Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma

Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu ohjelma on tarkentava asiakirja pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman työvoiman maahanmuuttoa koskeviin linjauksiin. Linjausten mukaan Suomen tulee harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä. Työvoiman liikkumista koskevaa yhteistyötä tulee edistää erityisesti Euroopan unionin alueella.

Ohjelmassa on kuvattu työvoiman maahanmuuton tilanne, Suomen työvoiman maahanmuuton strategiset linjaukset sekä kehittämisehdotukset. Hankkeessa on käsitelty myös viranomaisten ja muiden toimijoiden rooleja, vastuita, tiedonvälitystä ja yhteistyötä työperusteisessa maahanmuutossa ja sen edistämisessä lähtömaiden kanssa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella.

Vuonna 2008 nopeasti edenneen talouden taantuman vaikutuksia työvoiman maahanmuuttoon on myös arvioitu ohjelmassa. Se on rakennettu niin, että se sisältää periaatteellisia linjauksia työvoiman maahanmuuton toteuttamiseksi mutta myös toimenpide-ehdotuksia siihen valmistautumiseksi ja tilanteen salliessa aktiivisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Ohjelma on laadittu vuosille 2009 - 2011. Sen toteutusta seuraamaan asetetaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä on viedä eteenpäin ohjelman sisältämiä kehittämisehdotuksia ja niiden käynnistämisen oikea-aikaisuutta.

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma (pdf)

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Ohjausryhmän puheenjohtaja:
maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri

Hankkeen vastuuhenkilö:
ylitarkastaja Tarja Rantala

Hallituksen ohjelman osaksi liitetty hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma1 sisältää linjauksia työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Hallitusohjelmassa edellytetään lisäksi, että hallituskaudella laaditaan työvoiman maahanmuuttoa koskeva toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma on tarkentava asiakirja hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luoduille linjauksille.

Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen tulee harjoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä. Työvoiman liikkumista koskevaa yhteistyötä tulisi edistää erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Liikkuvuutta tulisi helpottaa yksinkertaistamalla työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja edistämällä heidän työllistymistään. Samalla tulisi estää väärinkäytökset ja ihmiskauppa.

Sisäasiainministeriö asetti hankkeen valmistelemaan toimenpideohjelmaa ajalle 3.3.2008 – 1.12.2008. Vuoden 2008 lopussa hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 30.4.2009 saakka globaalin talouskriisin vaikutusten huomioimiseksi ohjelmassa. Hankkeen tehtävänä on ollut päivittää työvoiman maahanmuuton aiemmat linjaukset ja tarvittaessa tuoda esiin muutostarpeet. Ohjelma on laadittu vuosille 2009 - 2011. Hankkeessa tuli käsitellä myös esitettyjen toimenpiteiden rahoitustarvetta ja selvittää eri rahoituslähteiden mahdollisuudet kustantaa esitettyjä toimenpiteitä. Lisäksi hankkeen tehtävänä on ollut käsitellä eri viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työperusteisen maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä, yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden (työelämän osapuolet, alue- ja alaishallinto, työnantajat, rekrytointifirmat, kouluttajat, maahanmuuttajajärjestöt jne.) kanssa sekä yhteistyötä lähtömaiden kanssa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella.

Niin ikään ohjelmassa tuli arvioida orientaatiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia jo lähtömaassa, kiireisimpiä toimenpiteitä koskien ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamista, ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelun ja työntekomahdollisuuksien edistämistä, inkerinsuomalaisten paluumuuton kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin, tarvittavan tutkimustiedon kartoitusta aiheesta ja mahdollisten lainsäädännön muutostarpeiden alustavaa kartoittamista.
______________________
1 Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Työhallinnon julkaisu 371/ 2006.

Toimenpideohjelmaa valmisteltiin yhdessä ohjausryhmän kanssa, jossa ovat olleet edustettuina sisäasiainministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Tiina Oinonen), ulkoasiainministeriö (hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen), opetusministeriö (ylitarkastaja Ulla-Jill Karlsson), sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö), Maahanmuuttovirasto (johtaja Heikki Taskinen), Elinkeinoelämän keskusliitto (asiantuntija Riitta Wärn), Suomen Yrittäjät (lainopillinen asiantuntija Outi Tähtinen), Maaseudun työnantajaliitto (toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola), Kunnallinen työmarkkinalaitos (apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka) STTK Toimihenkilökeskusjärjestö (ekonomisti Ralf Sund), Akava (työvoimapoliittinen asiantuntija Heikki Taulu) ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (johtaja Olli-Pekka Väänänen).

Näkemyksiä on kerätty myös keväällä 2008 järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa, joihin osallistui yksittäisiä työnantajia, työmarkkinajärjestöjä, alue- ja paikallisviranomaisia, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Kuulemisen lisäksi oli mahdollista jättää näkemyksensä kirjallisesti. Lisäksi lokakuussa 2008 järjestettiin kutsuseminaari ohjausryhmän jäsenille ja ohjelman valmistelun kannalta keskeisille yhteistyökumppaneille toimenpideohjelman alustavista linjauksista. Vuoden 2009 alkupuolella on järjestetty ohjausryhmän jäsenille kaikkiaan 3 tilaisuutta, joissa on arvioitu globaalin talouskriisin vaikutuksia toimenpideohjelmaan.

Työskentelyn ja kuulemisten pohjalta on tässä ohjelmassa pyritty muodostamaan kokonaiskuva työvoiman maahanmuuton tilanteesta, Suomen työvoiman maahanmuuton strategisista linjauksista ja elementeistä, toivotusta työnjaosta viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken sekä tarvittavista toimenpiteistä ja resursseista.

Työvoiman maahanmuuttoa edistäviä toimia on valmistelu vuoden 2008 aikana useissa hankkeissa. Niiden tulokset ja esitykset on huomioitu toimenpideohjelman valmistelussa. Jo päättyneiden hankkeiden tulosten, työryhmätyöskentelyjen, kuulemisten ja muiden Pohjoismaiden sekä Euroopan maiden ohjelmien ja kokemusten perusteella on todettavissa, että hallituksen maahanmuutto-poliittisessa ohjelmassa tehtyjä linjauksia ei ole tarpeen lähteä muuttamaan radikaalisti. Ennemminkin on tarvetta konkretisoida ja täydentää linjauksia sekä päättää, millä tavoin suunnitteilla ja käynnissä olevia toimenpiteitä seurataan ja miten niitä voidaan muuttaa työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten mukaan.

Nopeasti edennyt ja laajentunut talouden globaali kriisi muutti dramaattisesti tilannetta myös Suomen työmarkkinoilla loppuvuodesta 2008. Alkuvuoden talouskasvu kääntyi syksyllä taantumaksi, mikä johti tuhansien ihmisten lomautuksiin ja irtisanomisiin erityisesti teollisuudessa. Oleskelulupien hakeminen kolmansista maista tuleville työntekijöille väheni oleellisesti loppuvuodesta. Samoin on arvioitu tuhansien lyhyissä työsuhteissa olleiden työntekijöiden palanneen Euroopan unionin alueelle töiden

loputtua erityisesti rakennuksilla. Pitkään jatkuessaan heikentynyt taloustilanne aiheuttaa äkillisiä ja jatkuvia rakennemuutoksia työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä, millä on vaikutuksensa myös asenteisiin ulkomaalaisia ja ulkomaalaista työvoimaa kohtaan. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa työmarkkinatilanteet ovat entistä monimutkaisempia ja on yhä vaikeampaa sovittaa yhteen toisten ammattialojen työllisyysongelmia ja toisten rekrytointiongelmia.

Talouden taantuman vaikutuksia on arvioitu myös muissa työvoiman maahanmuuttoa koskevien toimenpiteiden valmistelussa. Sen johdosta työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevaa lakiesityksen viemistä eduskunnalle siirrettiin eteenpäin alkuperäisestä aikataulusuunnitelmasta, jonka mukaan se oli tarkoitus esitellä eduskunnalle syysistuntokaudella 2008. Tästä syystä toimenpideohjelmaankaan ei sisälly työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistus eikä tarkentavia toimenpide-ehdotuksia sen mukanaan tuomien muutosten toteuttamiseksi ja niistä tiedottamiseksi niin kuin alun perin suunniteltiin.

Kaiken kaikkiaan toimenpideohjelma on pyritty rakentamaan sillä tavoin, että se yhtäältä sisältää periaatteellisia linjauksia työvoiman maahanmuuton kehittämiseksi ja toisaalta toimenpide-ehdotuksia siihen valmistautumiseksi ja tarvittaessa aktiivisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Lähes kaikki tässä mukana olevat toimenpide-ehdotukset tähtäävät pääasiassa valmistautumiseen niihin haasteisiin, joita työmarkkinoiden rakennemuutoksen aiheuttama lisääntyvä työvoiman maahanmuutto tuo mukanaan.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakautta (2007 – 2013) valmisteltaessa otettiin huomioon hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tehdyt työvoiman maahanmuuttoa koskevat linjaukset. Niitä toteuttamaan valmisteltiin kaksi valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista toisella tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja toisella maahanmuuton alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Kehittämisohjelmia toteutetaan laajoina projektikokonaisuuksina. TE-keskuksille jaetaan ohjelmakauden aikana noin 64 miljoonaa euroa ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoitukseen.

Maahanmuutto Suomeen ilman työvoiman maahanmuuton aktivointiakin on ollut kasvussa viime vuosina. Maahanmuuttajien lähtömaat ja oleskelun perusteet ovat kasvun myötä muuttuneet ja monipuolistuneet. Keskeisiltä osin valtionhallinnon ja paikallistason resurssit ovat kuitenkin samalla tasolla kuin 1990-luvulla, jolloin maahanmuuttopolitiikkaa kehitettiin humanitaarisen maahanmuuton perusteella. Odotettavissa oleva, lisääntyvä työvoiman maahanmuutto edellyttää, että maahanmuuttopolitiikkaa kehitetään ja resursoidaan tulevina vuosina nykyisen tilanteen ja vaatimusten tasalle niin valtionhallinnossa kuin kuntatasolla.

Suomen Kuntaliitto on arvioinut, että varsinkin maassaolon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelu- ja neuvontatarpeiden täyttämiseen menee noin 1,5 – 2 kertaa enemmän aikaa kuin kantaväestön. Maahanmuuttajien lisätarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa kuten esimerkiksi tulkkausta. Näistä aiheutuu lisäkustannuksia kunnallisiin peruspalveluihin ja esimerkiksi työsuojeluvalvontaan. Kuntaliiton mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulisi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lukumäärä kunnassa ottaa huomioon erityisenä laskennallisena kustannustekijänä ja vastaavasti esimerkiksi valvovien viranomaisten toimintaa ja resursseja arvioitaessa.

...

Niin ikään opetusministeriön korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia sisältää ehdotuksia kustannusarvioineen siitä, miten ulkomaisia tutkijoita, huippuosaajia ja tutkinto-opiskelijoita voitaisiin houkutella paremmin Suomeen.

...

Myös toimenpideohjelman sisältämä ehdotus maahanmuuttoyhdyshenkilöiden sijoittamisesta työvoiman maahanmuuton kannalta keskeisiin Suomen ulkomaan edustustoihin edellyttää lisäresursseja sen mukaan, kuinka monen henkilön sijoittamiseksi nähdään tarvetta.

(kaikki lihavoinnit ja kursivoinnit Mikko Ellilän)