Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

torstaina, maaliskuuta 10, 2011

Elämää maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä


Rosengård, maahanmuuttajien rikastuttama Malmön lähiö, jossa Rauhan Uskonnon edustajat polttavat autoja ja taloja huvikseen

Wikipedia:
Rosengård on yksi Ruotsin kolmanneksi suurimman kaupungin Malmön kaupunginosista. Kaupunginosassa asuu noin 21 500 ihmistä, ja se on maa-alaltaan 3,31 neliökilometrin suuruinen.

86 % Rosengårdin asukkaista on ulkomaalaistaustaisia (2008)[1]. Eniten maahanmuuttajia on tullut Kosovosta ja Irakista. Kaupunginosassa esiintyy myös runsaasti työttömyyttä.

Joulukuussa 2008 Rosengårdissa oli mellakoita vuokranantajan sanottua irti Islamilaisen kulttuuriyhdistyksen huoneiston vuokrasopimuksen. Yhdistyksen luovuttua huoneistosta joukko nuoria valtasi sen. Vuokranantaja pyysi poliisia tyhjentämään huoneiston, mutta poliisi joutui perääntymään noin 50 valtaajan muun muassa heitellessä heitä kivillä ja ampuessa ilotulitteita poliiseja kohti.[2]

Kahtena seuraavana yönä mellakat muuttuivat entistä rajummiksi. Mellakoitsijoiden joukossa oli muslimitaustaisten maahanmuuttajanuorten lisäksi antifasistisen AFA Julia -järjestön aktivisteja.[3] Autoja ja roskatynnyreitä sytytettiin tuleen ja poliiseja heitettiin omatekoisilla pommeilla. Poliisin mukaan AFA-järjestön aktivistit olivat pahimpia rettelöitsijöitä.[4]

Tilanne rauhoittui poliisin saatua vahvistusta Göteborgista ja Tukholmasta sekä Islamilaisen kulttuuriyhdistyksen sanouduttua irti väkivallasta ja lähetettyä 200 aikuista keskustelmaan valtaajanuorten ja heidän perheidensä kanssa.[5][6]

Nuorten häiriköinnistä on kuitenkin tullut alueella pysyvä ongelma. Nuoriso kivittää paloautoja, jotka tulevat sammuttamaan tuleen sytytettyjä autoja ja roskalaatikkoja. Paloautot eivät enää liiku alueella ilman poliisin tukea ja esimerkiksi Herrgårdeniin ne eivät enää mene sammuttamaan pieniä tulipaloja. Mellakointia rauhoittaneita poliiseja on syytetty rasismista.[7]



Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.



Hommaforumilta:

« : tänään kello 09:22:29 »

Hei kaikki hommalaiset, uusi käyttäjä esittäytyy ja haluaa päästää hieman höyryjä ulos. Uskon, että tältä foorumilta löytyy itseni kanssa samanhenkisiä ihmisiä, jotka eivät ole heti ensimmäiseksi osoittelemassa sormella ja nimittelemässä rasistiksi, jos ja kun uskaltaa esittää asiat niin kuin ne todellisuudessa on. Olen niin väsynyt suomalaisten nöyristelyyn, alistumiseen ja miellyttämisenhaluun, että olen usein miettinyt että ollaanko me oikeasti näin kynnysmattokansaa. Hyvänä esimerkkinä tästä pidän esimerkiksi sitä, että Suomen lipun laittaminen ravintolan ikkunaan koetaan rasismiksi, koska jollekin ulkomaalaiselle voi tulla siitä paha mieli. Jos Suomessa ei saa olla ylpeä suomalaisuudestaan niin missä sitten? Miksi on ok, että Suomessa sijaitsevan nepalilaisen ravintolan ikkunassa on Nepalin lippu, mutta jos suomalaisen ravintolan ikkunassa on Suomen lippu, on se rasismia?

Mutta nyt itse aiheeseen. Olen vahvasti sitä mieltä, että mielestäni jokainen maahanmuuttoa puolustava ihminen on jäävi seisomaan mielipiteensä takana ellei ole asunut esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnossa symbioosissa maahanmuuttajien kanssa vähintään puolen vuoden ajan. Kukaan, joka ei ole tätä kulttuurien kohtaamista omakohtaisesti kokenut, ei voi tietää millaista se on todellisuudessa. Tässä minun tarinani.

Olipa kerran vuonna 2002 valmistunut kaupungin kerrostalo. Se valmistui uudelle alueelle, minkä vuoksi vuokrat olivat jo lähtökohtaisesti kalleimmat heti keskusta-asuntojen jälkeen. Intoa puhkuvat asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa ja yhteinen sama muuttopäivä teki asukkaat toisilleen tutuiksi. Mukana oli myös ulkomaalaisia, mutta heistä jokainen puhui täydellistä suomea ja oli samanlaisia normaaleja työssäkäyviä asukkaita kuin muutkin talon asukkaat.

Talolla oli vahva yhteishenki. Kesäisin pihalla grillailtiin, järjestettiin talkoita, lapsille puuhapäiviä ja aikuisille tapaamisia. Piha hoidettiin omin voimin ja saimme kehuja poikkeuksellisen kauniista ja vehreästä pihapiiristämme. Muutamassa vuodessa talollamme oli niin hyvä maine, että useiden kaupunkilaisten tiedettiin jonottavan asuntoa nimenomaan meidän talostamme. Ulosmuuttaminen oli kuitenkin alkuun todella hidasta, niin paljon kaikki pitivät yhteisestä talostamme. Mutta sitten asukkaat alkoivat saamaan lapsia ja asunnot alkoivat käymään ahtaiksi.

Sitten SE alkoi. Asuntojen systemaattinen täyttäminen maahanmuuttajilla. Saatoimme kaksi ihanaa naapuriamme matkaan kohti tilavampaa asumista ja saimme heidän tilalleen somali- ja bosnialaisperheen. Pian tämän jälkeen eräs ihastuttava vanhempi pariskunta muutti lähemmäksi lastenlapsiaan ja tämä asunto meni vietnamilaisille. Aluksi talon tiivis yhteisö teki kaikkensa, jotta uudet naapurimme olisivat tunteneet olonsa tervetulleiksi ja hyväksytyksi porukkaan. Edes kielimuurin ei annettu olla hidasteena. Talon aktiivisimmat henkilöt kävivät esittäytymässä uusille naapureille ja viemässä itseleivottuja herkkuja. Uusia naapureita kutsuttiin pihajuhliin ja yhteisiin illanviettoihin, mutta yksikään heistä ei tullut kertaakaan mukaan. Hyvä, että naapurit edes tervehtivät tullessaan pihalla vastaan.

Kaikenlaisia ongelmia alkoi ilmetä tässä vaiheessa: öisin alkoi olla levotonta ja etenkin bosnialais- ja somaliperhe ei tuntunut ymmärtävän, että talossa on järjestyssäännöt, joita olisi yhteisten pelisääntöjen mukaan noudatettava. Asukkaat kävivät reippaasti soittamassa ovikelloa ja juttelemassa naapurien kanssa asioista, mutta uudet naapurit vetivät ns. "herneet nenään" ja tuntuivat unohtaneen aiemmat ystävällisyydenosoitukset täysin. Kun muu ei tuntunut auttavan, jouduttiin kääntymään isännöitsijän puoleen ja viemään usean asukkaan allekirjoittamia häiriölappusia häiritsevästä elämäntavasta.

Mutta isännöitsijäpä oli ja on edelleen sellainen velikulta, jonka mielestä ulkomaalaiset on ulkomaalaisia, eikä niille ja niiden elämäntyylille voi mitään. Hän teki meille kantaväestön asukkaille heti alkuun selväksi, että hän ei halua lähteä tappelemaan ulkomaalaisten kanssa kieliongelmien ja yleisen suvaitsevaisuuden vuoksi. Suunnilleen vuosi näiden kolmen ulkomaalaisen perheen sisäänmuuton jälkeen talostamme vapautui lisää asuntoja. Niistä joka ainoa meni systemaattisesti ulkomaalaisille, vaikka tiedettiin paikallisväestön jonottaneen taloomme jo useita vuosia. Yhtäkkiä ennen niin rauhallinen talomme pursusi venäläisiä, somaleja, pakistanilaisia, entisen Jugoslavian maista tulleita, intialaisia ja vaikka mitä muita kansallisuuksia.

Talon alkuperäiset asukkaat alkoivat pikku hiljaa lannistua. Yhteisiä illanviettoja järjestettiin edelleen, mutta niihin ei osallistunut kutsuista huolimatta muita kuin kantaväestön edustajia, sekä taloon ensimmäisenä sisäänmuuttopäivänä muuttaneita ulkomaalaisia. Samaan aikaan häiriöiden määrä ampaisi pilviin. Varastokomeroihin murtauduttiin. Yhteistä pihaa tärveltiin ja kaikkien asukkaiden iloksi istutetut yrtit ja marjat katosivat yhtenä iltana erään maahanmuuttajasuurperheen ruokapöytään ja pakastimeen. Hissit ovat olleet jatkuvasti rikki ja rappukäytävien seinät naarmuilla. Parvekkeilta heiteltiin roskia pihalle. Vuokrat nousivat jatkuvasti, silloinkin kun muissa taloissa ei noussut. Ykköskerroksessa asuneen venäläisen rouvan päässä naksahti kun hänen parvekkeensa edessä ollutta pensasta harvennettin. Rouva spreijasi parvekkeensa lasit erivärisillä spray-maaleilla ja kävi samaan syssyyn ilmaisemassa maaleilla mielipiteensä pihan muihin istutuksiin ja asvalttiin.

Talon rauha oli totaalisen mennyttä: jos työtön jugoslaavipariskunta ei lievittänyt ahdistustaan vääntämällä stereoidensa nuppeja kaakkoon, niin somaliperhe huolehti melutasosta asuttamalla asuntoonsa julmetun määrän maanmiehiään, joista kaikki huusivat toistensa päälle. Intialaiset ja vietnamilaiset huolehtivat siitä, että rappukäytävät ja naapurien asunnot haisevat päivittäin oksettavan vahvalle valkosipulille ja erilaisille suitsukkeille.

Valtaväestö väsyi oman kotirauhansa puolustamiseen ja täysin asioista piittaamattoman isännöitsijän asiattomuuteen eikä kokenut muuta vaihtoehtoa kun poismuuton talosta. Omasta rapustamme ainakin viisi asukasta / asukaskuntaa on joutunut ulosmuuttamaan ihan pelkästään siksi, että pystyivät elämään ihmisarvoista elämää ja nukkumaan öisin, jotta jaksaisi aamulla lähteä töihin. Me olemme seuraavat ulosmuuttajat. Yhdeksän vuotta ollaan jaksettu asua tässä, joista viimeiset neljä vuotta on ollut koko ajan pahenemassa määrin vaikeita. Näistä neljästä viimeisestä vuodesta laskimme saaneemme asua rauhassa noin viisi kuukautta ilman jonkun maahanmuuttajan aiheuttamaa jokapäivästä häiriötä. Jos emme olisi olleet täyspäiväopiskelijoita, olisimme muuttaneet tästä pois jo aika päiviä sitten. Enää talossamme ei ole kuin kourallinen alkuperäisiä asukkaita, eikä mitään yhteisiä asioita enää järjestetä.

Lopuksi malliesimerkki talossamme asuvasta maahanmuuttajasta. Eräs talomme alkuperäisistä asukkaista asuu intialaisen perheen yläpuolella. Pariskunnan toinen osapuoli on hajuherkkä ja kärsii jatkuvasta päänsärystä ja pahoinvoinnista, kiitos intialaisten jatkuvasti puskeman ruoanlaitto- ja suitsukekäryn. Vaikka kaikki ikkunat ja ovet pidettäisiin kiinni, tunkee hajut asuntoon sisään saumojen ja tuuletusräppänien kautta. Tämän lisäksi työtön intialaispariskunta elää ja metelöi etenkin öisin. Suomalainen pariskunta on yrittänyt neuvotella etenkin yöaikaisten hajujen ja metelöinnin vähentämisestä intialaisten kanssa, mutta huonolla menestyksellä. Suomessa yli 5 vuotta asunut intialaispariskunta ei puhu edelleenkään sanaakaan suomea, ei englantia, ei mitään muuta kuin äidinkieltään hindiä. Pariskunta seurustelee ainoastaan omien maanmiehensä kanssa ja on tullut Suomeen ilmeisesti vain lisääntymään suomalaisten sosiaaliturvan avuin. Sen verran pariskunnan toinen osapuoli osasi sanoa murteellisella englannilla, että suomalainen ruoka on syömäkelvotonta ja että suomalaiset ovat kusipäitä ja että heillä ei ole mitään tarvetta opiskella suomen kieltä. Lisäksi hän käski yläkertalaisiaan menemään lääkäriin tai muuttamaan pois, jos he eivät pysty sopeutumaan heidän elintapoihinsa.

Viikko tämän kohtaamisen jälkeen nämä intialaisten yläkerrassa asuneet saivat isännöitsijältä postia: intialaiset olivat tehneet pariskunnan neuvotteluvisiitistä kirjallisen valituksen. Intialaiset olivat satuilleet selkeällä suomella (ilmeisesti jonkun tulkin välityksellä) että pariskunta oli uhannut murtautua heidän asuntoonsa, rikkoa heidän kotinsa ja lopuksi tappaa heidän pienet lapsensa!

Pariskunta pahoitti tästä täysin valheellisesta ja törkeästä varoituksesta mielensä niin pahasti, että myös he haluavat muuttaa talostamme ensi tilassa pois. Isännöitsijä ei kuunnellut vastaväitteitä, kun he yrittivät selvittää aiheetonta varoitusta jälkikäteen vaan varoitus pysyi voimassa. Juurikin tätä tämänpäivän kerrostaloasuminen maahanmuuttajien kanssa on. Suomalaiset alistuvat ja koppavat, vaativat ulkomaalaiset sanelevat elämisen rytmin ja heiluttavat heti rasismi/uhkailukorttia jos joku yrittää puolustaa oikeuttaan omaan kotirauhaan. Onneksi mekin pääsemme muuttamaan tästä maahanmuuttajahelvetistä pois vielä tämän kevään aikana.

Kuka olisi niin rohkea, että alkaisi ajamaan eduskunnassa meidän tavallisten suomalaisten asioita ja uskaltaisi puhua ääneen ulkomaalaisten valtaväestölle aiheuttamasta kiusanteosta?



« Vastaus #3 : tänään kello 10:19:56 »

Kovin tuttua, kovin tuttua. Aina kun lähtee neuvottelemaan tai valittamaan kunniakansalaiselle, kannattaa ottaa sanelukone tms. povariin äänittämään sen, mitä TODELLA tapahtui. Lähiössä asuneena sanon, että tarinasi on hyvin tuttua huttua ja sama kaava toistuu eri lähiöissä. Huonointa kaikessa on se että isännöitsijät eivät uskalla kävellä mamujen yli koska tuo asuntojen jako "käskytetään" ylempää. Eihän kukaan halua leimautua rasistiksi varsinkaan oman työnsä puolesta. Koska taloyhtiöt eivät näytä voivan mitään sosiaalisin perustein jaettaville mamuasunnoille tulee whiteflight-ilmiö Suomessa kasvamaan. Slummiutuminen lisääntyy ja kantasuomalainen väistyy. Omassa maassaan!



« Vastaus #6 : tänään kello 10:58:17 »

Terve. Tuttua tarinaa.

Kesäisin pihalla grillailtiin

Meidän pihalta lähti grilli traktorin kauhalla, koska se ei miellyttänyt erästä kansanosaa.

öisin alkoi olla levotonta ja etenkin bosnialais- ja somaliperhe ei tuntunut ymmärtävän, että talossa on järjestyssäännöt
Me tulostelimme järjestyssääntöjä heidän omilla kielillään, valmiit käännökset löytyi kätsysti vuokranantajatahon omilta sivuilta...

Talon rauha oli totaalisen mennyttä: [...] somaliperhe huolehti melutasosta asuttamalla asuntoonsa julmetun määrän maanmiehiään, joista kaikki huusivat toistensa päälle.

Tätäkin tapahtui...ja lähes poikkeuksetta joka yö, aamuun asti.

Ihmettelimme (aluksi) monesti että eikö heillä edes lapset nuku esim. 05 aikaan. Jäin käsitykseen että eivät nuku. Tuossa aamun tunteina yleensä aina hiljeni sitten, menivät ilmeisesti nukkumaan. Meno kuitenkin jatkui aina sitten iltapäivästä --> ja taas aamuun.

Monena monena yönä omat muksumme heräsivät itkien tähän meluun.


« Vastaus #7 : tänään kello 11:05:19 »
Kyseessä sentään vuokra-asunto, josta pääsee teoriassa pois vailla sen suurempaa rahallista tappioita. Jahka mamuja päästään tosissaan hajasijoittelemaan kaupungin avustuksella omistusasuntoihin alkaa se todellinen riemu. Asuntojen jälleenmyyntiarvot eivät ehkä saa kauheasti nostetta monikulttuurisuudesta.



« Vastaus #13 : tänään kello 12:05:19 »
Asumme tällä hetkellä Ruoholahdessa, mutta tiedän muissa kaupungin asunnoissa asuvien ystävieni kautta, että samaa ongelmaa on ympäri Helsinkiä alueesta riippumatta. Itä-Helsingissä ongelma taitaa olla pahin, mutta kehtaan väittää, että maahanmuuttajia löytyy tätä nykyä joka ainoasta kaupungin vuokratalosta.

Kamalinta tässä on ollut se, että me suomalaiset olemme tosissamme yrittäneet. Olemme ottaneet ulkomaalaiset ystävämme avosylin vastaan ja he vastaavat eleisiimme sikailemalla, vittuilemalla, valehtelemalla ja tekemällä kaikkien asumisesta epämiellyttävää.

Alkuun yritimme opastaa ja ymmärtää uusia naapureitamme, mutta kun he eivät halunneet tulla autetuiksi tai perehdytetyiksi suomalaiseen kulttuuriin, niin huomasimme pian että mitään ei ollut juurikaan tehtävissä.

Täällä asuessani olen huomannut, että ainakin näillä alemman sosiaaliluokan mamuilla tuntuu olevan joku kummallinen päähänpinttymä, että oman kulttuurin mukaan pitää saada elää riippumatta siitä häiritseekö se muita vai ei. Kuinkahan moni suomalainen muuttaisi Intiaan, ampuisi ruoakseen lehmiä kadulta ja huutelisi nenä pystyssä paikallisille, että "hemmetin rasistit, ettekö te tajua että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu naudanlihan syöminen"? Jostain syystä tämän luokan kommentit mamuilta on ihan arkipäivää kaupungin vuokrataloissa.

Ihan kuin suomalaiset saisivat asua oman syntykaupunkinsa vuokrataloissa maahanmuuttajien suuresta armosta ja meidän pitäisi olla niitä, jotka sopeutuvat maahanmuuttajien tapoihin eikä toisinpäin. Tälläkin hetkellä talomme viemärit ovat tukossa, koska eräässä kansallisuudessa ei opita millään, että vauvan vaippoja ei juntata vessanpöntöstä alas. Ei auta, vaikka asiasta on valistettu asukkaita heidän omalla kielellään. Se on vaan niin vaikea oppia, että uudessa maassa asiat voivat toimia eri tavalla kuin omassa kotimaassa.

Sen olen huomannut, että suurimman maahanmuuton puolustajat asuvat aivan jossain muualla kuin puolustamiensa kansallisuuksien keskellä. Se on vaan niin helppoa olla avarakatseinen ja laajasydäminen niin kauan kuin ei itse joudu tinkimään oman elämisensä laadusta maahanmuuttajien takia.
(lihavointi M. Ellilä)

Ei oikeasti voi olla mitään sen enempää syövää kuin a) maksaa omasta elämisestään koko ajan enemmän ja b) tinkiä omasta kotirauhastaan, oman kodin hajuista, toimivasta viemäristä, turvallisesta varastotilasta kiitos sivistyneestä elämisestä täysin kuutamolla olevien mamujen takia. Lisäksi pitää vielä jaksaa elää kohdan c) kanssa: rättiväsyneen työssäkävijän pitää jaksaa kömpiä aamuisin ylös ja työmaalle elättääkseen verovaroillaan myös ne ihmiset, jotka tekevät elättäjänsä elämästä yhtä helvettiä.
(lihavointi M. Ellilä)

Siinäpä on sitä mietittävää maahanmuuton puolustajille hetkeksi. Olisi ihan asiallista huolehtia ensin kaupungille koko elämänsä veroja maksaneiden ihmisten (asumis)asiat kuntoon ja miettiä sitten vasta, että onko meillä resursseja auttaa muita.
On huvittavaa kuunnella, kuinka ihmiset aina ihmettelevät, miten vaikeaa on saada kaupungin vuokra-asuntoa. Kuinkahan moni tietää, että se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että valtaosa vapautuvista asunnoista menee tarveharkintaisena maahanmuuttajille, joista suuri osa ei maksa edes vuokraansa itse?
(lihavointi M. Ellilä)

Todellakin tervetuloa kaikki päättäjät elämysmatkalle kaupungin kerrostaloon hakemaan vähän todellisuuspohjaa nykyiseen tilanteeseen!



« Vastaus #23 : tänään kello 12:44:36 »

kokemukset vaikuttavat hyvin tutuilta, alla muutamia perheemme kokemuksia monikulttuurisesta asuinympäristöstä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,34866.msg471008.html#msg471008

Esimerkiksi muinoin asuin Pansiossa, (Turun lähiö, M. Ellilä huom.) siinä vastaanottokeskuksen kieppeillä on monta kerrostaloaluetta, näihin on asutettu mm. vokin entisiä asukkaita.
Naisten ja lasten ahdistelu alueella oli jokapäiväistä. Vaimoni joutui keskellä päivää koiraa ulkoiluttaessaan menemään väliin kun ~13-16-vuotiaat afrikkalaisperäiset repivät vaatteita ekaluokkalaisen kantasuomalaisen tytön päältä. Ellei koiraa olisi ollut mukana olisi vaimoni joutunut itsepuolustustilanteeseen. (lihavointi M. Ellilä) Tilanne oli hyvin uhkaava. Hysteerinen tyttö saatettiin kotiinsa. Asiasta ilmoitettiin poliisille mutta ei siitäkään tainnut mitään hyötyä olla. Roskikset syttyivät kuin itsekseen, sitten tehtiin roskiksille lukolliset katokset. (lihavointi M. Ellilä) Näiden sytyttely oli haastavampaa. Muutamia autojakin paloi. (lihavointi M. Ellilä)

(Autojen ja taloyhtiöiden roskapönttöjen ja -katosten sytyttely tuleen on rutiinia myös esim. Malmön Rosengårdissa ja muissa Ruotsin maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä. Ilmeisesti autojen ja roskapönttöjen polttaminen on kulttuuriamme rikastuttavien Rauhan Uskonnon edustajien kulttuurinen, ehkä peräti geneettinen erityispiirre.
- M. Ellilä huom.)

Koiria ulkoiluttavat naiset alkoivat iltaisin kerääntyä laumoiksi. Suojeluun koulutetut koirat alkoivat yleistymään. Koiria heiteltiin myös kivillä, kepeillä yms. Saatettiin niitä jopa potkiakin. Tähän syyllistyivät myös alle kouluikäiset afrikkalaisperäiset henkilöt. (lihavointi M. Ellilä; syynä kulttuuriamme rikastuttavien maahanmuuttajien fanaattiseen vihaan koiria kohtaan on tietysti se, että Rauhan Uskonnon mukaan koira on saastainen eläin)

Koiraamme alue on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Jos vastaan tulee eri kieltä tai tietynlaisen ihonvärin omaavan henkilön hänelle tulee hyvin voimakas tarve suojella omistajiaan. (lihavointi M. Ellilä; koira tarvitsisi Eva Biaudetin, Mika Illmanin, Ritva Viljasen ym. suvaitsevaisten tahojen mielestä tietysti asennekasvatusta ja rasismin vastaista valistusta, koska nuiva suhtautuminen afrikkalaisiin tai muslimeihin johtuu aina yksinomaan ennakkoluuloista, ei koskaan kokemusperäisestä tiedosta; tämä koira ei vielä ole ymmärtänyt, että etnisten ryhmien väliset erot ovat vain sosiokulturaalinen konstruktio)

Koiramme on bordercollie. Tämä ilmiö tapahtui myös muissa alueen koirissa.

Jos jotain kiinnostaa niin pukeutumisen perusteella muslimeiksi tiedetyt henkilöt pelkäävät koiria. Lapset eivät niinkään mutta vanhemmat kyllä.

Eräs kauppa suljettiin järjestyshäiriöiden takia. Se avattiin myöhemmin. Kun suomalaistaustaiset työntekijät saivat tarpeekseen pahoinpitelyistä, mm. ikkunan läpi heittelyistä ja ryöstöistä vartointiliikkeen vartijat olivat päivystämässä pikkukaupassa 14-21.00 välisen ajan. (lihavointi M. Ellilä) Myöhemmässä vaiheessa liikkeen työntekijät muuttuivat huonosti suomea puhuviksi henkilöiksi. Ilmeisesti he eivät osanneet vaatia viiltosuojaliivejä ja vartijoita turvakseen.

Oli jotenkin epätodellista kävellä koiran kanssa kadun toisella puolella kun kaupan katolla oli yli kymmenen ei-kantasuomalaista natiaista hyppimässä (peltikatosta lähti kiva ääni) ja alapuolella koitti kaupan työntekijä diskuteerata heidän kanssaan. (lihavointi M. Ellilä) Älämölö oli valtava, roskia potkittiin katolta alas. Poliisi ne kuulemma sieltä alas sai.

Oma lukunsa sitten oli ne "nuorukaiset" jotka kävelivät keskellä tietä parinkymmenen hengen laumoissa, pysäyttelivät autoja, naarmuttivat niitä ja kulkivat takaovien kautta auton toiselle puolelle. Myös esteiden kuten betoniporsaiden kantaminen tielle oli suosittua. (lihavointi M. Ellilä)

Nuorisotilassa pahoinpideltiin naispuolisia työntekijöitä pariin otteeseen, mm. kirveellä. (lihavointi M. Ellilä)

Jossain kohtaa välimerellinen henkilö rikasti 7-vuotiasta suomalaista useaan otteeseen keskellä päivää. (lihavointi M. Ellilä) Tämän jälkeen läheisellä omakotitaloalueella perustettiin pesäpallojoukkue. Poliisi pyysi lehdissäkin etteivät nämä harjoittelisi niin usein. Toiminta ilmeisesti kuihtui nopeasti.

Kun alueelle alkoi muuttamaan työssäkäyviä venäläisiä tilanne hieman rauhoittui. Eräänä kauniin viikonlopun kesäiltana afrikkalaisperäiset nuorukaiset alkoivat ahdistelemaan erään perheen nuorta tytärtä. Tämä tapahtui kyseisen perheen parvekkeen alla. Perheellä oli jonkinasteiset juhlat joten useat miehet hyppäsivät toisen kerroksen parvekkeelta selvittelemään asiaa. Kuulin aitoja "rassissmi" -huutoja, tämän jälkeen joukkio siirtyi läheiseen metsikköön.

Seuraavalla viikolla poliisi kävi soittelemassa samaisen kerrostalon ovikelloja etsien silminnäkijöitä pahoinpitelylle. Itse olin töissä joten tästä kuulin naapurin eläkeläiseltä. Kukaan ei ollut nähnyt pahoinpitelyä.

Tässä oli vain muutamia muistamiani tapauksia. Joka päivä siellä ikäviä asioita tapahtui.

Alueella on myöskin korttelipoliisi. Tämän tehtävänä oli ilmeisesti kyhjöttää toimistossaan.

Asuimme alueella vuosina 2000-2006. Alussa koiran uskalsi jättää kaupan ulkopuolelle ja autolle ei häkkipaikkaa tarvinnut. Muuton syytä tuskin tarvitsee avata enempää. En tiedä onko alue enää niin rauhaton kuin se oli. Häiriökäyttäytyminen nuorison kohdalla alkoi siinä klo 14.00 ja varttuneemman nuorison osalta siinä klo 17.00 tämä jatkui aina aamuun asti. Päivisin ilmeisesti nukuttiin.


« Vastaus #26 : tänään kello 12:52:14 »
Tähän asiaan periaatteessa OT, mutta Ruoholahden Makuuni lopetettiin aikanaan siksi että henkilökunta (lähinnä nuoria naisia) eivät kestäneet maahanmuuttajanuorukaisten jatkuvaa ahdistelua ja heidän tuomaa "ilmapiiriä" ko. liikkeessä. Tästä oli aikanaan lehtijuttuakin, muistaakseni. Lieneekö samaa porukkaa teidän taloa asuttamassa?


« Vastaus #28 : tänään kello 13:00:48 »

Niin, siitä Ruoholahden Makuunista vielä:

http://kaupunginosat.net/ruoholahti/index.php?option=com_fireboard&Itemid=826&func=view&id=659&catid=1

Ruoholahden Sanomat 8/2007:

RUOHOLAHDEN METRONSEUDUN TURVATTOMUUDESTA

Videovuokraamo Makuuni lopetti toimintansa Ruoholahden metroasemalla 31.3. tänä vuonna. Lehden tietoon tuli huhu, jonka mukaan lopettamispäätöksen suurimpana syynä oli aseman ja sen ympäristön rauhattomuus. Liikkeen nuori henkilöstö ei uskaltanut olla töissä myymälässä, varsinkaan iltaisin.

Huhu oli niin vakava, että siihen oli tartuttava. Lehti tapasi Makuunin Ruoholahdessa toimineen myymäläpäällikön, Sini Koskisen ja kysyi miten asia oikeasti oli. Sinille tuli vieläkin kyynel silmään hänen muistellessaan hankalimpia tilanteita metroasemalla. Kaikesta näki, että tyttö oli tosissaan kokenut traumaattisia hetkiä työpaikallaan.

Pelkoa aiheuttavat häiriköivät poikajengit, humalaiset ja huumetokkurassa liikkuvat.

Eniten Siniä kauhistutti 10-20 teinipojan monikulttuurinen joukko, joka terrorisoi Makuunin tyttöjä. Nuorimmat heistä olivat vähän toisella kymmenellä, vanhimmat kahdenkymmenen korvilla. Tyttöjä oli uhkailtu, heitelty kivillä, roskilla ja lasipulloilla, jotka särkyivät heitettäessä. Tyttöjen pelko oli todellista ja siksi asiaan oli suhtauduttava vakavasti.

Myös K-marketin henkilökunta ajoittain peloissaan

Kauppias Harry Cronström vahvistaa, että ajoittain samankaltainen poikajoukko on pelotellut myös marketin kassahenkilöitä. Harry tosin sanoo itse puuttuneensa asiaan ja hän on saanut puhumalla joukon rauhoittumaan. Makuunin tytöillä ei tukihenkilöä ollut.

Asiaan on puututtava - lehti yrittää selvittää miten

Tilanne on sietämätön. Jos metroasemalla työskentelevät kokevat ympäristön uhkaavaksi, on monella aseman palveluja käyttävällä varmasti samoja tuntemuksia. Mielenkiintoista on, että alueellamme tapahtuu hyvin vähän varsinaisia rikoksia, jotka tulevat poliisin tietoon. Tästä syystä viranomaiset pitävät Ruoholahtea hyvinkin turvallisena alueena. Tilastojen takaa löytyy ilmeisesti kuitenkin ihan aiheellista pelon tunnetta.


Jussi Halla-ahon kommentti Ruoholahden ja muiden maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden tilanteesta:

Kuljin jossain vaiheessa usein töihin polkupyörällä Ruoholahden läpi, eikä tämä uutinen ole noiden kokemusten valossa kovinkaan yllättävä. Kadulla maleksii säkkiin pukeutuneita naisia ja meluisia, aggressiivisen oloisia poikajoukkoja. Ymmärrän oikein hyvin, ettei maahanmuuttajia tuijoteta Ruoholahdessa. Ihmiset varovat visusti katsomasta heitä ainakaan silmiin, etteivät he haista katseessa loukkausta ja tule peräämään rispektiä.

Lukijat lähettävät minulle silloin tällöin vastaavia kuvauksia Helsingin eri osista. "Monikulttuuriset" jengit terrorisoivat kauppoja, kioskeja, kirjastoja ja satunnaisia vastaantulijoita ilman mitään järjellistä syytä tai tavoitetta. Tuttu pornokaupan pitäjä kertoi joutuneensa jossain vaiheessa hätistelemään voimatoimin liikkeestään kuolaavia mutta maksuhaluttomia somalimiehiä. Huumehörhöjä ja juoppoja, vaikka ikäviä ovatkin, on helppo ymmärtää, koska he ovat edesvastuuttomassa tilassa. "Monikulttuuriset" "nuorukaiset" sen sijaan ovat selvin päin ja täysissä järjissään ja tuntuvat tekevän pahaa pelkästä pahan tekemisen ilosta.

Tällainen arkipäivän turvattomuus ja siitä seuraava lihasjännitys ovat luultavasti suurin syy siihen, että kantaväestö alkaa vähitellen muuttaa pois rikastuneista kaupunginosista. Häirintä ja huutelu ovat hiljaista väkivaltaa: ne eivät päädy uutisotsikoihin, yhtäältä siksi, että tämänkaltainen todellisuus ei ole sopusoinnussa vallitsevan ideologian kanssa, ja toisaalta siksi, että näihin tapauksiin ei yleensä liity suoranaista rikollisuutta. Missään ei ole kielletty aggressiivista mesoamista ja ohikulkijoille vittuilua. Kuitenkin ne voivat tehdä elämästä sietämätöntä.

Ruoholahdessa, kuten monessa muussakin paikassa, näemme eurooppalaisen slummiutumiskehityksen anatomian. Jonkin meille käsittämättömän vimman pakottamana maahanmuuttajanuorukaiset kiusaavat kantaväestön edustajia ja paikallisia yrittäjiä niin kauan, että nämä lähtevät muualle. Tämän jälkeen he ryhtyvät kivittämään paikalle saapuvia poliiseja, palomiehiä, ambulansseja ja jätehuoltotyöntekijöitä. Lopulta alueella asuu pelkkiä rutiköyhiä ja työttömiä maahanmuuttajia, palvelut ovat kaikonneet, paikat peittyvät jätteisiin ja infrastruktuuri alkaa hajota, koska ne, jotka ylläpitävät infrastruktuuria, eivät enää uskalla tai viitsi käydä. Ja sitten alkaa rutina siitä, että maahanmuuttajien asuinalueesta ei piitata. Ja että maahanmuuttajien ongelmat johtuvat siitä, että heidät on asutettu "ongelma-alueelle".





keskiviikkona, maaliskuuta 09, 2011

Ghettoutumisesta

Jussi Halla-aho:


8.3.2011

Segregaatio on maahanmuuttopoliittinen ongelma

Opettaja-lehti julkaisi 25.2.2011 kyselyn, jonka mukaan lähes puolet opettajista rajaisi maahanmuuttajalasten osuuden koulun tai päiväkodin oppilaista 20-30 prosenttiin. Koska ajatus nousee silloin tällöin esille segregaatiokehityksestä kärsivissä kaupungeissa (kuten Helsingissä), on syytä nostaa esiin myös seikkoja, joiden vuoksi ehdotus on ongelmallinen ja jopa toteuttamiskelvoton.

Suomessa lapsella on oikeus päästä "lähikouluunsa" eli siihen kouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Ns. toissijaisen oppilaaksioton perusteella vanhemmat voivat hakea lapselleen paikkaa myös muusta kuin lähikoulustaan. Lähikoulujärjestelmä perustuu siihen, että lapsen koulumatkan on oltava kohtuullinen ja turvallinen.

Maahanmuuttajalasten kasautuminen tiettyihin kouluihin johtuu siitä, että maahanmuuttajat kasautuvat tietyille asuinalueille. ("Maahanmuuttaja" rajataan tässä viittaamaan humanitaarisista syistä saapuneisiin sekä heidän perheenjäseniinsä, koska segregaatio-ongelma koskettaa ensisijaisesti heitä.) Maahanmuuttajaoppilaiden osuudelle asetettu katto siis käytännössä merkitsisi oppilaiden siirtämistä pois lähikouluistaan.

Ensimmäinen ongelma on logistinen. Ei voida olettaa, että varsinkaan pienemmät koululaiset kulkisivat itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi itä- tai koillis-Helsingin monikulttuurisilta oppilaaksiottoalueilta länsi- tai etelä-Helsingin vielä toistaiseksi varsin monokulttuurisiin kouluihin. Yhtä mahdoton on ajatus, että vanhemmat velvoitettaisiin kyyditsemään heitä. Maahanmuuttajaoppilaiden "tasajako" siis merkitsisi käytännössä satojen (ja jossakin vaiheessa tuhansien) koululaisten päivittäistä kuljettelua taksilla pitkin kaupunkia, mikä olisi kustannusvaikutuksiltaan sietämätöntä, semminkin, kun väestönkasvu perustuu kokonaan maahanmuuttoon ja maahanmuuttajalasten osuus kaikista koululaisista kasvaa koko ajan.

Toinen ongelma liittyy tasa-arvoon. Jos mamuoppilaiden osuus koulussa X pitäisi saada leikattua esim. 50 prosentista 20 prosenttiin, millä kriteereillä valittaisiin ne lapset, jotka uudelleensijoitetaan vähemmän monikulttuurisiin (ja paremmiksi koettuihin) kouluihin? Kansalaisuuden, kansallisuuden, kielen, uskonnon vai ihonvärinkö perusteella? Suomen perustuslaki kieltää näihin ominaisuuksiin perustuvan erottelun ja syrjinnän.

Entä miten perusteltaisiin se, että monikulttuurisilla oppilaaksiottoalueilla asuvilla, alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla mutta kantaväestöä edustavilla lapsilla ei olisi vastaavaa oikeutta päästä halutumpiin opinahjoihin? Poliittisesti korrektissa puheessahan meille toisaalta korostetaan jatkuvasti, etteivät lähiökoulujen ongelmat johdu niinkään maahanmuuttajien kuin yleensäkin huono-osaisuuden kasautumisesta.

Kolmas ongelma on väestömatemaattinen. Vieraskielisten lasten osuuden kaikista Helsingin koululaisista arvioidaan nousevan seuraavien 15 vuoden aikana jopa 25 prosenttiin. Toisin sanoen: vaikka mamuoppilaat edellä mainituista logistiikkaan, lakiin ja tasa-arvoon liittyvistä ongelmista huolimatta voitaisiin sijoittaa tasaisesti, 20-30 prosentin kipuraja saavutettaisiin ennen pitkää kaikissa Helsingin kouluissa. Tällöin ylempiin tuloluokkiin kuuluvat perheet eivät enää siirtelisi lapsiaan kaupungin sisällä "huonommista" kouluista "parempiin" vaan muuttaisivat - verorahoineen päivineen - pois kaupungista, naapurikuntiin, joissa maahanmuuttokysymystä ei ole. On muistettava, että parempiosaisilla on myös paremmat mahdollisuudet valita itse asuinpaikkansa. Itse asiassa moni perhe on jo tehnyt tilanteesta omat johtopäätöksensä.

Koulujen segregaatio-ongelma on osa asuinalueiden segregoitumista, eikä sitä voi käsitellä erillisenä kysymyksenä. Köyhien maahanmuuttajien kasautuminen lähiöihin ei ole asuntopoliittinen valinta vaan taloudellinen väistämättömyys. Ne, jotka asuvat veronmaksajan (eli kunnan tai valtion) piikkiin, joudutaan sijoittamaan sinne, missä asuntoja on edullisimmin tarjolla. Jos kaupunki segregaation ehkäisemiseksi hankkisi varattomille maahanmuuttajille suuria perheasuntoja kantakaupungista, asuntoja riittäisi paljon harvemmille. Puhumattakaan siitä, millaista oikeutettua ärtymystä tämä synnyttäisi niissä, jotka maksavat korkeaa vuokraa tai lyhentävät pitkää pankkilainaa omista vastaavista asunnoistaan.




Facebook-keskustelua:

Niko Laitila
Täyttä asiaa jälleen kerran. Tätä kirjoitusta pitäisi jakaa vaaliesitteenä lähiökoulujen vanhempainilloissa.


Saila Nygrén
Se oli kamalaa aikaa kun oma lapsi oli Itiksessä koulussa, HUH.


Harri Kuokkanen
Opettajat ja alueen asukkaat kokevat uhaksi, päättäjät näkevät rikkauden. Harvalla on kuitenkin tilanteeseen ratkaisua. Halla-ahon malli kuulostaa järkevältä ja ehkä auttaa muuttamaan kehityksen suuntaa.


Hyvä kirjoitus näin vaalien alla. Monet suomalaiset saattavat asua huonoilla asuinalueilla hyvinkin pitkään ja sietävät holtittoman maahanmuuton vaikutuksia hiljaa mielessään. Mutta kun kyse on lapsista ja heidän tulevaisuudestaan, niin silloin kynnys "nostaa kissa pöydälle" (tai äänestää jaloillaan ja lompakolla/asuntolainalla) on matalampi. Tuore uutinen Malmön "ruusutarhasta": http://svt.se/2.22620/1.2350414/nio_av_tio_elever_kan_inte_vara_ointelligenta

Mika Jaervi
itä-helsingin kouluissa yritettiin jo luopua joulujuhlista islaminuskoisten vanhempien vuoksi! rastilan ja vuosaaren alueella asuu paljon somali- ja arabinuorisoa jotka oleskelevat kauppojen ja kioskien edustoilla en uskalla päästää tytärtäni yksin edes kioskille - musliminuorille, nuori 14v tyttö on "vapaata riistaa" koska heidän uskontonsa ei sallisi tytön käyvän yksin asioilla! huudellaan kaikenlaista, voi vaan ihmetellä kuinka allah sallii arabinuorten ryyppäävän metrojunissa -kaikki jotka asuvat itä-helsingissä tietävät sen, mutta eipä vaan ole julkisuudessa näkynyt mitään uutisointia itä-helsinkiin menevistä yön viimeisistä junista.

nuorten somalijengit pitävät pelon vallassa metro-osastoa yöaikaan, kukaan ei ole puuttunut asiaan, jos suomalainen aikuinen huomauttaa metelistä tai juomisesta on kaikki vaunun ihmiset haukkumassa rasistiksi !!! tässä suurin syy miksi käytän äärimmäisen harvoin metroa yöiseen aikaan, koko suomalaisväestö metrossa leimaa ihmisen joka uskaltaa puuttua häiriköintiin, ja ei edes voi kuvitellla että jäis samalla asemalla pois... jos ei pääsis ehjänä kotiin niin sais syrjinnästä tai kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan syytteen. poliisit tietää kyllä ongelman mutta siihen ei puututa millään tavalla.



Saila Nygrén
Minä en ainakaan koskaan voinut olla hyvillä mielin kun lapseni lähti kouluun kun asuimme vielä Itiksessä. Jatkuva äärimmäinen huoli ja pelko kalvoivat pahasti päänuppia. Jokainen päivä oli yhtä helvettiä. Ihan jokainen.

Poikani opettaja, reilu kolmekymppinen nainen, oli todella väsynyt ja kärttyinen aina kun kohtasimme. Loppuunpalaminen oikein hohkasi hänestä ja muutaman kerran kun vierailin poikani luokassa kesken päivän, meno oli aivan päätöntä.

Mamujahan suurin osa luokasta olikin. Ei ihme.

Olen ikionnellinen siitä että pääsimme pois Itiksestä ja poikani joutui käymään vain kaksi ensimmäistä kouluvuottaan Itiksessä.

Kaikki muuttui heti paremmaksi kun poikani pääsi pois edellisestä koulustaan. Koulu alkoi tuntua mukavalta ja läksyt kiinnostaa, koulumatkat ja välitunnit eivät enää pelottaneet.. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Mitään samantyyppisiä ongelmia ei ole enää täällä uudessa koulussa pojallani ollut kuin Itiksessä oli, kumma juttu.. :)

Tässä nykyisessä koulussakin on kyllä mamuja, muttei läheskään sitä määrää/luokka kuin Itiksessä. Hyvä niin.

Itis on vaarallinen paikka jo aikuiselle, saatika sitten pienelle koululaiselle.



Kimmo Hahtola
Erittäin analyyttinen kuvaus nykyisestä tilanteesta. Meidän perhe ei jäänyt odottamaan lasten koulun alkamista. Naapurien kokemukset ja omat havainnot ympäristön muutoksista riittivät lopulliseksi syyksi nostaa kytkintä eräältä Espoon alueelta.

T: nimimerkki "lompakollaan äänestänyt"

ps. Retorinen kysymys: Miksi asiat etenisivät Suomessa muutoin kuin empiria on ympäri Eurooppaa osoittanut?



Jari Vuorinen
Itikseen on ainaski ostajakunta taattu. Sossu jakaa fyrkat ja mamut törsää. Omistaakohan Itiksen joku EU-tirehtööri , jolla on suhteet mamujutuista vastaaviin päättäjiin.


Mika Jaervi
itiksen kahviloiden ja ruokapaikkojen omistajat voi voi, somput ja arabit istuu ja varaa paikkoja tilaamatta mitään, niille ei voi edes huomauttaa asiasta ja jättävät vielä omat roskansa pöytiin esim. hammastikut millä kaivelevat tuntitolkulla hampaitaan, niiden jälkeen penkitkin haisee ihme rasvalle, mitä lie ne sivelee päivittäin itteensä, ja puhelimenkäyttö; miks pitää huutaa puhelimeen niin helvetisti !

ei ne edes tajuu perusasioita: yörauha, rapussa huutaminen, mattojen tamppaaminen omilta parvekkeilta, jätetään pyykit toisten vuoroille pesutupaan, autot mihin tahansa, sosiaalivirastot vielä maksavat noin puolet ajokortista ja avustavat auton hankinnassa koska on niin paljon lapsia ja kulttuurin/uskonnon takia kustannetaan mekkaan (Saudi-arabia) kiertämään tornia ja partakarvaa - harrastevälineisiin myönnetään noin 400e vuodessa, niihin ei lasketa kalliita lastenvaunuja eikä maastopyöriä, no isoimmat ja uusimmat asunnothan on itsestään selvyys jo perheen koon takia ja kuntosalilla työssä olleena maksusitoumukset joka partaleualle, muut asiakkat eivät voineet enään samana päivänä käyttää laitteita kun ne haisivat jollekin kamelin tuoksuiselle rasvalle. ainoo hyvä asia oli ettei ne käynneet suihkussa ollenkaan vaan pukivat hikisen treeniasun( vaatteet ) päälle.


Olisikohan se kuitenkin ennen kaikkea sosiaalipoliittinen ongelma? Helsingin asuinalueiden sosiaalinen erilaistuminen on seurausta 90-luvun lamasta, ei maahanmuutosta. Segregaatio kytkeytyy ennen kaikkea alhaiseen sosioekonomiseen asemaan, mikä tietenkin koskettaa joitakin maahanmuuttajia mutta yhtä lailla myös kantaväestöä.

Huom. tämä sama varavaltuutettu Elina Aaltio (sdp), Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen, on aiemminkin osoittanut kyvyttömyytensä nähdä mitään maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.



Jussi Halla-aho
Elina: opettajat itse nimeävät nimenomaan maahanmuuttajataustaiset lapset erityishaasteeksi. Sitähän he tietysti ovatkin, koska normaalien sosiaalisten ongelmien päälle tulevat kieli- ja kulttuurisidonnaiset ongelmat.

Ongelmat eivät ratkea ainakaan sillä, että niiden olemassaolo kiistetään.


Maahanmuuttoa tukevassa keskustelussa korostetaan näiden "hädänalaisten" ihmisten oikeuksista mm. terveydenhoitoon ja perusopetukseen. Tämäkin keskustelu pohjautuu opettajien omiin arvioihin maahanmuuttajataustaisten nuorien aiheuttamista ongelmista kouluissa. Eikös koulut ole kaikkia varten? Myös Ei-maahanmuuttajataustaisia perheitä varten... Miksi heitä ei kuulla aktiivisemmin tässä asiassa? Ja miksi heidän huoltaan ei oteta tosissaan vaan leimataan ennakkoluuloihin perustuvaksi, rasismiksi...




perjantaina, maaliskuuta 04, 2011

Iltalehti yrittää vimmaisesti kiistää tosiasioita


Iltalehti:


Pääkirjoitus 4.3.2011:

Rotuopit torjuttava heti kättelyssä

Perjantai 4.3.2011 klo 08.22


Että ihan rotuopit. Ei siis esimerkiksi älykkyystutkimukset. Iltalehden mielestä siis älykkyystutkimukset tai mitkä tahansa muutkin tieteelliset tutkimustulokset tai muut tiedot voidaan kumota yksinkertaisesti sanomalla niitä rotuopeiksi.

Ihonväri on geneettinen ominaisuus. Ihmiskunta on selkeästi jaoteltavissa muutamiin, kymmenientuhansien vuosien ajan toisistaan erillään asuneisiin väestöihin, joiden välillä on tilastollisesti erittäin merkittäviä geneettisiä eroja. Nämä geneettisesti selkeästi erilaiset väestöt ovat rotuja.

Trooppisilla alueilla eli lähellä päiväntasaajaa muodostuneiden rotujen ihonväri on tumma ja lähempänä napa-alueita asuvien rotujen ihonväri on vaaleampi. Tämä on ilmiselvää faktaa. Tämä fakta on kuitenkin Iltalehden mielestä "torjuttava heti kättelyssä", koska se on "rotuoppia".

Iltalehden logiikalla siis eurooppalaiset eivät ole valkoisia ihmisiä eivätkä afrikkalaiset mustia. Rotujahan ei ole olemassa. Rotuopit on torjuttava. Rotujen olemassaolo pitää kiistää fanaattisella vimmalla, jalkaa polkien ja naama punaisena huutaen. Mitään rotuja ei ole. Eurooppalaiset eivät voi olla vaaleaihoisia ja afrikkalaiset tummaihoisia. Kaikilla maailman ihmisillä on sama ihonväri.

Ihonväri on nääs rodullinen ominaisuus. Koska rotuja ei ole, ihonvärieroja ei voi olla olemassa. Eurooppalaiset ovat ihan Iltalehden logiikalla yhtä mustia kuin afrikkalaiset.


Iltalehti:

Kriittisen maahanmuuttokeskustelun pimeällä takapihalla muhivat synkät rotuopit.


Että ihan pimeällä takapihalla.

Että ihan synkät rotuopit.

Että ne rotuopit ihan muhivat.

Ooo. Onpas vaikuttavaa retoriikkaa. Ooooh.

Iltalehti kuulostaa Leif "entinen stalinisti" Salménilta, jonka mukaan Perussuomalaiset "kalastelevat sameissa vesissä". Onko vanha taistolainen Salmén nykyään Iltalehden päätoimittajana?


Tohtori Tatu Vanhasen suhtautuminen eräisiin maahanmuuttajaryhmiin ei ole korrektia.


Että ihan epäkorrektia. Voi voi. Kyllä se professori varmaan sitten on väärässä väestön mediaani-ÄO:n ja henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen välisen korrelaation suhteen, koska Iltalehden mielestä hän on poliittisesti epäkorrekti. Kaikki tieteelliset tutkimustulokset voidaan kumota vain sanomalla niitä "epäkorrektiksi suhtautumiseksi". Loistavaa logiikkaa Iltalehdellä jälleen.

Miten tässä muuten on kysymys Vanhasen suhtautumisesta "eräisiin maahanmuuttajaryhmiin"? Eihän Vanhanen mitenkään suhtaudu maahanmuuttajiin, hän kertoo tosiasioita väestöjen välisistä geneettisistä eroista. Tosiasioiden kertominen ei ole mitään "suhtautumista".

torstaina, maaliskuuta 03, 2011

Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä

professori Tatu Vanhanen


IS:


Tatu Vanhanen kohauttaa taas: Äly selittää Afrikan ja Suomen eron


Emeritusprofessori Tatu Vanhanen selittää Suomen menestystä maailman parhaat maat -vertailussa suomalaisten älykkyydellä verrattuna esimerkiksi Afrikan kansoihin.

Kansan älykkyys selittää parhaiten Suomen kärkipaikkaa Newsweek-lehden taannoisessa vertailussa maailman parhaista maista, kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen.

Ex-pääministeri Matti Vanhasen isän kirjoitus on julkaistu tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Lehteä julkaisee Tieteellisten seurain valtuusk unta.

Newsweek järjesti elokuun numerossaan sata maata paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä vastasyntyneellä on parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen ja kohtuullisen vauraaseen elämään.

Ykköseksi selvisi Suomi, kakkoseksi Sveitsi. Perää piti köyhä afri kkalainen Burkina Faso.

Tatu Vanhanen vertasi Newsweekin listaa tutkijakumppaninsa, brittiprofessori David Lynnin listaan kansojen keskimääräisestä älykkyydestä. Newsweekin ja Lynnin listat osuivat hyvin yksiin: äly oli tärkein tekijä, joka selitti maan sijoittumista Newsweekin listalla.

Vanhasen mukaan äly on niin perustavanlaatuinen tekijä, että ei "ole todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

-Älykkyyserot ovat geneettisiä, luonnonvalinnan tuloksena syntyneitä, kun Afrikasta aikoinaan lähteneet ihmiset joutuivat sopeutumaan pohjoisen kylmiin olosuhteisiin, Vanhanen tarkensi IS:lle.

Koska älykkyyserot selittävät kansojen menestystä, poliitikkojen ja tutkijoiden pitäisi hyväksyä se, että suuret kehityserot ovat pysyviä eivätkä väliaikaisia, Vanhanen katsoo.

-Köyhyyskin on luonnonvalinnan tulos, osa luonnon monimuotoisuutta, hän sanoo.


Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. En ymmärrä, miten joku pitää tätä tietoa jotenkin kohahduttavana.

On itsestään selvää, että älykkyyserot ovat geneettisiä. Ajattelu p erustuu aivotoimintaan. Aivot ovat fyysinen elin. Kaikkien elävien olentojen koko elimistö, kuten esim. ihmisen aivot, sydän, keuhkot, maksa, munuaiset jne., on geenien muovaamaa biomassaa. Geenit määräävät sen, millaiset aivot ihmisellä on. Älykkyys on aivotoimintaa. Niinpä geenit määrittävät älykkyyden.

Älykkyys tietysti vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Näin ollen tuottavuus on suurempaa niissä maissa, joissa väestö on keski määrin älykkäämpää, ceteris paribus. Koska ihmisten elintaso eli bruttokansantuote per capita perustuu ihmisten tekemän työn tuottavuuteen, älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason. Niinpä korkeamman mediaani-ÄO:n maat ovat rikkaampia ja matalamman mediaani-ÄO:n maat köyhempiä. Tämä kaikki on itsestään selvää eikä tässä siis ole mitään sen ihmeellisempää kuin lauseessa ruoho on vihreää tai lauseessa kesällä on lämpimämpää kuin talvella.


professori Kari Uusikylä

IS:n juttu jatkuu vuosien ajan lahjakkuuden merkitystä julkisuudessa vimmaisesti inttämällä vähätelleen professori Kari Uusikylän haastattelulla:

-Äly on hyvästä, ja kansojen välillä on älykkyyseroja. Silti Vanhanen yksinkertaistaa ja oikoo mutkia, kun väittää, että älykkyyserot selittäisivät hyvinvoinnin eroja, arvostelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

-Älykkyystestit on kehitetty USA:ssa. Ne mittaavat luotettavasti loogista päättelyä ja avaruudellista hahmotuskykyä. Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.

- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?



Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Uusikylä väittää, että Vanhanen "yksinkertaistaa ja oikoo mutkia" väittäessään älykkyyserojen selittävän hyvinvoinnin eroja. Uusikylän mukaan älykkyyserot siis eivät selitä hyvinvoinnin eroja maiden välillä. Jos väestöjen väliset älykkyyser ot eivät ole selittävä tekijä, niillä siis ei pitäisi olla mitään vaikutusta väestön ja siitä koostuvan yhteiskunnan hyvinvointiin.

Uusikylän mukaan siis sellainen maa, jonka
väestön mediaani-ÄO on esim. kaksi keskihajontaluokkaa esim. Suomen, Ruotsin, Saksan tai Sveitsin mediaani-ÄO:ta alempi, voisi ihan hyvin olla yhtä rikas ja muutenkin hyvinvoiva maa kuin Suomi, Ruotsi, Saksa tai Sveitsi.

Afrikassa on tällaisia maita. Kari Uusikylän miele
stä Afrikan maiden väestöjen matala mediaani-ÄO ei vaikuta niiden köyhyyteen ja muuhun kurjuuteen.

Ks. väestön keskimääräinen ÄO seuraavissa maissa:
Islanti 101
Sveitsi 101
Itävalta 100

Luxemburg 100
Hollanti 100

Norja 100

Iso-Britannia 100

Saksa 99
Belgia 99

Kanada 99

Viro 99

Suomi 99
Uusi-Seelanti 99

Puola 99

Ruotsi 99
Espanja 98
Australia
98
Tshekki 98

Tanska 98
Ranska 98


Mali 68
Niger 67

Nigeria 67

Angola 69

Burkina Faso 66
Djibouti 68

Eritrea 68
Somalia 68

Guinea 63

Yksi keskihajonta on 15 pistettä, joten 30 pisteen ero merkitsee kahden keskihajontaluokan eroa maiden mediaani-ÄO:n välillä. Esimerkiksi Suomen mediaani-ÄO:n (99) ja Angolan mediaani-ÄO:n (69) välinen ero on nimenomaan 30 pistettä eli kaksi keskihajontaluokkaa, joten vain parhaat 2% Angolan väestöstä yltää keskivertosuomalaisen tasolle. Vain 2 % Angolan väestöstä ylittää riman, jonka yläpuolelle yltää 50 % suomalaisista. 98 % angolalaisista on tyhmempiä kuin keskivertosuomalainen. Kari Uusikylän mielestä tämä ei vaikuta hyvinvointieroon Suomen ja Angolan välillä.



Ks. kaavakuva:


(sininen = maan väestöllä korkea mediaani-ÄO, punainen = maan väestöllä matala mediaani-ÄO, keltainen = maan väestöllä keskinkertainen mediaani-ÄO)

Kari Uusikylän mielestä on ihan vain sattumaa, että väestön mediaani-ÄO:n ja maan elintason välillä on voimakas on positiivinen korrelaatio. Kari Uusikylä on väärässä. Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Älykkyys nimenomaan vaikuttaa ihmisten työ- ja oppimiskykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen ja elintasoon. Tämä on päivänselvää. Kari Uusikylä väittää täysin päinvastaista. Kari Uusikylän väite on realistisuudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin väite, että aurinko ei vaikuta maapallon lämpötilaan. Kari Uusikylä on "tutkijana" tasan yhtä pätevä ja uskottava kuin kreationistit ja astrologit ja homeopaatit.

Sivumennen sanottuna älykkyys ei vaikuta ainoastaan työ- ja opiskelukykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja maan bruttokansantuotteeseen. Älykkyys vaikuttaa myös luonteenpiirteisiin ja käytökseen. Vähemmän älykkäät ihmiset ovat aggressiivisempia ja taipuvaisempia rikollisuuteen. Näin ollen väestön keskimääräinen älykkyystaso vaikuttaa myös yhteiskunnassa esiintyvään rikollisuuteen ja konflikteihin.



The IQ/aggression connection:
Intelligence deficits make up one of the most firmly established characteristics of criminal offenders as a whole.

"Criminal intellects," Bruce Bower, Science News, Vol. 147, April 15, 1995.


IQ and aggression are strongly linked even in non-criminal males.

The researchers, who tested 30 males between the ages of 18 and 36 years, found "strong inverse correlations between IQ and aggressive behavior under both high and low provocation conditions."

...

possessing a high IQ may serve as a `protective factor' against the expression of anti-social or aggressive behavior

...

criminals' sons who became criminals themselves had significantly lower IQs than criminals' sons who did not participate in criminal activity

...

children with IQs in the lower range of the distribution should qualify as the main targets for violence prevention program


"Intellectual ability and aggressive behavior in nonclinical-nonforensic males," Peter R. Giancola and Amos Zeichner, Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, Vol. 16, No. 2, 1994.



Rautalankaa:
  1. rikollisuus ym. aggressiivinen käytös korreloivat voimakkaan negatiivisesti ÄO:n kanssa;
  2. afrikkalaisten mediaani-ÄO on paljon matalampi kuin eurooppalaisten;
  3. edellisistä tosiasioista väistämättä seuraa, että afrikkalaisten muuttaminen Eurooppaan kasvattaa rikollisuutta ja muuta aggressiivisuutta eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Kari Uusikylä kiistää tämän. Kari Uusikylän mielestä vähemmän älykkäiden ihmisten aggressiivisuus ei mitenkään voi olla syynä matalan mediaani-ÄO:n maiden, kuten Afrikan maiden, yleiseen yhteiskunnalliseen epävakauteen ja väkivaltaisuuteen.

Uusikylä yrittää myös kiistää geenien olemassaolon:

Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.


Uusikylä siis esittää typerän kysymyksen, että johtuvatko älykkyyserot geeniperimästä vai ihmisten elinolosuhteista. Tällainen ihminen esiintyy älykkyystutkijana. Hän "pohtii" asiaa, jonka pitäisi olla peruskoululaisellekin selvä. Geenit vaikuttavat älykkyyteen. Kari Uusikylä esittää kysymyksen, että onkohan asia näin. Yhtä hyvin hän voisi kysyä, että kiertääköhän maapallo sittenkään aurinkoa.

Älykkyystutkijana siis esiintyy ihminen, joka yrittää kiistää geenien olemassaolon. Olisi biologisesti täysin mahdotonta, että geenit eivät vaikuttaisi älykkyyteen. Geenien vaikutuksen kiistäminen on geenien olemassaolon kiistämistä. Jo kysymys "selittääköhän geeniperimä älykkyyseroja " on merkki kyvyttömyydestä tajuta käsitettä geeni. Uusikylän kysymyksenasettelu on verrattavissa kysymykseen, että onko painovoimaa olemassa.

Geenien lisäksi älykkyyteen tietysti vaikuttavat myös esim. ravitsemusolosuhteet, koska esim. Afrikan maissa yleinen aliravitsemus tietysti aiheuttaa ihmisten älykkyyttä alentavia aivovaurioita. Uusikylän mielestä väestöjen mediaani-ÄO:n erot eivät kuitenkaan ole maiden välisiä hyvinvointieroja selittävä tekijä. Afrikan maissa yleisesti esiintyvällä aliravitsemuksella ei siis Uusikylän logiikalla voi olla mitään vaikutusta väestön keskimääräiseen työkykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja ihmisten elintasoon.

Lopuksi Uusikylä heittää mielestään hauskaa läppää:


- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?

Eihän kukaan ole väittänyt, että ihonvärigeenit vaikuttaisivat älykkyyteen. Uusikylä siis väittelee olkinukkea vastaan. Tuollaisilla älyttömyyksillä "lahjakkuustutkija" Uusikylä yrittää kumota sen tosiasian, että älykkyys on paljolti geenien määräämää. "Heh heh, ei se musta ihonväri tee ihmistä tyhmemmäksi." No shit, Sherlock. Ei kukaan ole väittänyt, että iho vaikuttaisi aivoihin. Tämä ei ole mikään argumentti sitä tosiasiaa vastaan, että aivotoiminta on geneettistä. Kari Uusikylän argumentaatio perustuu siis viime kädessä geenien olemassaolon kiistämiseen eli biologian kiistämiseen.

Miksi tuollaista ihmistä siteerataan joka paikassa "lahjakkuustutkijana" ja "älykkyysasiantuntijana"? Tämä on sama asia kuin jos jotain painovoiman olemassaolon kiistäjää siteerattaisiin fysiikan professorina.



tiistaina, maaliskuuta 01, 2011

Väestön geeniperimä syynä Pisa-tutkimuksissa pärjäämiseen



Tieteessä tapahtuu © Tieteellisten seurain valtuuskunta



Suomen paikka kansainvälisissä vertailuissa

Tatu Vanhanen

Newsweek -lehden ranking-lista viime vuonna
maailman parhaista maista herätti keskustelua
tekijöistä, jotka ovat auttaneet Suomen listan
kärkeen, mutta tuskin mitään keskustelua käytiin
siitä, miksi maiden välillä on valtavan suuria
eroja. Tämän artikkelin tarkoituksena on vertailla
erilaisia ihmisten elinoloissa olevia eroja
mittaavia indeksejä ja etsiä selitystä indeksien
tuottamien tulosten samankaltaisuudelle ja
suurten erojen jatkumiselle. Keskeisenä empiirisen
aineiston tukemana argumenttina on,
että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä
olevat erot selittävät valtaosan ihmisten
elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien
vaihtelusta.

Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden elokuussa
2010 julkaisema vertaileva tilasto maailman parhaista
maista (The Best Countries in the World)
herätti Suomessa ansaitusti suurta huomiota,
koska Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi,
vaikka meillä oli totuttu mediassa ja poliittisessa
keskustelussa jokapäiväiseen valitukseen erilaisista
epäkohdista ja asioiden huonosta hoidosta.
Miten siinä nyt näin kävi? Epäuskoisina jouduttiin
ihmettelemään, että ovatko muut maat
vielä huonompia kuin Suomi. Tarkoituksenani
on tarkastella Suomen paikkaa kansainvälisissä
hyvinvointivertailuissa sen tosiasian pohjalta,
että kaikissa muissakin vertailevissa tutkimuksissa
Suomi on sijoittunut lähelle maailman kärkeä,
vaikka ei aina ensimmäiseksi.

Vertailuindeksit

Newsweek-lehden tilastovertailun tavoitteena oli
löytää maa, joka nyt syntyvälle ihmiselle voisi
tarjota parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen
ja kohtuullisen vauraaseen elämään.
Vertailussa lehti otti huomioon koulutuksen,
terveydenhoidon, elämänlaadun, taloudellisen
kilpailun ja poliittisen ympäristön kansallisen
hyvinvoinnin tasoon vaikuttavina tekijöinä. Tarvittavan
tilastoaineiston lehti sai kootuksi sadan
maan osalta. Vertailussa Suomi tuli ensimmäiseksi
ennen Sveitsiä ja afrikkalainen Burkina
Faso jäi viimeiseksi. Newsweek-lehdelle tämä
oli ensimmäinen hyvinvointia koskeva tilastollinen
vertailu, mutta se ei ole laatuaan ainoa eikä
ensimmäinen maailman maiden hyvinvoinnin
tasoa koskeva vertaileva tutkimus.
Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman
(UNDP) organisaatio on 1990-luvun alusta
lähtien julkaissut vuosittain maailman kaikki
maat kattavan selvityksen inhimillisen kehityksen
indeksistä (HDI). Se ottaa huomioon inhimillisen
kehityksen kolmena perusulottuvuutena
pitkän ja terveen elämän, koulutuksen ja
elintason. Viimeiset tilastotiedot HDI-indeksistä
ovat vuodelta 2007, ja ne kattavat 182 maata
(UNDP, 2009). Indeksin ensimmäisenä on
Norja ja viimeisenä Niger. Suomi on 12. sijalla
Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välissä.
Brittiläinen Legatum instituutti julkaisi 2009
kolmannen kerran maailman maiden hyvinvointia
vertailevan indeksinsä (Legatum Prosperity
Index). Se perustuu yhdeksään alaindeksiin,
jotka koskevat talouden perusteita, yrittäjyyttä
ja keksintöjä, demokraattisia instituutioita,
koulutusjärjestelmää, terveyttä, turvallisuutta,
hyvää hallintoa, henkiläkohtaista vapautta ja
sosiaalista pääomaa. Indeksi kattaa 104 maata.
Suomi on ensimmäisenä Sveitsin edellä ja Zimbabwe
viimeisenä.

Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjassa IQ
and Global Inequality (2006) yhtenä riippuvana
muuttujana on elämänolojen laadun indeksi
(QHC), johon on yhdistetty viisi perusmuuttujaa:
henkeä kohti laskettu kansantulo, aikuisten
lukutaitoisuusprosentti, kolmannen asteen
koulutuksessa olevien suhteellinen osuus ikäluokasta,
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä
ja demokratian taso. Tämän indeksin viimeisenä
versiona on kansainvälisten kehityserojen
indeksi (KKI), jota koskevat tiedot on esitetty
Vanhasen kansainvälisiä kehityseroja käsittelevässä
artikkelissa (Vanhanen, 2010). KKIindeksi
ottaa huomioon viiden edellä mainitun
muuttujan lisäksi alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuuden
1 000 syntynyttä kohti vuonna 2007.
Indeksin tiedot kattavat 187 maata. Ensimmäisenä
on Tanska ja viimeisenä Afghanistan. Suomi
on tässä indeksissä neljäntenä Ruotsin jälkeen.
On merkillepantavaa, että kaikissa indekseissä
jokin Pohjoismaa on ensimmäisenä, ja jos
lasketaan yhteen sijaluvut kaikissa indekseissä,
niin Pohjoismaat ovat yhä kärjessä. Ensimmäisenä
on Norja, toisena Ruotsi, kolmantena
Suomi, neljäntenä Sveitsi, viidentenä Australia
ja kuudentena Tanska. Suomi ei ole ihan ensimmäisenä,
mutta sijoitus kolmanneksi vain hieman
Norjan ja Ruotsin jälkeen on erinomainen.
Kaikkien Pohjoismaiden sijoittuminen hyvinvointitilastojen
kärkeen viittaa siihen, että selitys
muita parempaan sijoitukseen perustuu samantapaisiin
tekijöihin kaikissa näissä maissa.
Neljä vertailuindeksiä eivät ole rakenteeltaan
samanlaisia. Ne perustuvat osaksi samoihin
ja osaksi erilaisiin indikaattoreihin, mutta
on hämmästyttävää huomata, että rakenteellisista
eroistaan huolimatta ne ovat erittäin vahvassa
korrelaatiossa keskenään. Korrelaatio Newsweekin
ranking-listan ja Legatumin listan välillä on
.934 (N=88), HDI-07:n kohdalla korrelaatio on
-.910 (N=99) ja KKI:n tapauksesa -.954 (N=99).
Legatumin listan ja HDI:n välinen korrelaatio
on .844 (N=102) ja Legatumin ja KKI:n välinen
korrelaatio -.903 (N=96). HDI-07:n ja KKI:n
välinen korrelaatio on .955 (N=179). Maiden
välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen
samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita
on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen
mittaamiseen. Mutta miksi maiden välillä on
kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja?

Siinä kysymys, johon Newsweekin artikkeli ei
tarjoa minkäänlaista tyydyttävää vastausta.
Miten selittää maiden välisiä eroja?
Newsweek-lehden artikkelissa ei erityisemmin
pohdita maiden välisten suurten erojen syitä,
mutta lehti viittaa kuitenkin kahteen indeksissä
käytetyistä muuttujista riippumattomaan
tekijään, joiden arvellaan vaikuttavan suotuisasti
yhteiskuntaolojen kehittämiseen. Toisena
on maan pieni koko (väkiluku) ja toisena
kylmä ilmasto. Esimerkkinä edellisen tekijän
vaikutuksesta viitataan siihen, että väkiluvultaan
pienet Pohjoismaat ovat tilastojen kärjessä.
Kylmän ilmaston suotuisaa vaikutusta
kuvataan sillä, että kylmä ja pimeä Suomi on
ensimmäisenä ja trooppinen Burkina Faso viimeisenä.
Näistä kahdesta tekijästä on onneksi
saatavissa erinomaisen luotettavaa tilastollista
aineistoa, mikä tekee mahdolliseksi hypoteesien
tilastollisen testaamisen. Väkilukua koskevat
tiedot vuodelta 2008 ovat Maailmanpankin
julkaisusta World Development Indicators 2010
(2010) ja vuoden keskilämpöä koskevat tiedot
edellä mainitusta Lynnin ja Vanhasen kirjasta
(2006).

Korrelaatioanalyysi osoittaa, että vertailuindeksien
tulokset ovat täysin riippumattomia
maan väkiluvusta. Maan väkiluvun ja vertailuindeksien
väliset korrelaatiot ovat: Newsweek .110
(N=100), Legatum .053 (N=104), HDI-07 -.001
(N=147) ja KKI -.009 (N=151). Väkilukueroilla
ei näytä olevan mitään vaikutusta maan sijoitukseen
vertailuindekseissä.

Sen sijaan empiirinen aineisto tukee hypoteesia
kylmän ilmaston suotuisasta vaikutuksesta.
Vuoden keskilämpötilan ja vertailuindeksien
väliset korrelaaatiot ovat: Newsweek .663
(N=100), Legatum .494 (N=98), HDI-7 -.475
(N=180) ja KKI -.560 (N=187). Korrelaatiot
eivät ole kovin vahvoja, mutta kuitenkin merkittäviä.
Kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä
paremmin kuin kuuman ilmaston
maat, joskin yksittäisten maiden kohdalla
voi olla suuria poikkeamia. Ei ole kuitenkaan
järkevää otaksua, että lämpöerot vaikuttaisivat
suoraan yhteiskuntaolojen laatuun. Vaikutuksen
täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin
välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi
voisi olla?

Richard Lynnin kylmän ilmaston teorian
mukaan luonnonvalinta edisti keskimääräisen
älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin
ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa,
koska älykkyys auttoi ratkaisemaan
kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia
(ks. esim. Lynn, 2006: 205–213). Seurauksena
evoluutiosta ihmispopulaatioiden keskimääräisen
älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat
edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan
kanssa. Kansallisen älykkyysosamäärän (ÄO)
(ks. Lynn ja Vanhanen, 2006) ja vuoden keskilämpötilan
välinen korrelaatio on -.663 Newsweekin
ranking-listan sadan valtion ryhmässä.
Lynnin ja Vanhasen teorian mukaan kansallinen
ÄO on välittävänä mekanismina maan keskilämpötilan
ja sen yhteiskuntaolojen laadun välisessä
riippuvuussuhteessa.

Tästä tullaankin Lynnin ja Vanhasen keskeiseen
argumenttiin, jonka mukaan maiden
väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa
perustuvat kansakuntien keskimääräisessä
älykkyydessä oleviin eroihin enemmän
kuin mihinkään muuhun tekijään. Newsweekin
ranking-lista tarjoaa uutta empiiristä aineistoa
tämän teorian testaamiseen. Korrelaatio kansallisen
ÄO:n ja Newsweekin ranking-listan välillä
on -.835 (N=100), jolloin selitysaste nousee
70 prosenttiin. Kolmen muun vertailuindeksin
kohdalla vastaavat korrelaatiot ovat hieman heikompia:
Legatum -.725 (N=104), HDI-07 .762
(N=180) ja KKI .806 (N=187).
Kasvavasta todistusaineistosta huolimatta
monien tutkijoiden on yhä edelleen vaikea
uskoa kansakunnan keskimääräisen älykkyyden
merkittävään vaikutukseen ihmisten elinoloissa
esiintyviin suuriin eroihin, mutta tosiasia on,
ettei toistaiseksi ole kyetty esittämään mitään
muuta teoreettista selitystä, jota olisi voitu testata
maailmanlaajuisella empiirisellä aineistolla.
Toisaalta on huomattava, että kansallinen ÄO ei
selitä kaikkea, sillä 30–47 prosenttia vertailuindeksien
mittaamasta vaihtelusta liittyy joihinkin
muihin selittäviin tekijöihin. Sen vuoksi on hyödyllistä
tarkastella regressioanalyysin tulosten
pohjalta kansallisen ÄO:n ja Newsweekin ranking-
listan välistä riippuvuutta myös yksittäisten
maiden tasolla. Suuret poikkeamat voivat
kertoa jotain muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden
luonteesta.

Regressioanalyysi

Regressioanalyysi, jossa Newsweekin rankinglista
on riippuvana muuttujana ja kansallinen
ÄO selittävänä muuttujana, kertoo miten hyvin
tai huonosti muuttujien välinen keskimääräinen
riippuvuus selittää yksittäisten maiden sijoittumisen
ranking-listalla. Kuva 1 (s. 22) havainnollistaa
regressioanalyysin tuloksia yksittäisten
maiden osalta.

Regressiokuvio osoittaa, että muuttujien välinen
riippuvuus on lähes täysin suoraviivainen.
Maan sijoitus Newsweekin ranking-listalla nousee
yleensä sitä korkeammalle mitä korkeampi
on sen kansallinen ÄO. Ranking-listan alapäässä
ovat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ja listan
yläpäässä eurooppalaiset ja Itä-Aasian maat
Kiinaa lukuun ottamatta. Listan huipulla oleva
Suomi on Länsi-Euroopan ryhmässä muita maita
vain hieman ylempänä. Monien maiden selvä
poikkeaminen regressiosuorasta suuntaan tai
toiseen kertoo siitä, että kansallisen ÄO:n lisäksi
jotkut muut tekijät ovat voineet vaikuttaa merkittävästi
maan paikkaan ranking-listalla. Regressiosuoran
yläpuolella olevien maiden sijaluku
ranking-listalla on alempi (residuaalit positiivisia)
kuin mitä regressioyhtälön perusteella olisi
voitu odottaa ja regressiosuoran alapuolella olevien
maiden sijaluku on odotettua korkeampi
(negatiiviset residuaalit). Tässä yhteydessä kannattaa
kiinnittää huomiota vain eniten poikkeaviin
maihin, esimerkiksi maihin, joiden sijoittuminen
ranking-listalla on vähintään 15 sijalukua
odotettua alempi tai korkeampi. Joitakin näistä
maista on nimetty regressiokuviossa, mutta ei
läheskään kaikkia.

Positiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali +15 tai suurempi)
sisältää seuraavat 17 maata: Algeria,
Azerbaidžan, Bangladesh, Bolivia, Ecuador,
Indonesia, Iran, Jemen, Kazakstan, Kiina, Madagaskar,
Pakistan, Syyria, Ukraina, Valko-Venäjä,
Venäjä ja Vietnam. Nämä maat ovat sijoittuneet
ranking-listalla selvästi alemmaksi kuin regressioyhtälön
perusteella olisi voitu odottaa. Onko
niiden heikomman sijoittumisen taustalla joitakin
yhteisiä selittäviä tekijöitä? On helppo huomata,
että joitakin kansallisesta ÄO:sta riippumattomia
yhteisiä selittäviä tekijöitä todella on.
Runsas kolmannes näistä maista on nykyisiä tai
entisiä sosialistisia maita (Azerbaidžan, Kazakstan,
Kiina, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja
Vietnam). Ryhmän muista maista useimmat
ovat enemmän tai vähemmän kärsineet etnisestä
väkivallasta, mikä on huonontanut ihmisten
elinoloja. Ainakin nämä kaksi kansallisesta
ÄO:sta riippumatonta tekijää näyttävät heikentäneen
maan sijoitusta ranking-listalla. Bangladesh
on tiheästi asuttu ja toistuvien tulvien vaivaama
köyhä maa.

Negatiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali -15 tai suurempi)
sisältää 20 maata: Alankomaat, Arabiemiirikuntien
liitto, Australia, Chile, Irlanti, Jamaika,
Kanada, Kreikka, Kroatia, Kuwait, Luxemburg,
Norja, Panama, Peru, Qatar, Ruotsi, Suomi,
Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. Yli puolet näistä
maista (13) ovat eurooppalaisia (mukaan lukien
Australia, Kanada ja Yhdysvallat) taloudellisesti
vauraita demokratioita. Niiden odotettua
parempi menestys voi liittyä siihen, että Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka ovat tieteellisen ja teknologisen
kehityksen ydinaluetta maailmassa.
Arabiemiirikuntien liitolle, Kuwaitille ja Qatarille
on yhteistä se, että ne ovat varakkaita öljyntuottajamaita,
joiden rikkauden lähteenä on
ollut ulkomaisen teknologian avulla maaperästä
kaivettu öljy. Jamaikan poikkeuksellinen korkea
sijoitus ranking-listalla liittyy siihen, että se
on yksi Karibian meren turistimaista, jotka ovat
hyötyneet maantieteellisestä sijainnistaan ja
ulkomaisista sijoituksista turismiteollisuuteen.
Chilen, Panaman ja Perun jonkin verran odotettua
korkeammalle sijoittumiselle ei näytä olevan
mitään erityistä selitystä.

Yhteenveto

Yhtenä tuloksena ihmisten elinoloja mittaavien
indeksien vertailusta on havainto indeksien
tuottamien tulosten hämmästyttävän suuresta
samansuuntaisuudesta. Vertailuindeksien
yhteisvariaatio vaihtelee 71 ja 91 prosentin välillä.
On ollut vaikea keksiä mitään hyvinvointia
mittaavia indeksejä, jotka tuottaisivat jyrkästi
toisistaan poikkeavia tuloksia. Se liittyy siihen,
että kaikki indekseissä käytetyt mittarit ovat vahvassa
korrelaatiossa keskenään. On perusteltua
olettaa, että maiden välisen järjestyksen suunnilleen
samanlaisena pysymisen taustalla on
jokin yhteinen selittävä tekijä. Tässä artikkelissa
on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä
tekijänä on keskimääräinen kansallinen
älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden
välinen vaihtelu on evoluution tuottama.

Se on yhä selvässä negatiivisessa korrelaatiossa vuoden
keskilämpötilan kanssa. Kansallinen ÄO
selittää 70 prosenttia maiden järjestyssijan vaihtelusta
Newsweekin ranking-listassa. Vaihtelusta
30 prosenttia jää muiden tekijöiden osuudeksi,
mutta kansallisen ÄO:n selittämä osuus on niin
suuri, että se on riittänyt ylläpitämään ihmisten
elinolojen epätasaisuutta maailmassa. Ei ole
todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina
Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että
Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle.
Suomen korkea kansallinen ÄO (99) selittää
75 prosenttia Suomen sijoittumisesta rankinglistan
kärkeen. Loput 25 prosenttia jää muiden
suotuisten tekijöiden osuudeksi. Noista muista
tekijöistä hyvä koulujärjestelmä on todennäköisesti
ollut merkittävin. Se nostetaan esiin Newsweekin
artikkelissa ja sen merkityksestä on oltu
suunnilleen yhtä mieltä myös Suomessa käydyssä
keskustelussa. Sen ansiosta Suomi nousi tässä
listassa hiukan muita Pohjoismaita ja Euroopan
maita korkeammalle.

Kirjallisuutta:

The Best Countries in the World. 2010. Newsweek, August
23 & 30.
Legatum Institute 2009. The 2009 Legatum Prosperity
Index. An Inquiry into Global Wealth and Wellbeing.
http://www.prosperity.com.
Lynn, Richard 2006. Race Differences in Intelligence. An
Evolutionary Analysis. Augusta, GA: Washington
Summit Publishers.
Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu 2006. IQ and Global
Inequality. Augusta, Georgia: Washington Summit
Publishers.
UNDP (United Nations Development Programme) 2009.
Human Development Report 2009. New York: Palgrave
Macmillan.
Vanhanen, Tatu 2010. Evolutiivinen selitys kansainvälisille
kehityseroille. Politiikka 52: 93–104.
The World Bank 2010. World Development Indicators 2010.
Washington, D.C.: The World Bank.

Kirjoittaja on Turun yliopiston valtio-opin professori
(emeritus).



(lihavoinnit M. Ellilä lukuunottamatta otsikkoa)

sunnuntaina, helmikuuta 27, 2011

Thors ja Viljanen järjestivät ison mokutustapahtuman oopperatalossa


maahanmuuttoministeri Astrid Thors tanssii oopperalavalla veronmaksajien kustantaman monikulttuurisuuskampanjan avajaistilaisuudessa


Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.



Etnisten suhteiden neuvottelukunta järjestää Meistä on moneksi-nimisen monikulttuurisuuspropagandakampanjan:


KAMPANJAN AVAJAISTILAISUUS
20.02.2011

Kampanja käynnistyy Suomen Kansallisoopperan kutsuvierastilaisuudella perjantaina 25.2.

Meistä on moneksi -kampanja kannustaa arjen toimintaan, missä eritaustaiset ihmiset voivat tutustua toisiinsa ja tehdä asioita yhdessä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämään kampanjaan on ilmoittautunut mukaan järjestöjä, julkishallinnon toimijoita, yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

Illan avaa baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ja ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen. Ooppera on kutsunut tilaisuuteen myös eritaustaisia Suomessa eläviä nuoria ja aikuisia ja ilta jatkuu nykytanssiesityksellä Tanssitaivaan alla 2.0.

Iltalehti:

Astrid Thors tanssi villisti oopperalavalla

Lauantai 26.2.2011 klo 00.11

Ministeri Astrid Thors napattiin yllättäen Kansallisoopperan lavalle tanssimaan.

Tanssitaivaan alla -tanssiteosta Kansallisopperaan seuraamaan tullut yli tuhatpäinen yleisö sai nauttia melkoisesta yllätysnumerosta perjantai-iltana. Lavalla nähtiin nimittäin yllättäen myös maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Thors napattiin lavalle tanssimaan ulkomaisen tanssiryhmän mukana. Hän tanssi villisti lavalla kymmenisen minuuttia.

- Aika kiihkeää tanssia, kommentoi silminnäkijä.



Kommentti hommaforumilta:

Sitä uutisessa ei kerrottu, että eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors emännöi tuolloin kutsumaansa 300-400 maahanmuuttajan ryhmää, joka kansoitti illan esityksessä Kansallisoopperan kalleimmat permantopaikat. Kello 19:00 alkanutta esitystä edelsi maahanmuuttajaryhmälle Kansallisoopperan Almi-salissa järjestetty banketti juomatarjoiluineen.

Ryhmä näytti koostuvan jo pidempään maassa asuneista ja äänioikeutetuista maahanmuuttajista. Thors on eduskuntavaaleissa 2011 ehdolla Helsingin vaalipiirissä.

Kuka maksoi tämän mitä ilmeisimmin Thorsin vaalikampanjaan liittyvän kalaasin? Veronmaksajat, RKP vai Thors itse?


(lihavointi M. Ellilä)


Vastaus: tietysti veronmaksajat, koska kyseessä oli valtioneuvoston alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunta-nimisen viraston järjestämä, sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen johtama tilaisuus.


torstaina, helmikuuta 24, 2011

Opettajat: Maahanmuuttajien määrää kouluissa rajoitettava


Iltalehti:


Opettajat:
Maahanmuuttajien määrää kouluissa rajattava
Keskiviikko 23.2.2011 klo 11.41

Maahanmuuttajat lisäävät hälinää ja melua luokkahuoneissa, selviää Opettaja-lehden kyselystä.

Opettajien mielestä maahanmuuttajien osuutta kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi rajoittaa, paljastaa Opettaja-lehden teettämä kysely.

Rajoittamista kannattaa 41 prosenttia kaikista opettajista.

Opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen heijastuu, jos suuri osa koulun oppilaista on maahanmuuttajia. Näiden lisäksi vaikutusta on myös muihin asioihin.

Hälinää ja väkivaltaa

Joka neljännen opettajan mielestä maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee lisäksi, että Suomeen tulee syntymään väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajaghettoja.

Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei näy opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

Suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi, jolloin opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava.

Osa opettajista kuitenkin arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria.

Kyselyssä oli vastaajia 456.

Linkki: www.opettaja.fi

keskiviikkona, helmikuuta 16, 2011

Eva Biaudet, Ritva Viljanen ja Kristiina Kouros jahtaavat toisinajattelijoita

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja kommunistisen "Ihmisoikeusliitto"-nimisen järjestön johtaja Kristiina Kouros ovat muodostaneet troikan, joka jahtaa kerettiläisiä.

Biaudet, Viljanen & Kouros lähettivät allaolevan noitavainoviestin ilmeisesti kaikkien poliittisten puolueiden puheenjohtajille:

Ihmisoikeusliitto yhdessä vähemmistövaltuutetun toimiston ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa kutsuu Teidät tiistaina 8.3.2011 Eduskunnan tiedotustilaan (tiedotustila Laki) klo 11.10–11.30 vahvistamaan puolueenne sitoutumisen rasismin vastustamiseen ja allekirjoittamaan Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

Vuonna 2003 kaikki silloiset puolueiden eduskuntaryhmät allekirjoittivat ”Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta” -asiakirjan. Sitoutuminen rasismin vastustamiseen on eduskuntavaalien lähestyessä jälleen erittäin ajankohtaista. Pyydämmekin kaikkia puolueita osoittamaan sitoutumisensa rasismin vastustamiseen ja rasismin vastaiseen peruskirjaan esittämällä kaksi ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä, joilla puolueenne vastustaa rasismia. Ehdotukset julkistetaan 8.3. pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan kaikki uudet puolueet allekirjoittamaan rasismin vastaisen peruskirjan.

Toivomme vahvistukset puolueenne puheenjohtajan osallistumisesta tiedotustilaisuuteen 22.2. mennessä ja ehdotuksenne rasismin vastaisista toimista 1.3. mennessä sähköpostitse
xxxxxxx.xxxxxxxxxxx@ihmisoikeusliitto.fi / 09 xxxx xxx.

Ystävällisin terveisin,

Kristiina Kouros
pääsihteeri
Ihmisoikeusliitto ry

Ritva Viljanen
puheenjohtaja
Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Eva Biaudet
vähemmistövaltuutettu
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Liite:
Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta -asiakirja


Muutos 2011-puolueen puheenjohtaja Jiri Keronen kommentoi:

Kuten huomaatte, yksi kutsun allekirjoittaneista on Eva Biaudet. Biaudetilla ei ollut vaadittua ylempää korkeakoulututkintoa vähemmistövaltuutetuksi, mutta hänet valittiin silti. Samaa paikkaa haki muun muassa tohtori Jukka Hankamäki, joka on tunnettu seksuaalivähemmistön edustaja, sekä oikeustieteen maisteri Husein Muhammad, joka on sekä maahanmuuttaja että muslimi. Siitä huolimatta, että nämä vähemmistön edustajat täyttivät vaaditut kriteerit - toisin kuin Biaudet - heitä ei valittu, vaan valinta kohdistui Biaudetiin erioikeuksilla.

Kysymykseni on; Millä helvetin logiikalla vähemmistöjä syrjivistä erityisoikeuksista nauttiva eukko kehtaa edes esittää vastustavansa rasismia?

Lisäksi kysyisin arvon hommalaisilta, ovatko muut allekirjoittajat kuin Eva Biaudet syyllistyneet rasismiin ja syrjintään?


Kyseisen noitavainojulistuksen teksti on tällainen:

Charter of European Parties for a non-racist Society

WE, THE DEMOCRATIC POLITICAL PARTIES OF EUROPE,

Having regard to the international human rights instruments signed and ratified by our European Union Member States, in particular to the United Nations Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination,

Having regard to article 1 of this Convention, which defines racial discrimination as "... any distinction, exclusion, restriction or preference based on race, colour, descent or national or ethnic origin which has the purpose or effect of nullifying or impairing
the recognition, enjoyment or exercise on an equal footing of human rights and fundamental freedoms in the political, economic,
social, cultural of any other field of public life ...",

Having regard to the preamble to the Single European Act in which the Member States of the European Community declare to work together to promote democracy on the basis of the fundamental rights recognised in the constitutions and laws of the
Member States, in the European Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms and the European Social Charter,

Having regard to the Treaty of Amsterdam which enables the European Community to "... take appropriate action to combat discrimination based on ... racial or ethnic origin, religion or belief..." and facilitates police and judicial cooperation in the framework of the European Union in preventing and combating racism and xenophobia,

Recognising that the fundamental rights as enshrined in the international human rights instruments signed and ratified by the EU member states include the right to free and uninhibited political speech and debate,

Mindful that according to these same international human rights instruments one's political freedoms are not absolute in view of the equally fundamental right to be protected against racial discrimination and that therefore political freedoms cannot be allowed to be abused to exploit, cause or initiate prejudice on the grounds of race, colour, ethnic origin or nationality or for the purpose of seeking to gain the sympathy of the electorate for prejudice on such grounds,

Being aware of the special tasks and responsibilities of political parties as actors in a democratic political process, defending, articulating and bearing witness to the basic principles of a democratic society; providing a platform for discussion on issues where there may be differences of opinion, integrating different views into the process of political decision making, thereby enabling society to solve conflicts of interest and of opinion between various social groups through dialogue rather than through opting out and conflict; selecting representatives at various levels for active participation in the political process,

Convinced that free use of one's political rights can and must go hand in hand with firmly upholding the principle of nondiscrimination and is inherent in the democratic process itself,

Being convinced furthermore that representation of ethnic minority groups in the political process is properly an integral part of the democratic process, since political parties are or should strive to be a reflection of society,

COMMIT OURSELVES TO ADHERE TO THE FOLLOWING SPECIFIC PRINCIPLES OF GOOD PRACTICE:

To defend basic human rights and democratic principles and to reject all forms of racist violence, incitement to racial hatred and harassment and any form of racial discrimination.

To refuse to display, to publish or to have published, to distribute or to endorse in any way views and positions which stir up or invite, or may reasonable be expected to stir up or to invite prejudices, hostility or division between people of different ethnic or national origins or religious beliefs, and to deal firmly with any racist sentiments and behaviour within its own ranks.

To deal responsibly and fairly with sensitive topics relating to such groups and to avoid their stigmatization.

To refrain from any form of political alliance or cooperation at all levels with any political party which incites or attempts to stir up racial or ethnic prejudices and racial hatred.

To strive for the fair representation of the above mentioned groups at all levels of the parties with a special responsibility for the party leadership to stimulate and support the recruitment of candidates from these groups for political functions as well as membership.

And further pledge to take appropriate action to ensure that all persons who work for or associate themselves in any way with any of our election campaigns or other activities will be aware of and at all times act in accordance with the above principles.

Utrecht, 28 February 1998


Kommentti hommaforumilta:
Vastustan jyrkästi tuollaisten sitoumusten allekirjoittamista. Noiden aino funktio on vahvistaa ilmapiiriä, jossa voidaan vainota ihmisiä vääristä mielipiteistä ilman, että kukaan uskaltaa panna hanttiin. Mitään hyvää ei ole luvassa niin rasismin kuin muunkaan osalta.
Samaa sukua kaiken maailman neuvostovastaisuuskriminalisointien kanssa.

Älä vaan hyvä mies allekirjoita tuota. Tilaisuuteen voi olla perusteltua mennä, mutta mistään ei ole syytä sanoutua irti kun ei ole mitään pahaa tehnytkään.