Maahanmuuttajien asuminen tulee kalliiksi suomalaisille veronmaksajille

Pauli Vahtera, IL:

Kun KELA maksaa asumistuen, ovat myös kunnat alkaneet asuntokikkailun. Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa kovan rahan asuntoja, joihin se ottaa asukkaiksi myös maahanmuuttajaperheitä, jolloin valtio maksaa suurimman osan asumismenoista kolmen vuoden täyden korvausjakson jälkeenkin. Kaupungin virkamies selittikin maahanmuuton hintaa tutkivalle, että uusissa luksustason asunnoissa asuvien maahanmuuttajien asuminen ei maksa kaupungille mitään.

Hyvätuloinen suomalainen aviopari voi pääkaupunkiseudulla ostaa 300.000 euroa maksavan asunnon. Perhe joutuu maksamaan asuntoaan vuosikymmenten ajan. Eläminen asuntovelan kanssa on niukkaa ja paljosta joudutaan kieltäytymään.

Sosiaaliturvan varassa voi tänään elää asunnossa, joka maksaa 400.000 euroa. Esimerkiksi maahanmuuttajille on annettu tällaisia asuntoja Helsingissä, koska tavoitteena on estää maahanmuuttajien ghettoutuminen ja asuminen samalla asuntoalueella. Monilapsisille perheille ei suurasuntoja ole riittävästi kaupungin vuokrataloissa, minkä vuoksi monet sosiaaliturvan varassa elävät perheet ovat saaneet asunnon uusista kovan rahan asunnoista.

Esimerkki tällaisesta asunnosta voidaan katsoa YouTubesta (2/3 osa, http://www.youtube.com/watch?v=tqffZXahL38 0:17 ja 0:59), jossa on vielä nähtävissä Yle TV1:n helmikuinen ohjelma Maahanmuuton hinta.

Liian hyvä asumistaso yhteiskunnan rahalla johtaa siihen, että perheeltä viedään kaikki mahdollisuudet pyrkiä elättämään itse itsensä. Kalliissa asunnossa asuva ei pysty koskaan ansaitsemaan niin paljon, että hän voisi omilla rahoillaan asua paremmin. Ei, vaikka hänestä tulisi ministeri. Kun asuntoon maksetaan vielä verorahoista kaikki kalusteet ulkomailta tuotavia luksusparivuoteita myöten, on viety viimeisetkin kotoutumisen mahdollisuuksien rippeet.

En tässä kirjoituksessa kritisoi yksittäisiä ihmisiä, koska he toimivat omaksi parhaakseen niin pitkälle kuin yhteiskunta sen katsoo oikeudeksi ja kohtuudeksi. Sen sijaan kritisoin tätä järjestelmää, joka mahdollistaa yksittäiselle ihmiselle kohtuuttoman edullisen elämisen verrattuna niihin, jotka sinnittelevät omalla työllään niukkojen tulojensa kanssa. Aivan liian usein nämä omatoimiset ihmiset elävät niukemmin kuin ne, jotka elävät sosiaaliturvan varassa.

...

Helsingin Sanomat kirjoitti 18.3.2010 siitä kuinka somalit asuvat ahtaasti. Esimerkkiperheen kahdella perheenjäsenellä oli Espoon Olarissa 59 m2 asunto, jonne isä ei mahdu kolmanneksi. Jokainen oman asunnon ostanut osaa arvioida kuinka kohtuutonta tällainen valittaminen on.

Suomalaisen elämänmenon kannalta kohtuuttominta on tukea moniavioisuutta siten, että jokaiselle yksinhuoltajana esiintyvälle vaimolle annetaan asunto ja myös mies saa oman yhteiskunnan maksaman asunnon. Veronmaksajat toimivat meille kuulumattoman kulttuurin aisankannattajina.

...

Päättäjämme pitävät sosiaaliturvan varassa asuvia pieninä lapsina. Siksi he maksavat asunnon vuokraan tarvittavat rahat asukkaan tilille. Tiukatessani perustetta tälle rahan siirrolle, sosiaalitoimen virkailija sanoi syyksi, että niin opetetaan asukas käyttämään rahaa. Ja hyvin ovat oppineet. Jotkut pitävät rahat itse ja käyttävät vuokrarahat erilaiseen kivaan. Rahoilla jopa matkustetaan lomalle kotimaahan, josta on paettu hengen uhalla. Kun tullaan Suomeen takaisin on vuokrat maksamatta, mutta ei hätää, sosiaalitoimi ei laita asukasta kadulle, vaan maksaa kiltisti toiseen kertaan vuokrat. Jos nyt ei muuta osata tehdä, pitäisi vuokrat maksaa suoraan sosiaalitoimesta vuokranantajalle ja tämä kikkailu loppuisi. Vuokran omavastuuosa voidaan tällöin vähentää suoraan toimeentulotuesta.

Yksi asumisen paradoksi on, että sosiaalitoimi maksaa työttömien maahanmuuttajien kaikki asumiskustannukset luksusasuntoja myöten, mutta monet työperäiset maahanmuuttajat elävät ahtaasti parakeissa tai kuin sillit suolassa kerrostaloasunnoissa. Media ja hyvät ihmiset ovat kiinnostuneita vain tänne tulleiden kerjäläisten ja varkaiden asumisoloista, eivätkä pysty näkemään kokonaisuutta.

Kaikkea ei voi saada. Jos haluamme tänne paljon sosiaaliturvan varassa eläviä maahanmuuttajia, on meidän hyväksyttävä asumiskeskittymät, jotka ghettoutuvat ajan myötä. Yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa antaa jokaiselle maahanmuuttajalle asuntoa kovan rahan asunnoista hyvillä asuntoalueilla.

Itsemaksavat maksavat entistä enemmän

Helsingissä on jatkuva asuntopula. Tänne tulevilla maahanmuuttajilla on etuoikeus kaupungin maksamiin asuntoihin. Tämä osaltaan pitää asuntojen hintaa korkeana. Asumiskulunsa itse maksavat tulevat maksumiehiksi kahta kautta: ensin maksetaan omat korkeammat asumiskulut ja sitten korkeampien verojen kautta muitten asumiskuluja. Asuntovelallisen elämä ei lopu koskaan: kun asunto on maksettu alkaa asuntojen peruskorjausten maksaminen.

Viime vuonna kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 987 miljoonaa euroa, joka on noin 60 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Noin 70 prosenttia kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista ja maapohjan osuus on noin 30 prosenttia tuotosta

Asuntoyhtiöiden peruskorjaukset maksoivat toissa vuonna yli miljardi euroa, aravavuokratalojen noin 200 miljoonaa euroa. 1960-70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen remontit tulevat moninkertaistumaan lähivuosina. Remontit sisältävät arvonlisäveroa jo nyt 18 % ja jatkossa arvonlisävero nousee. Myös vuokrissa ja yhtiövastikkeissa on paljon arvonlisäveroa eri muodoissa. Valtio ja kunnat tulevat ottamaan yhä suuremman osan asumisen kustannuksista.

Asuntovelkojen korkovähennyksiä tullaan rajoittamaan ja ehkä poistamaan kokonaan 10 vuoden kuluessa. Jotkut puhuvat kuvitteellisen asumistulon verottamisesta tajuamatta, että asumisesta maksetaan jo nyt veroja eri muodoissa miljarditolkulla.

Samaan aikaan asumisen vapaamatkustajia on yhä enemmän ja heidän määränsä tulee lisääntymään mm. koska Afrikan väestöräjähdyksen kiihtyminen kasvattaa edelleen tänne tulevien määrää.

Helsinki rakentaa yli varojensa

Helsingissä oli vuonna 1970 483.000 asukasta. 40 vuodessa asukkaiden määrä on noussut 583.000:een eli vain satatuhatta. Lounais-Sipoon pakko-ottamisen myötä kaupungin asukkaiden määrää halutaan nopeasti lisätä, vaikka Sipoo onkin osoittautunut vaikeaksi rakennuspaikaksi vanhoine merenpohjineen ja vaikeine kallioineen. Mistä muualta uudet asukkaat saataisiin kuin ulkomailta?

Kaupunginjohtaja Pajunen on esittänyt, että vuoteen 2025 mennessä 20-25 % helsinkiläisistä puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Jos suomalaisia ei häädetä asunnoistaan, tarvitaan 120.000 uutta maahanmuuttotaustaista asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.

Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Toki osan tästä maksaisivat hyvätuloiset maahanmuuttajat itse.

Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Hankintahinnan lisäksi on maksettava asumisen vuosimenot, mm. suuret korot, koska kaupunki rakentaa uusia asuntoja velaksi. Aikaa väestörakenteen muutokseen on vain 15 vuotta.

Helsingin kaupungin konsernivelat lisääntyivät viime vuonna 427 miljoonaa euroa 4,3 miljardiin euroon. Myös Turku on maahanmuuttajien kaupunki. Turussa viime vuonna konsernitaseen velat lisääntyivät 44 miljoonalla eurolla. Valtion velasta puhutaan huolestuttavaan sävyyn huomaamatta, että myös kuntien velat ovat hirmuisia jälkipolville maksettaviksi. Jokaisen helsinkiläisen lapset ja eläkeläiset mukaan lukien kaupungin velka ja osuus valtion velasta on jo 19.500 euroa. Työssä käyvää kohti velkaa on 36.000 euroa.

Jokainen edes välttävästi Elon laskuoppia osaava ymmärtää, ettei Helsingillä eikä Suomella yksinkertaisesti ole varaa massiiviseen maahanmuuttoon. Ei hyvinvointi-Suomen kaikkia muita palveluja voida ajaa alas, jotta rahaa jäisi riittävästi maahanmuuttajien asuttamiseen.