Mustaa valkoisella

HS:

Julkisen sanan neuvoston (JSN) mielestä Alueviesti-lehdellä oli oikeus kertoa rikoksista epäiltyjen ihmisten etninen tausta, koska poliisi kaipasi silminnäkijähavaintoja teoille.

Neuvostolle tehty kantelu koski kahta Alueviestin uutista. Lehti julkaisi 20. huhtikuuta 2006 uutisen otsikolla Romaniseurue pahoinpiteli ja ryösti miehen ja 10. kesäkuuta 2006 toisen uutisen otsikolla Romaniseurue ryösti R-kioskin Huittisissa.

Molemmissa uutisissa pyydettiin yleisöä antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille.

Kantelijan mielestä rikoksista epäiltyjen etninen alkuperä tuotiin molemmissa uutisissa esiin asiaan kuulumattomasti ja halventavasti.

Myös JSN korosti ratkaisussaan, että etnisen alkuperän mainitseminen rikosuutisissa ja muissa kielteisissä yhteyksissä voi vahvistaa ennakkoluuloja ja luoda vähemmistöistä stereotyyppisiä kielteisiä mielikuvia.

"Siksi rikokseen syylliseksi epäillyn henkilön etnisen alkuperän kertominen edellyttää harkintaa ja sitä, että tieto on uutisen olennaisen sisällön kannalta tarpeellinen. Sellaista tietoa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun rikoksesta kaivataan silminnäkijähavaintoja", JSN linjasi ja antoi Alueviestille vapauttavan päätöksen.

Julkisen sanan neuvosto on viestinten ja toimittajien itsesääntelyelin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa.

Olennaista tässä on se, että JSN:n mukaan on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa vaieta tekijän etnisestä taustasta. Tämä oli siis merkittävä ennakkotapaus tiiviimmän median itsesensuurin puolesta. Meillä mennään siis kovaa vauhtia siihen suuntaan, mihin Ruotsi katosi vuosia sitten. Katso Jussi Halla-ahon kirjoitukset aiheen tiimoilta: 1, 2, 3.

Miksi tämä nyt sitten on niin pirun tärkeää? Median edustaja, joka pohtii "vaikeaa arvovalintaa" siitä julkaiseeko tekijän etnisen taustan vai ei, päätynee tästä eteenpäin vain hyvin painavista syista sen julkaisemiseen. Onhan riskinä joutuminen hankalaan ja ikävää julkisuutta tuovaan prosessiin julkisen sanan neuvostossa. Rationaalinen toimija pelaa varman päälle ja jättää julkaisematta silloinkin, kun olisi aihetta. Yksittäinen toimittaja joutuu myös miettimään riskiä työpaikkansa menettämisestä. Langettava päätös JSN:sta voi käytännössä merkitä virheen tehneen journalistin kortistoitumista, täytyyhän työnantajan tehdä pesäero rasistiin.

Etnisen ryhmän mainitsematta jättäminen johtaa myös siihen, että uutisia ilman monikulttuurisuusskeptikon silmälaseja lukeva pistää kaikki törkeydet automaattisesti valtaväestön piikkiin. Tästä käy hyvänä esimerkkinä ote Jussi Halla-ahon jo edellä linkatusta kirjoituksesta:

Sensuroinnin toinen, vähemmän vaarallinen mutta ei lainkaan vähemmän ärsyttävä, lieveilmiö on, että maahanmuuttajien rikokset menevät kantaväestön piikkiin, ja keskusteluresurssit käytetään sen vatvomiseen, mikä kantaväestöä vaivaa. Tämä on epäilemättä jonkun mielestä hauskaa ja oikein suomalaisille, mutta se ei varsinaisesti auta ongelmien ratkaisussa. Esimerkkinä vaikka tuo ylempänä mainittu Suutarilan tapaus. HS:n leikellyn uutisen alle ilmestyi nimimerkki Minskun kommentti:

"Mikä suomalaista miestä vaivaa? Muunmuassa Amnesty International on kiinnittänyt huomiota suomalaisten miesten väkivaltaan naisia kohtaan ja tässä näemme surullisen esimerkin mihin tämmöinen käytös pahimmillaan johtaa."

Julkista sanaa rajoittavat neuvostot kuuluvat Neuvostoliittoon, eivät demokratiaan.

Periaatteellisella tasolla tässä tallotaan sananvapauden varpaille.

Käytännöllisellä tasolla on kysymys ongelmien lykkäämisestä ja piilottamisesta, etnisten ryhmien välisestä tasa-arvosta sekä väärän viestin välittämisestä vähemmistöillemme. Ongelmista vaikeneminen ei ole koskaan yhtään missään johtanut siihen, että ongelmat itsestään poistuvat, vaan ainoastaan ongelmien eskaloitumiseen siihen pisteeseen, että koko soppa räjähtää silmille. Tästä olemmekin saaneet esimakua Ranskan viimesyksyisten etnisten mellakoiden muodossa.

Herääkö Eurooppa ajoissa?

Paavin puheen aiheuttamaa kohua on käsitelty väsymiseen asti blogosfäärissä ja perinteisissä tiedotusvälineissä. Vaikka Eurooppa on tyypilliseen tapaansa pääasiassa keskittynyt kumartelemaan itään, samalla kun se pyllistää rumasti lännelle, on joiltakin merkittäviltäkin tahoilta kuulunut kyllästymiseen viittaavia ääniä.

Yleisradion sensuuriseulasta pääsi eilen putkahtamaan seuraavanlaista:

Euroopan johtajien olisi pitänyt asettua vahvemmin paavi Benedictus XVI:n tueksi tämän islamlausunnosta nousseessa kohussa, sanoo EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso Die Welt -lehden haastattelussa.

Barroso uskoo eurooppalaisen hiljaisuuden asiassa johtuvan vastakkainasettelun pelosta ja tietynlaisesta poliittisesta korrektiudesta.

Ongelma ei hänen mukaansa kuitenkaan ole paavin lausunto, vaan islamilaisten ääriainesten reaktio siihen.

Barroson mukaan Euroopan tulee puolustaa arvojaan ja kannustaa islamilaisen maailman maltillisia johtajia tekemään pesäeroa vähemmistöä edustaviin ääriaineksiin.

Sinänsähän tuossa ei ollut mitään uutta, mutta asia oli melko selväsanaisesti ilmaistu hyvin korkealta taholta.

Myös Espanjan entinen pääministeri Jose Maria Aznar on puhunut samansuuntaista. Hän myös kaipaa muslimeilta anteeksipyyntöä Iberian niemimaan valloituksesta 700-luvulta. Tällaista hän ei tule saamaan. Islamin doktriinin mukaan kerran ummaan kuulunut alue kuuluu tähän ikuisesti. Tämän mukaisesti al-Andalus (2) kuuluu siis edelleen islamilaiseen maailmaan ja on vain väliaikaisesti vääräuskoisten hallussa.

Heti paavikohun alettua Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmaisi tukensa paaville. Hänen mielestään paavi ymmärrettiin väärin. Tähän näkemykseen yhtyi Saksan kristillisdemokraattien puoluesihteeri Ronald Pofalla: "Ne, jotka arvostelevat häntä, eivät halua keskustella, vaan uhkailla länttä ja vaientaa sen.” (lähde)

Varsinaisen yllätyksen teki kuitenkin Helsingin Sanomat eilen, jonka päätoimittaja Janne Virkkunen ilmaisi kantansa lähes yhtä selväsanaisesti kuin Barroso:

Olemmeko tulleet tilanteeseen, jossa länsimaissa ei todellakaan voi kohdella islamilaista maailmaa samalla tavoin kuin kohdellaan muita järjestelmiä - satiirin ja ironian keinoin? Islamilainen maailma koettelee parhaillaan länsimaisen sananvapauden rajoja, eikä länsimaisella medialla puolestaan ole varaa antaa tässä taistelussa periksi. Itsesensuuri johtaa uskottavuuden menettämiseen yleisön silmissä ja on itse valittu tuhon tie.

Kyseisestä pääkirjoituksesta ja sen tosiasiallisesta vaikutuksesta kannattaa lukea tarkemmin täältä.

Näkisin, että edellä kuvatut ovat oikeansuuntaisia, mutta pidemmällä tähtäimellä täysin riittämättömiä askeleita. Puheet ovat ilmaisia, riittävä muutos vaatii tekoja. EU:n tasolla mistään ei tunnuta pääsevän yhteisymmärrykseen, kuten sisäministerien kokous Tampereella osoitti. No, ainakin Sveitsi tekee jotain. Ai niin, eihän se edes kuulu EU:hun :)

Erehtymätön paavi

Vaikka käsittelinkin aihetta viimeisintä edeltäneessä kirjoituksessani, en malta olla ottamatta sitä uudelleen esille. Helsingin Sanomat ja Yle molemmat uutisoivat muslimijohtajien kiihtyvään tahtiin antamista lausunnoista, joissa vaaditaan paavilta anteeksipyyntöä. Vatikaani onkin jo ehtinyt pahoitella muslimeille heidän väärinkäsityksestään syntynyttä mielipahaa. Sanojaan paavi ei kuitenkaan ole syönyt, eikä taida syödäkään. Paavi kun tunnetusti on erehtymätön.

Muslimit eivät ole perinteisesti kovin pienimuotoisiin pahoitteluihin tyytyneet. Tanskan pilakuvajupakassahan vaadittiin nimenomaan Tanskan hallituksen ja Jyllands Postenin anteeksipyynnön lisäksi irtisanoutumista pilakuvien välittämästä viestistä. Koska yhteistä säveltä ei löydetty, on Tanskan vastikkeella suojelupoliisille ollut työtä. Mitkähän mahtavat olla sveitsiläiskaartin valmiudet torjua terrori-iskuja?

And emotion spilled over in Turkey, which Benedict is scheduled to visit in November, as a top official in the Islamic-rooted ruling party said that the pope was “going down in history in the same category as leaders such as Hitler and Mussolini.”

“He has a dark mentality that comes from the darkness of the Middle Ages,” the official, Salih Kapusuz, deputy leader of Turkey’s governing party, was quoted as saying on the state-owned Anatolia news agency. “It looks like an effort to revive the mentality of the Crusades." (lähde)

Hitler, Mussolini ja Paavi. Vaikka kommentoija tuskin tuntee Godwinin lakia, ja vaikka kyse ei olekaan nettikeskustelusta, totean tähän Jukka Korpelaa siteeraten: "Hitler-kortin käyttö osoittaa niin vakavaa suhteellisuudentajun häiriötä, että mitään sen pelanneen aiemminkaan esittämää ei pidä ottaa vakavasti."

Väitteen paavin pimeästä keski-aikaisesta mielenlaadusta jätän kokonaan omaan arvoonsa, sillä katson mielipiteen esittäjän olevan nk. jäävi.

Todelliseen riman alitukseen, aiheen tiimoilta käytävän keskustelun pohjanoteerauksen pystyi kuitenkin Pakistanin ulkoministeriön puhenainen Tasnim Aslam, vaikka oikeampaan ei voisikaan oikeastaan osua:

"Anyone who describes Islam as a religion as intolerant encourages violence," Foreign Ministry spokeswoman Tasnim Aslam said. (lähde)

Islamin väittäminen suvaitsemattomaksi aiheuttaa muslimeissa väkivaltaisia reaktioita. Mikäli lähdetään siitä, että islam on uskontona suvaitseva, mikä epäilemättä oli Aslamin tarkoitus, ei pahempaa paradoksia voisi suustaan päästää. Mikäli taas lähtee siitä, että islam on suvaitsematon, on lausahdus mitä osuvin, onhan väitteelle empiiristä näyttöäkin!

Oriana Fallaci kuollut

Jälleen yksi terävä kieli, terävä mieli vaiennut lopullisesti. Fallaci oli kuollessaan 76 vuoden ikäinen. Eikö nuoremmasta polvesta olisi ketään astumaan Orianan suuriin korkokenkiin?

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kirjailija+Oriana+Fallaci+kuollut/1135221650512

Koira älähti, kun kalikka kalahti

Vieraillessaan kotiseudullaan Saksassa paavi Benedictus XVI piti pitkän puheen huolestaan länsimaisen yhteiskunnan sekularisoitumisesta. Pitkän puheensa hän aloitti ottamalla esille huolensa jihadin luonteesta järjen, ja siten Jumalan vastaisena toimintamallina.

Paavin avoimet sanamuodot jättivät tilaa tulkinnalle, ja näin ollen ollaan taas tilanteessa jossa "rauhan uskonnon" edustajat ovat hysteerisinä vaatimassa anteeksipyyntöä:

Turkin uskonnollisten asioiden virasto on vaatinut paavilta anteeksipyyntöä. Paavin on määrä vierailla islaminuskoisessa Turkissa marraskuussa.

Myös mm. ranskalainen muslimijärjestö on vaatinut katolista kirkkoa selventämään kantaansa islamiin ja ääri-islamilaisuuteen. (lähde)

Kylläpä taas yllätti. Minusta olisi mukavaa, jos joku joskus vaatisi merkittäviltä muslimeilta selvennystä heidän kantaansa islamin suhtautumisesta kristinuskoon, saati sitten ateismiin.

Koraanihan on asian suhteen melko selväsanainen. Yksinkertaistettuna kristityllä (joilla on koraanin mukaan yhdessä juutailaisten kanssa erityisasema) on kolme vaihtoehtoa: kääntyminen, alistuminen tai kuolema.

Varsinaisia vääräuskoisia, kuten buddhalaisia ja taolaisia, sekä uskonnottomia eli ateisteja sitten saakin tappaa melko surutta, elleivät nämä käänny.

Yhden erittäin terävän huomion paavi teki.

But the section on Islam made up just three paragraphs of the speech, and he devoted the rest to a long examination of how Western science and philosophy had divorced themselves from faith — leading to the secularization of European society that is at the heart of Benedict’s worries.

This, he said, has closed off the West from a full understanding of reality, making it also impossible to talk with cultures for whom faith is fundamental.

“The world’s profoundly religious cultures see this exclusion from the divine, from the universality of reason as an attack on their most profound convictions,” he said. “A reason which is deaf to the divine and which relegates religion into the realm of subcultures is incapable of entering into the dialogue of cultures.” (lähde)

Länsimaiden maallistuminen on johtanut tilanteeseen, jossa koko maailma nähdään materialistisen, sekulaarin länsimaisen suodattimen läpi.

Kuvitellaan, että terroristien ainoa motivaattori on se, että lännellä on enemmän ja heillä vähemmän. Kuvitellaan että tilanne korjaantuu siirtämällä heille vähän enemmän meiltä. Kuvitellaan että tilanne Lähi-idässä paranee, kun pahat diktaattorit syrjäytetään. Kuvitellaan, että antamalla ihmiselle vähän vapautta demokratia puhkeaa kaikkialla kukkaan. Kuvitellaan, että kaikki tahtovat ajatella kuten me, jos heille vain annetaan siihen tilaisuus.

Maallistunut länsi on hukannut kykynsä asettua syvästi uskonnollisen kulttuurin asemaan, nähdä maailma niinkuin fundamentalistit sen näkevät. Heille Jumala tulee ensin, ihminen vasta sitten. Heille Koraani ei ole kirja, se on pyhää sanaa. Heille pyhä sana ei ole avoin tulkinnalle, vaan kirjallisesti, loppuun asti noudatettava käsky.

On se vaan pirun kumma, kun luterilaisessa kulttuurissa kasvaneen aatteellisen ateistin pitää ryhtyä puolustamaan paavia.

EDIT: Lisää aiheesta, oikein kuvien kanssa: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Paavin+puheet+raivostuttavat+muslimeja/1135221653888

Länsimaisen demokratian loppu on länsimainen demokratia

Hollannin uusi lippu?

THE HAGUE, 13/09/06 - Justice Minister Piet Hein Donner considers the Netherlands should give Muslims more freedoms to behave according to their traditions. Muslims refusing to shake hands is fine with him. And Sharia law could be introduced in the Netherlands democratically, in the minister's view.
....
Donner strongly disagrees with a recent plea by CDA parliamentary leader Maxime Verhagen for a ban on parties seeking to launch Sharia (Islamic law) in the Netherlands. "For me it is clear: if two-thirds of the Dutch population should want to introduce the Sharia tomorrow, then the possibility should exist," according to Donner. "It would be a disgrace to say: 'That is not allowed!'."

Hollannin oikeusministeri Piet Hein Donner ilmaisee kantansa melko selvästi: jos 2/3 Hollanin väestöstä haluaa siirtyä noudattamaan sharian lakia, on näin tapahduttava.

Hänen mielestään muslimeille pitäisi myös sallia lisää erivapauksia kulttuurinsa, tapojensa ja oikeuskäytäntöjensä harjoittamiseen.

Sinänsä Donner on aivan oikeassa. Jos kaksi kolmasosaa kansalaisista haluaa muuttaa lainsäädäntöä, on ainoastaan demokratian periaatteiden mukaista, että näin toimitaan.

Donner unohtaa kuitenkin laajemman kuvan. Hänen kaltaisensa ovat sangen epädemokraattisella tavalla tukkineet suun maahanmuuttokritiikiltä Hollannissa (ja vastaavaa on tapahtunut koko Euroopassa).

On perin outoa, että ensin suvaitsevaisuuden nimissä, riippumatta siitä mitä mieltä kantaväestö on asiasta - ajatellen, että riittävä suvaitsevaisuuskasvatus (lue: aivopesu) "korjaa" asian - ujutetaan maahan valtava integroitumishaluton muslimivähemmistö.

Kun sitten vähemmistö kasvaa riittävän isoksi (lopulta demografiaennusteiden mukaan jopa enemmistöksi) annetaan periksi kaikessa demokratiaan vedoten.

Ei mahdu tällainen logiikka allekirjoittaneen kaaliin. Demokratiaan vedotaan ainoastaan silloin, kun se sopii omiin tarpeisiin. Selkärangattomuuden huippu!

Muslims have the right to experience their religion in ways that diverge from Dutch social codes, accordign to the Christian democrat (CDA) minister. He thinks Queen Beatrix was very wise not to insist on a Muslim leader shaking hands with her when she visited his mosque in The Hague earlier this year.

Integration Minister Verdonk did previously scold an imam who would not shake her hand. Without directly referring to this incident, Donner considers "a tone that I do not like has crept into the political debate. A tone of: 'Thou shalt assimilate. Thou shalt adopt our values in public. Be reasonable, do it our way'. That is not my approach".

Koko kädenpuristusasian voisi ajatella olevan pieni ja vähämerkityksinen. Periaatteellisella tasolla kyse on kuitenkin siitä, kenen ehdoilla mennään.

Donnerin käsityksen mukaan muslimeilla on oikeus olla kättelemättä, sillä se kuuluu heidän kulttuuriinsa. Meikäläiseen kulttuuriin taas kuuluu kätteleminen. Länsimaisessa kulttuurissa on arroganttia olla kättelemättä vierasta.

Käsillä on jälleen tilanne, jossa kulttuurit törmäävät hyvin selkeästi. Kysymys on klassinen: "joko-tai." Ainoa tapa ratkaista kollisio on jomman kumman väistyminen. Kumman kulttuurin sinun mielestä tulisi väistyä Hollannissa, joka sijaitsee Euroopan keskellä? Länsimaisen kulttuurin vai lähi-itämaalaisen kulttuurin?

Koko lainattu uutinen täällä.

Britit uskovat häviävänsä sodan terrorismia vastaan

BBC:n tuoreen kyselyn mukaan 53% briteistä uskoo, että Britannian hallitus on häviämässä sodan terrorismia vastaan.

Jäljelle jäävistä noin puolet eivät osanneet vastata ja puolet uskoivat voiton olevan mahdollinen.

Lähes 90% vastanneista tunsi olonsa yhtä turvalliseksi tai turvattomammaksi kuin viisi vuotta sitten 9/11 -iskujen jälkeen.

Lähes kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että länsimaisten hallitusten olisi neuvoteltava al-Qaidan kanssa. Koko uutinen tässä.

Niin kutsuttu sota terrorismia vastaan on perusteellisen väärillä urilla. Angloamerikkalainen maailma käy perinteistä sotaa useammalla näyttämöllä Lähi-idässä sellaista vihollista vastaan, jota rintamalinjat, univormut ja sodankäynnin säännöt eivät voisi vähempää kiinnostaa. Siviilien joukosta siviilivaatteissa tehtävä yllätysisku on käytännössä mahdoton ennakoida, saati sitten torjua.

Sotilaan, terroristin ja siviilin välille on hyvin vaikea tehdä eroa. Humaaneihin sodankäynnin sääntöihin kansainvälisin sopimuksin sitoutuneet länsimaat eivät voi tällaisen uhkan edessä käytännössä muuta kuin tehdä parhaansa ja silti epäonnistua.

Sen sijaan, että sotaa terrorismia vastaan käytäisiin perinteisin ruutiasein, olisi keskityttävä taisteluun ihmisten mielistä. Lännen ja erityisesti vasemmiston arvorelativistinen suhtautuminen maailmaan on romuttanut kyvyn erottaa oikean väärästä, hyvän pahasta ja edistyksellisemmän takapajuisesta.

Koska islam on uskonto siinä missä muutkin, ei parempi, eikä missään nimessä ainakaan huonompi, kuin esimerkiksi kristinusko tai buddhalaisuus, ei länsimaisella ihmisellä ole oikeutta ajatella terrorismin kumpuavan suoraan Muhammadin opetuksista.

Koska terroristien vaatimukset ovat oikeutettuja ja johtuvat ainoastaan lännen hirvittävästä öljyimperialismista, ei meillä ole oikeutta ajatella olevamme millään tavalla edistyksellisempiä tai inhimillisempiä kuin Umman asukit.

Olemme vain erilaisia, ja ajattelemme asioista eri tavalla. Meidän tulee ymmärtää muslimien ajattelua, vaikka siihen kuuluisikin olennaisesti ajatus muslimien paremmuudesta.

Voitto sodassa terrorismia vastaan vaatii asenteenmuutosta. Länsimaisen ihmisen on ymmärrettävä, että länsimaisen ihmisen asiaa ei aja kukaan muu kuin länsimainen ihminen.

Jos länsimainen ihminen keskittyy ajamaan muiden asiaa, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että muut ryhtyvät ajamaan länsimaisen ihmisen asiaa. Moderni länsimainen kulttuuri on ainutlaatuinen maapallolla; se on ainoana huolestuneempi muiden kuin itsensä kokemista vääryyksistä.

Allekirjoittanut joutuu allekirjoittamaan myös brittien enemmistön mielipiteen. Olemme häviämässä sodan terrorismia vastaan, koska emme kykene aidosti nousemaan niiden perustavanlaatuisten arvojen tueksi, jotka ovat nostaneet lännen nykyiseen (jo himmenevään) kukoistukseensa.

Voittaakseen länsimaiden on uskallettava vaatia maailman takapajulaa, Lähi-itää, ja sen eurooppalaisia etäispesäkkeitä eli islamilaisia maahanmuuttajaghettoja, hyväksymään se tosiasia, että länsi on heitä edistyksellisempi ja että lännen edustamat arvot ovat parempia kuin heidän.

Mitä oikeastaan on monikulttuurisuus?

Paljon puhutaan monikulttuurisuudesta, monikultturismista ja viime aikoina myös "aidosta monikulttuurisuudesta" jonkinlaisena epäonnistuneen monikulttuurisuuden vaihtoehtona. Esimerkiksi kokoomuksen periaateohjelmassa todetaan, että "monikulttuurisuus on rikkaus, joka omalta osaltaan kehittää yhteiskuntaa." Monikulttuurisuus esitetään lähestulkoon poikkeuksetta myönteisenä, joskin haasteellisesti saavutettavana tulevaisuudentilana, joka aidosti toteutuessaan on sitä syleilevälle yhteiskunnalle rikkaus, voimavara ja loputtoman hyvinvoinnin lähde. Kunhan monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet (eli kantaväestön muukalaispelko) vain voitetaan, alkaa uusi ennenkokematon suvaitsevaisuuden kultakausi, jossa kulttuurien törmäykset ovat korkeintaan hassunhauskoja väärinkäsityksiä ja kaikki ovat ystäviä keskenään.

Monikulttuuriseen dogmaan kuuluu myös, että kulttuurienvälisestä kitkasta on vastuussa kantaväestö. Alkuperäisasukkien suvaitsemattomuus ja ennakkoluulot johtavat vähemmistöjen syrjäytymiseen, marginalisoitumiseen, työttömyyteen, rikollisuuteen ja oikeastaan mihin vaan, mikä voidaan nähdä ongelmana. Mikäli kantaväestö vain korjaa asenteitaan suvaitsevammiksi, alkavat asiat rullata ja ongelmat poistuvat. Sen sijaan vaatimusten asettaminen vähemmistöille on torjuttavaa, sillä se kuvastaa kantaväestön ennakkoluuloja ja rasistisuutta. Kantaväestön on ymmärrettävä, että erilaisuudestaan huolimatta vieraat kulttuurit eivät ole huonompia, ne ovat vain erilaisia. Näin siis riippumatta siitä, minkälaisia vieraat kulttuurit ovat.

Miksi monikulttuurisuus sitten on dogman mukaan niin hyvä ja tavoiteltava asiaintila? Vakioselityksiin kuuluu monikulttuurisuuden luovuutta lisäävä vaikutus. Kunhan vain kulttuurillinen monimuotoisuus ympärillä kasvaa, alkaa inspiraatio virrata. Monikulttuurisuus kun kuulemma totuttaa ihmiset näkemään asioita useammalta kantilta. Tämän konkreettisempia hyötyjä on turha pyytää esittämään. Suurin osa monikulttuurisuutta ajavista argumenteista ovat ympäripyöreitä ja sisällöttömiä fraaseja, joita toistellaan paremman puutteessa. Klassikon asemaan on noussut jo edellä mainittu "monikulttuurisuus on rikkaus," jota viljellään yhtäällä ja toisaalla. Monikulttuurisuuden saatetaan myös sanoa "tuovan väriä katukuvaan," "laajentavan maailmankuvaamme" ja "kasvattavan meitä suvaitsevammiksi ihmisiksi."

Monikulttuurinen todellisuus on osoittautunut samanlaiseksi menestykseksi, kuin kommunismi aikoinaan itänaapurissamme. Juhlapuheissa ja julistuksissa ylistetään sen autuaaksi tekevää vaikutusta ja moraalista oikeutusta, mutta käytäntö on jotain aivan muuta. Niissä Länsi-Euroopan maissa, joissa maahanmuuttajia on eniten, kuten Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ruotsissa, on maahanmuuttajien rikollisuus räjähtänyt käsistä. Maahanmuuttajien muodostamat getot ovat alkuperäisväestölle (viranomaiset mukaanlukien) niin vaarallista aluetta, että niille ei uskalleta mennä edes päiväsaikaan. Maahanmuuttajien (lähinnä Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden) työttömyys huitelee viidenkymmenen prosentit paremmalla (pahemmalla) puolella. Ei ole näistä sankareista työvoimapulaa lievittämään.

Monikulttuurisuuden pahin ajatuksellinen solmu liittyy integroitumiseen. Koska monikulttuurisuus on hyvä asia ja monet kulttuurit parempi kuin yksi, ei integroitumista, saati sitten assimiloitumista valtaväestöön voida edellyttää. Koska integraatioita ei tapahdu, ja koska useimmissa tapauksissa kulttuurien väliset erot ovat perustavammanlaatuisia kuin lihapullien ja falafelin, kuten esimerkiksi käsitykset naisten asemasta yhteiskunnassa, syntyy ryhmittymien välille kitkaa. Ainoa looginen ulospääsy tällaisesta tilanteesta on se, että jompi kumpi ryhmä sopeutuu, muuttaa käsityksiään. Monikulttuurisen dogman mukaan molempien käsityksien tulisi elää sovussa rinnan, koska kummankaan ei voida ajatella olevan toista parempi, ainoastaan keskenään erilaisia. Käytännössä tämä on mahdotonta, koska yhteiskunnallisten sääntöjen on oltava kaikille samat, joten jonkun on sopeuduttava. Koska monikulttuurisessa maailmankatsomuksessa vain valtaväestöön voidaan kohdistaa vaatimuksia, muuhan olisi rasistista ja ksenofobista, päädytään demokratian kannalta absurdiin tilanteeseen: enemmistön on väistyttävä!

Tervetuloa uuteen blogiin!

Tämän blogin tavoitteena on koota blogosfäärin maahanmuutto- ja islamkriittiset äänet yhteiselle asialle. Tarkoituksena on muodostaa useiden kirjoittajien yhteisö, jossa kukin voi omilla tunnuksillaan julkaista tekstejä anonyymisti tai omilla nimillään. Internetistä löytyy jo useita laadukkaita suomenkielisiä blogeja, jotka enemmän tai vähemmän käsittelevät monikulttuurisuutta ja sen mukanaan tuomia haasteita. Ongelmana on selkeän yhteisöllisyyden puute. Kaikki kirjoittelevat omille blogeilleen ja asioista kiinnostunut joutuu surffaamaan sivulta toiselle. Monet monikulttuurisuuskriitikot kirjoittelevat blogeihinsa myös muista aiheista, kuten harrastuksistaan, kulttuurista tai siitä, mitä söivät kunakin päivänä. Näiden kirjoittajien tämän blogin teeman alle mahtuvat kirjoitukset voitaisiin julkaista täällä, jolloin niille voisi olla mahdollista saada enemmän näkyvyyttä.

Ideana ei ole öyhöttäminen. "Neekerit vittuun ja sassiin!" -tyyppiset tekstit eivät kuulu asiaan. Tekstien tulee olla asiallisesti perusteltuja, hyvällä kielellä kirjotettuja ja mieluiten ongelmien ytimeen pureutuvia. Mallia voi ottaa Jussi Halla-aholta tai (nyt jo lopettaneelta) vääräuskoiselta. Konseptinsa puolesta Uusi viesti on ottanut esimerkikseen Brussels Journalin.

Ole hyvä ja ota yhtettä kommenttiosaston tai sähköpostin kautta, mikäli kiinnostuit. Voin julkaista tekstisi omilla tunnuksillani, ja mikäli sinulla on enemmänkin näyttöä asiallisista, purevista teksteistä, voin kutsua sinut blogin vakituiseen kirjoittajakaartiin. Kaikenlaiset kommentit ja kehittämisehdotukset ovat myös erittäin tervetulleita.

Tavoite on kasvaa pikkuhiljaa Suomen luetuimmaksi monikulttuurisuutta kriittisellä äänellä käsitteleväksi blogiksi. Tervetuloa mukaan!