuttajia on erilaisissa tehtävissä, sitä vähemmän on muukalaispelkoa.

Löpinä "muukalaispelosta" on todella väsynyttä läppää. Kielteinen suhtautuminen kehitysmaalaisten maahanmuuttoon ei ole mitään muukalaispelkoa, vaan tervettä järkeä.

Jotta maahanmuuttoprojekti onnistuisi, meidän täytyy pitää huolta kaikista suomalaisista ja siitä, ettei kantaväestö syrjäydy.

Mikä ihmeen maahanmuuttoprojekti? Miksi Suomella pitäisi olla jokin systemaattinen "maahanmuuttoprojekti"? Miksi Suomeen pitää ehdoin tahdoin rahdata satojatuhansia kehitysmaalaisia?

Avainasemassa on tasapainoinen yhteiskuntakehitys, mikä ei ole poliittisesti helppo asia varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa.

Niinpä. "Tasapainoinen yhteiskuntakehitys" estyy mm. maahanmuuttajien suomalaisille veronmaksajille aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nämä kustannukset johtavat väistämättä veronkorotuksiin ja/tai suomalaisille suunnattujen julkisten palveluiden leikkauksiin. Tätäkö sinä Ilkka Niiniluoto haluat?