Ritva Viljanen vaatii taas lisää sensuuria

sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on kuin vieteriukko (tai -akka), joka vähän väliä ponnahtaa laatikosta esiin yhä uudestaan ja uudestaan, aina pelästyttäen ihmisiä hyppien päin heidän naamaansa.

Ritva Viljanen on ottanut elämäntehtäväkseen vaatia Suomeen lisää ja lisää ja lisää ja lisää sensuuria. Ritva Viljanen on kuin vanha rikkinäinen levysoitin, jonka neula on juuttunut pyörimään loputtomiin samassa urassa.

Ritva Viljanen puhkuu vihaa.

Ritva Viljanen hourailee, että Suomessa on hirveät määrät "vihaa" ja "viharikoksia". Sitä vihaa löytyy kyllä eniten Viljasen oman pään sisältä, nimenomaan vihaa Suomea ja suomalaisia kohtaan ja kaikkia ihmisoikeuksia vastaan, erityisesti sananvapautta vastaan.

Viljasen mielestä Suomi on täynnä vihaa. Viljasen mielestä "vihaa" on se, että kansalaiset suhtautuvat kriittisesti Suomen hallituksen viime aikoina harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan. Viljasen mielestä maahanmuutosta ei saisi lainkaan keskustella. Viljasen mielestä kenelläkään ei ole mitään oikeutta esittää mielipidettään maahanmuutosta yleensä eikä erityisesti nykyisen hallituksen harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta.

Viljasen mielestä kansan pitäisi olla hiljaa. Viljasen mielestä kansan pitäisi mykkänä alistua hallituksen politiikkaan. Viljasen mielestä kansalla ei ole mitään oikeutta arvostella hallitusta. Viljanen siis vastustaa demokratiaa.

Viljanen kannattaa diktatuuria.

Demokratiassa valtiovalta kuuluu kansalle. Kansalla on oikeus päättää, millaista politiikkaa harjoitetaan. Kansa ilmaisee poliittisen tahtonsa paitsi säännöllisin väliajoin järjestettävissä vaaleissa, myös vaalien välillä käytävässä poliittisessa keskustelussa. Jos kansa ei saa käydä poliittista keskustelua, demokratia ei toimi. Vaaleissa kansa ilmaisee mielipiteensä, joka on muodostunut vuosien varrella käydyssä poliittisessa keskustelussa. Jos ja kun Ritva Viljanen, Mika Illman, Tuija Brax jne. kieltävät sensuurillaan kansaa käymästä julkista poliittista keskustelua, vapaa mielipiteenmuodostusprosessi estyy. Tällöin vaaleissa toteutunut äänestystulos ei vastaa kansan todellista tahtoa. Vaalit käydään ikään kuin sokkona, jos ja kun ennen vaaleja ei ole voitu käydä mitään julkista keskustelua erilaisista poliittisista ideologioista, niiden edustamista arvoista ja niiden mukaisista ratkaisuista.

Viljanen haluaa estää kansaa keskustelemasta maahanmuutosta. Viljanen haluaa siis estää maahanmuuttoa koskevan poliittisen mielipiteenmuodostusprosessin. Viljanen haluaa, että kansan mielipiteet eivät vaikuttaisi vaalitulokseen. Viljanen haluaa, että kansa äänestäisi sokkona, tietämättä maahanmuutosta ja sitä koskevista poliittisista valinnoista mitään.

Tällainen sokkona äänestäminen on demokratian perusperiaatteiden vastaista. Vaalituloksella ei ole mitään merkitystä, jos kansa ei ole ennen vaaleja tiennyt ehdokkaina olleiden poliitikkojen edustamista poliittisista linjoista yhtään mitään. Maahanmuuttokeskustelun estäminen tarkoittaa, että vaaleissa ei ole lainkaan äänestetty maahanmuutosta. Tähän Ritva Viljanen pyrkii. Viljanen haluaa, että kansa ei pääse päättämään maahanmuutosta lainkaan.

Viljasen ihanneyhteiskunnassa hallitus, eduskunta ja valtionhallinto olisivat täysin itseriittoisia, suvereeneja, kaikkivaltiaita poliittisia vallankäyttöelimiä, jotka olisivat täysin irrallaan kansasta, täysin riippumattomia kansan mielipiteistä, aivan omissa sfääreissään kaukana kansan yläpuolella.

Viljanen vastustaa demokratiaa. Viljanen kannattaa diktatuuria. Viljanen haluaa, että kansalla ei olisi mitään valtaa maassa harjoitettuun politiikkaan. Viljanen haluaa lakkauttaa demokratian ja harjoittaa kansan tahdon vastaista maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa kansan voimatta vaikuttaa siihen millään tavalla.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa

17.05.2009

[ SV ]

Viharikokset vahvistavat ennakkoluuloja, pelkoa ja vihamielisyyttä eri ihmisryhmien välillä. Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko yksilön edustamaan ryhmään ja näin niiden seuraukset ovat yksilökohtaisia seurauksia laajemmat. Ne ovat usein ns. tavallisen ihmisen toiseen tavalliseen ihmiseen kohdistamaa rikollisuutta. Koska uhriksi joutumisen syynä on henkilön oma ominaisuus, kuten vammaisuus, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuneisuus, rikoksilta ei juuri voi suojautua, kertoi Viljanen tänään sunnuntaina 17.5 kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

- Viharikokset ovat aina kulttuurisidonnaisia. Niihin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista, joita halutaan suojella. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan. Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, sanoi Viljanen.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ei tulisi jäädä vain juhlapuheisiin. Toisten ihmisten eriarvoisen kohtelun salliva julkinen keskustelu on Viljasesta huolestuttava ilmiö.

- Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria, Viljanen painotti.

Viharikollisuuden tilastointia kehitetään

Sisäasiainministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Rasistiset rikokset poimitaan poliisin tietojärjestelmästä ensin ja muut viharikokset sen jälkeen, kun käsitteiden määrittely on saatu loppuun. Tavoitteena on, että tiedot kerätään jatkossa vuosittain.

Kysymys ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä. Kehittämistyön aikana pyritään saattamaan alulle myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmän (Patja) kehittäminen vastaamaan paremmin rasististen ja muiden viharikosten luokittelua.

- Hankkeen loppupuolella järjestetään seminaari, jossa kehitystyön tuloksista ja mahdollisista muista uudistuksista voidaan keskustella käytännön työtä tekevien kanssa, Viljanen kertoi.

Poliisiammattikorkeakoulussa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla on seurattu rasististen rikosten kehitystä noin kymmenen vuoden ajan. Seuranta on perustunut rikosilmoitustietoihin. Poliisin sähköisessä rikosilmoituslomakkeessa on eräitä perusteita, joiden mukaisesti ilmoituksen vastaanottajan tulee luokitella tekemänsä ilmoitus. Yksi näistä perusteista on ollut rasismi. Rasistinen rikos on käsitteenä suppeampi kuin viharikoksen käsite.

Nyt meneillään olevan hankkeen tarkoituksena on Viljasen mukaan kehittää suomalaista rasistisen rikollisuuden tilastointia ja seurantaa laajemmaksi viharikollisuuden seurannaksi. Tärkeä osuus uuden menetelmän kehittämistä on oikeiden hakusanojen löytäminen ja testaaminen.

- Tällaisia järjestelmiä on käytössä ainakin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Projektiryhmä on tutustunut Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa hakusanoja on käytössä yhteensä 265.

Viljasen mukaan on tärkeää pitää sanalista ajankohtaisena ja yhteiskunnan ilmiöiden mukaisena päivittämällä sitä tarpeen mukaan. Jos rikosilmoituksesta on havaittavissa useita vihamotiiveja, valitaan niistä tilastoitavaksi motiivi, joka selvimmin ilmoituksessa tulee esiin.

Sisäasiainministeriö on vuodesta 2008 lähtien vastannut yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtävistä. Tähän tehtäväalueeseen kuuluvat mm. yhdenvertaisuussuunnittelun ohjaus ja edistäminen, syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpano ja yhteistyö Euroopan unionin komission ja muiden jäsenmaiden kanssa syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 1604 2803

Sisäministeriö pohtii viharikoksien koventamisperusteita

17.05.2009 14:04

Viharikokset saatetaan tulevaisuudessa muuttaa lainsäädännössä erilliseksi lajikseen.

Sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan internetin myötä viharikokset ovat huomattavasti yleistyneet viime aikoina ja nettiin on syntynyt erityisiä viharyhmiä.

-Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan, Viljanen huomautti.

Sisäministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Kyse ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä.

-Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, Viljanen kertoi sunnuntaina kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.

-Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria.

Suomi ryhtyy tilastoimaan viharikollisuutta

julkaistu 17.05.2009 klo 12:00, päivitetty 18.05.2009 klo 08:25

Sisäministeriö aloittaa tänä vuonna viharikollisuuden tilastoinnin. Jatkossa tiedot viharikollisuudesta on tarkoitus kerätä vuosittain.

Rasistiset viharikokset poimitaan poliisin tiedostoista ensimmäiseksi. Muita viharikoksia, esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin ja vammaisiin kohdistuneita, ryhdytään seulomaan esiin, kunhan tunnusmerkit on saatu määriteltyä. Tilastointi perustuu rikosilmoitukseen kirjattuihin tietoihin.

Suomessa on seurattu rasistisia rikoksia jo kymmenisen vuotta. Nyt käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on ulottaa seuranta myös muihin viharikoksiin sekä kehittää tilastointia.

Suomen laki ei tunnista viharikollisuutta

Viharikokset ovat yleistyneet huomattavasti netin myötä ja verkkoon on syntynyt samanmielisten viharyhmiä, arvioi sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

- Viharikoksiin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan, Viljanen pohtii.

Rasistinen motiivi on ollut rangaistuksen koventamisperuste vuodesta 2004, mutta lakia sovelletaan hyvin harvoin. Muiden viharikosten osalta systemaattista seurantaa ei ole ollut lainkaan, joten ilmiön laajuus on yhä arvoitus.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko hänen edustamaansa ryhmään ja siksi seurauksetkin ovat laajemmat, Viljanen sanoo.

Tänään sunnuntaina vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää.

YLE Uutiset

Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi

Maanantai 14.12.2009 klo 09.41 (päivitetty klo 17.16)

Viharikos pitäisi säätää lailla rangaistavaksi, esittää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Nykyisellään laissa ei ole nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.

Esimerkiksi homottelu tai muu huutelu julkisella paikalla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Viljasen mielestä ne ovat kuitenkin kokonaisiin ryhmiin kohdistuvia rikoksia, joihin yhteiskunnan pitää puuttua.

Asia on Viljasen mielestä ajankohtainen, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen on odotettavissa enemmän maahanmuuttajia kuin viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana yhteensä.

- Minusta tällaiset teot ovat aina raskauttavia. Niitä ei saa jättää asianomistajaperusteiseksi. Yhteiskunnan pitää myös virallisen syyttäjän johdolla näyttää, ettei tällaista hyväksytä, Viljanen sanoo.

Hän esitti ehdotuksensa sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäisen viharikostutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Aiemmin Suomessa on laskettu vain epäiltyjä rasistisia rikoksia.

Yleisin motiivi rasistinen

Viharikoksiksi katsotaan rikokset, joiden motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Niitä ovat esimerkiksi vammaisten syrjintä, seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyt ja nimittelyt sekä uhrin uskonnon takia tehdyt rikokset.

Tutkimuksen mukaan viharikosten määrä Suomessa on kasvussa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta.

Ylivoimaisesti yleisin motiivi oli etninen tai kansallinen tausta, jota epäiltiin moottoriksi 88 prosentissa tapauksista. Uskonto oli motiivina kuudessa prosentissa jutuista. Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen oli motiivina kolmessa prosentissa rikosilmoituksista, kuten vammaisuuskin.

Yleisin epäilty viharikos on edelleen pahoinpitely. Tutkija Laura Peutereen mukaan tyypillinen pahoinpitely tapahtuu julkisella paikalla illalla tai yöllä, ja tekijänä on 15-24-vuotias uhrille tuntematon mies. Uhrit ovat näkyvään vähemmistöön kuuluvia: somaleja, turkkilaisia, iranilaisia tai irakilaisia.

Vaalit saattoivat lisätä viharikoksia

Helsingissä rasististen rikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007. Peutereen mukaan kasvuun saattoi vaikuttaa kunnallisvaaleihin liittyvä maahanmuuttajakriittinen kampanjointi.

- Erityisesti Helsingin alueella käytiin maahanmuuttajavastaista kampanjointia.

Julkistamistilaisuudessa olleet panelistit arvelivat, että suuri osa viharikollisuudesta jää pimentoon eikä tule edes poliisin tietoon. Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestön puheenjohtaja Outi Hannula sanoi, että homoseksuaalilla voi olla korkea kynnys kertoa poliisille, että epäilee rikoksen motiiviksi omaa seksuaalista suuntautumistaan.

Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden vaati toimenpiteitä ja viittasi EU:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somaliyhteisö tai osa sen jäsenistä kokee enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

Rasistisiksi epäiltyjä rikoksia viedään oikeuteen vain harvoin. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistusta kovennettaisiin rasistisen tai vastaavan motiivin takia, vaikka sellainen olisi lain mukaan mahdollista.

STT

Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä

Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä Julkaistu: 14.12.2009

Epäiltyjen viharikosten määrä on kasvussa, ilmenee poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Kasvua selittää osaksi se, että tilastointitapaa on muutettu.

Tutkijan mukaan viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Yleisiä viharikoksia ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.

– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.

Viime vuonna poliisille tehtiin 23 rikosilmoitusta, joissa teon todennäköisenä syynä oli uhrin kuuluminen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Uhrin uskontoa epäiltiin syyksi 53 tapauksessa. Noin joka kolmannessa kohteena olivat islaminuskoiset. Rikosilmoitus tehtiin esimerkiksi moskeijaan kohdistuneesta vahingonteosta.

Vammaisuutta epäiltiin rikoksen motiiviksi 28 tapauksessa. Rikosilmoitus kirjattiin esimerkiksi siitä, ettei taksikuski suostunut ottamaan kyytiin pyörätuolia käyttävää miestä.

Kommentteja Uuden Suomen yleisönosastosta:

Suut tukkoon

14.12.2009 11:06 Vieras (kirjautumaton)

Näin sitä Viljanen kieltää vapaan keskutelun ja siinä samassa vääryyksien kritisoinnin, tämän näkemyksen mukaan kaikki asiat joista ei olla sisäministeriön kanssa samaa mieltä kriminalisoidaa.
Olemme suomessa palaamassa taijo palattu entisen Neuvostoliiton aikoihin, eli ei todellakaa hyvältä näytä

Mitä tarkoittaa viharikos netissä?

14.12.2009 10:16 Vieras (kirjautumaton)

Ovelaa otsikoida Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä, ja jättää artikkelissa kokonaan kertomatta mitä tämä netissä tapahtuva "viharikollisuus" on. Kiinnostaisikohan toimittajaa tehdä juttuun pientä tarkennusta?

Mietin samaa. Jutussa

14.12.2009 12:38 Vieras (kirjautumaton)

Mietin samaa. Jutussa kerrottiin, kuinka taksikuski ei suostunut ottamaan pyörätuolissa olevaa miestä kyytiin... Miten hitossa tällainen liitty viharikoksiin netissä?

Mutta tässäpä oiva syy aloittaa nettisensuuri oikein olan takaa. NETTI KIELLETTÄVÄ PERUSKANSALAISELTA YHTEISKUNTARAUHAN SÄILYTTÄMISEKSI!

iso luku, mutta pieni erittely

14.12.2009 10:35 Elvi (kirjautumaton)

"Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä,"

- 23 rikosilmoitusta, koskien seksuaali- tai sukupuolivähemmistöä
- 53 tapausta koskien uskontoa
- 28 tapausta koskien vammaisuutta

Mitä nämä muut yli 700 viharikosepäilyä koski?

14.12.2009 12:41 Vihaaja (kirjautumaton)

Mitä uutuustermiin "viharikos" tulee, niin se on suoraan sanottuna absurdi. Viha, suuttumus, epätoivo, jne. ovat ihmisen luonnollisia tunnetiloja jotka pitää hyväksyä osana ihmisen käyttäytymistä. Viha voi olla hyödyllinen asia kun se kohdistuu esimerkiksi yhteiskunnan epäkohtiin. Pitää myös muistaa ettei ns. "poliittisesti epäkorrekti vihaaminenkaan" ole rikos. Saan vihata kansanryhmää tai uskontokuntaa ihan vapaasti ja myöskin sanoa sen jos huvittaa. Nykytrendi tuntuu vain olevan se, että ajatuksen- ja sananvapautta pyritään rajoittamaan milloin milläkin verukkeella.

Viharikolliset - eli väärinajattelijat?

14.12.2009 11:25 Atte Ateisti. (kirjautumaton)

Viimeaikaisten oikeusjuttujen ja median uutisoinnin perusteella sanoisin että viharikollisuudella mitä ilmeisimmin tarkoitetaan sitä, että ei näe monikulttuurisuutta rikkautena eikä tunnusta sitä että muslimien oikeus harjoittaa uskontoaan ajaa perustuslaillisten pykälien (mm. ihmisryhmien yhdenvertaisuus, lapsen fyysinen koskemattomuus ja uskonnonvapaus, syrjintäkielto, sananvapaus) ohitse.

Tottakai "viharikollisuus" lisääntyy, kun puheita ja tekoja tuomitaan "rasismiksi" aina vain heppoisemmin ja heppoisemmin perustein.

Viljanen pohjustaa

14.12.2009 13:35 Banaani

Viljanen pohjustaa Oikeusministeriön nettisensuurityöryhmän tulosten julkistamista.

Työryhmä on jättänyt mietintönsä aikataulunsa mukaisesti 30.11.2009. Mieleen hiipii epäilys, että työryhmä aikoo esittää sananvapauden rajoittamista netissä ja tällaisilla Sisäministeriön ulostuloilla yritetään legitimoida rajoitusten tarpeellisuus.

Kyseisen työryhmän toimeksianto löytyy täältä.
http://www.om.fi/1243789810489

Sananvapausjärjestö Effi kommentoi Viljasen, Illmanin et al. sensuuri- ja diktatuuripyrkimyksiä:

Vihaa verkossa

Kirjoittaja: Mika Kivilompolo, Tammikuu 21, 2010 - 12:02.

"Kynä on miekkaa mahtavampi" näin totesi aikoinaan lordi Lytton. Tämä lähes kahden vuosisadan takaa oleva sitaatti sopii hyvin myös tähän aikaan -- kynä on vain korvautunut tietokoneen näppäimistöllä.

Internetin suojelemiseen ollaan taas tuomassa uusia työkaluja, viimeisin esitys tulee rasistisia rikoksia pohtineelta työryhmältä (1). Ensi vilkaisulla tuntuu, että työryhmältä eivät ole ideat loppuneet kesken. Lakiehdotuksessa mm. yhdistetään rasistiset mielipiteet ja järjestäytynyt rikollisuus hyvin luovalla tavalla. Pahimmillaan tämä merkitsisi rajua poliittisen toiminnan rajoittamista. Olennaisesti siis edes kieltoa yrittää kumota juuri tätä lakia normaalin yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Lisäksi oikeushenkilöön (yhteisöt, yhdistykset, puolueet) kohdistuvat muutokset ovat lakitekstissä, ilmeisesti tarkoituksellisesti jätetty hyvin laveaksi, mahdollisuutena kieltää tai merkittävästi rajoittaa vääriä mielipiteitä edustavia toimijoita. Sokerina pohjana esityksessä halutaan turvata 'hyvän asian puolesta' -taisteleville saman turvan kuin viharikoksen mahdollisille kohteille. Kenties työryhmän johtavana ajatuksena on ollut kieltää tämän lakiesitysten tekijöiden pilkkaaminen?

Effi on ilmaissut omassa lausunnossaan huolestuneisuutta rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksiin. Se, että tällaista lainsäädäntöä ollaan tuomassa 'meidän turvaksemme', ei ole varmaankaan kenellekään asioita seuranneelle yllätys. Tämän on voinut lukea esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikön viimeaikaisista puheista:

- "Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen." (2)

- "Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa." (3)

Palataanpa hetkeksi Internetistä takaisin reaalimaailmaamme. Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että vuonna 2008 Suomessa tuomittiin yli 11 000 rangaistusta rikoksista, joiden perusteena on ollut Rikoslain 21 Luvun (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat -rikokset) kohdan rikkominen (4). Näistä rangaistuksista suurin osa on ollut pahoinpitelyjä sen eri muodoissa. Tuomioiden määrä on luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin se mitä poliisin tietoon tulee (n. 35 000 kpl) ja tietysti se mitä poliisille ei kerrota (5).

Näitä lukuja voidaan verrata Viljasen huoleen viharikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta verkossa. Vuonna 2008 tilastoitiin 1163 kpl poliisin tietoon tullutta viharikosta, joista Internetin välityksellä on tapahtunut 2% eli hieman yli 20 tapausta (6). Se miksi sisäministeriön kansliapäällikkö on niin huolissaan Internetin turvallisuudesta, on minulle arvoitus. Lukujen valossa, kun näyttää siltä, että tässä arkipäivänturvallisuudessakin tuntuu olevan vielä sisäministeriölle niin paljon tekemistä.

Tilanne muistuttaa paljon muutaman vuoden takaista lapsipornokeskustelua, jonka lopputuloksena eduskunta lopulta sääti sensuurilain suojellakseen yhteiskuntaa lapsipornolta. Lopputuloksena syntyi irvokas ja toimimaton sensuurijärjestelmä, joka lisäksi toimii alkuperäistä tarkoitusta vastaan ja joka ei puutu itse ongelmaan eli lapsipornon verkkojakeluun (7).

Meillä länsimaisissa demokratioissa erilaiset vähemmistöt, heikossa asemassa olevat ja lapset ovat niitä, joiden suojelemiseksi rajoitukset voidaan oikeuttaa moraalisesti. Kukapa haluaisi vastustaa lakia, jonka perusteena käytetään esimerkiksi lapsien suojelemista tai rasismia vastaan taistelua?

Edellä en halua mitenkään vähätellä "viharikollisuuden" merkitystä. Mutta minusta viharikollisuutta käytetään asiana, jonka varjolla tullaan kehittämään huonoa lainsäädäntöä. Lopputulosta voi vain arvailla, mutta historian tuntien, ei se voi olla mitään muuta kuin jotain, joka rajoittaa tietoverkon käyttöä ja kaventaa sananvapauttamme. Se, että rajoitamme omaa sananvapautta antaa hyvin vahvat aseet ei-demokraattisten maiden sananvapauden rajoituksille. Meidän on turha vaatia muita maita kunnioittamaan sananvapautta ja ihmisoikeuksia, jos itse toimimme toisin kuin neuvomme.

Muistan vuosikymmenien takaa pappani sanat, kun meidän poikien leikit menivät lopulta tappeluksi ja itkuksi. Monesti yksi meistä lähti pihalle vihaansa purkamaan mättäitä ja kantoja potkiskellen. "Antaa pojan purkaa kiukkunsa, kyllä tuota karkeaa riittää", oli papan tokaisu. Tarkoittaen sitä, että kyllä se pienen pojan mieli siitä laantuu, kun saa vähän kiukkuaan purkaa.

Tämä ajatusmalli toimii pitkälti samoin Internetin kohdalla. Kyllä verkossa tilaa riittää -- ja siellä pitää olla paikkoja, jossa nämä 'pienet pojat' saavat purkaa tunteitaan, olivat ne sitten vihaa, surua, iloa tai jotain muuta. Se, että otamme Internetin yhteiseen käyttöömme ja vaadimme, että sitä ei sitten voi käyttää mihinkään väärään tai pahaan, on täysin mahdoton ajatus.

Tuomas Enbusken radio-ohjelma syksyltä 2007 (8) on jäänyt mieleeni. Siinä pohdittiin mm. sitä miten pitäisi suhtautua sellaiseen henkilöön, joka käyttäytyy erikoisesti, omaa vahvoja mielipiteitä, jotka ovat kenties täynnä vihaa ja ahdistusta. Psykologi Pekka Sauri totesi, että ainoa keino tällaiseen on pakottaa henkilö keskusteluun ja argumentoimaan kantansa. Keskustelussa luonnollisesti joutuu myös itse perustelemaan näkemyksensä ja puolustamaan niitä. Se, että suljemme vääriä mielipiteitä esittävät ihmiset yhteisön ulkopuolelle ja rankaisemme mielipiteistä, toimii itseään vastaan. Tällä vain eristetään yhteisöstä nämä yksilöt ja annetaan heidän luoda oma todellisuutensa tai sitten nämä henkilöt löytävät hengenheimolaisia, jotka eivät kyseenalaista vaan kannustavat heitä ajatuksissaan.

Historiasta tunnemme, että se joka omisti kansakunnan aseet ja laillisen oikeuden väkivallan käyttöön on ollut myös se, jolla on ollut valta. Se, että Internetin kehittyy suuremmaksi vallankäytön välineeksi kuin yksikään maailman armeija, pelottaa luonnollisesti vallanpitäjiä ja virkakoneistoa. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut, kynä on jo miekkaa vahvempi, päättäjien ja virkakoneiston on vain opittava elämään uuden tilanteen kanssa.

Mika Kivilompolo
Effin hallituksen jäsen

Viitteet

(1) Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 3/2010. Rasistiset rikokset.
http://www.om.fi/1247668342834

(2) Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa, 17.5.2009
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/0F12D7D83AE9A0D7C22575B700386C3F

(3) Poliisin tietoon tuli selvästi aiempaa enemmän viharikoksia, 14.12.2009
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=280380

(4) Pahoinpitelystä suomessa selviää sakoilla, 9.1.2010,
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/pahoinpitelysta_selviaa_suomessa_sakoilla_1358463.html

(5) Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus,
http://tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html

(6) Laura Peutere, Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa, 2008, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 85/2009,
http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/Raportteja_85_viharik/$file/Raportteja_85_viharik.pdf

(7) Kai Puolamäki, Sähköiset oikeudet kuriin, 20.1.2008,
http://effi.org/blog/kai-2008-01-20.html

(8) Tuomas Enbuske. Mistä johtuu nuoren miehen ihmisviha ja ylemmyydentunne, 2007, radio-ohjelma, Yle.
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/tuomasenbuske/id13417.shtml

Propaganda vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, ad infinitum:

Viharikollisuus kasvoi viime vuonna tuntuvasti

KOTIMAA

3.11.2010

Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 17 prosenttia.

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2009 1007 viharikosta, joka on 148 enemmän kuin vuonna 2008. Suurin osa viharikoksista sisälsi rasistisia piirteitä. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Viharikoksiksi on määritelty rikokset, joiden motiiveina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Kasvu huolestuttaa

Viharikollisuus Suomessa 2009 -raportin julkistamistilaisuudessa puhunut sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää viharikollisuuden kasvua vastenmielisenä. Hän muistutti, että kysymys on ihmisoikeuksista.

– On huolestuttavaa, että viharikollisuus kasvaa, ja että tämä menee pahempaan, ei parempaan suuntaan.

Viljanen oli huolissaan siitä, että erityisesti rasistinen rikollisuus on lisääntynyt ja teot ovat muuttuneet entistä aggressiivisemmiksi. Sekä uhreina että tekijöinä ovat aikaisempaa nuoremmat henkilöt.

– Viharikokset ovat hyökkäys yksilöä, hänen edustamaa väestöryhmää sekä oikeusvaltiota kohtaan. Syrjimättömyys on perustuslaillinen perusoikeus, jota viranomaisten tulee turvata.

Rasistiset rikokset eivät näy tuomioissa

Noin 85 prosenttia viharikoksista sisälsi rasistisia piirteitä. Tyypillisin tekijä näissä rikoksissa oli 15–25-vuotias suomalainen mies. Ulkomaalaisista rasistisen rikoksen uhriksi joutuivat yleisemmin Somalit.

Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikettä rasistinen rikos tai viharikos, mutta rasistinen motiivi voi olla rangaistuksen koventamisen peruste. Tosiasiassa tuomioistuimessa annetaan vuosittain vain 1-2 tuomiota, jossa rasismi on koventanut tuomiota. Tämä johtuu siitä, että syyttäjä lieventää syytettä rikosprosessin edetessä, ja rasismi häviää virallisesta syytteestä.

– Toivon, että tuomioistuimet todella ottaisivat tämän asian huomioon, Pakolaisneuvonnan lakimies Husein Muhammed sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Nuorisotyöhön panostettava

Viljasen mukaan sisäasiainhallinnolla on useita toimenpiteitä käynnissä viharikosten kitkemiseen. Poliisi on muun muassa pyrkinyt madaltamaan ilmoituskynnystä sekä tehnyt yhteistyötä erilaisten vähemmistöryhmien kanssa.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen korosti ennaltaehkäisevän työn merkitystä viharikollisuuden kitkemisessä.

– Meidän on tunnustettava ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkitys. Nuorille on annettava oikeaa tietoa ja kannustusta erilaisuuden kohtaamiseen.

Poliisiammattikorkeakoulun vuosiselvitystä rasistisista rikoksista on tilastoitu jo kymmenen vuotta, mutta vuodesta 2008 alkaen seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi. Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.