1990-luvun ja 2000-luvun maahanmuuttopolitiikka pähkinänkuoressa
Suomen ja suomalaisten kannalta pahimmat virheet tehtiin n. 10 vuotta ennen vuosituhannen vaihdetta. Silloin nimittäin Neuvostoliitto hajosi ja sieltä turvapaikan saaneet somalialaiset sotarikolliset päätettiin karkottaa takaisin sinne, mistä olivat tulleetkin. Onnettoman sattuman kautta kourallinen suomalaisia naisia sai tietää tästä. Pahaksi onneksi nämä naiset olivat sellaisissa asemissa, että maanpetoksen toteuttaminen oli mahdollista joten pikkuhousut märkinä he rupesivatkin järjestämään noita somalialaisia rikollisia Suomeen. Näin Suomikin saatiin tartutettua tautiin, joka syövän tavoin jo nakersi muuta Eurooppaa!
Avainsana suomalaisessa ulkomaalaispolitiikassa oli “lisää”. Sitä nämä naiset ja heidän myötyrinsä kiljuivat kuin ikuisesti tyydyttämätön, hekumassaan kiemurteleva nymfomaanihuora. Ja lisää he saivat; lähi-itäläisiä, afrikkalaisia, keitä vain, kunhan tulijoiden pigmentti vain oli meikäläistä tummempi ja kulttuuri vähintään tuhat vuotta omastamme jäljessä.
Tietenkään muutama henkiseltä tasapainoltaan järkkynyt nainen ei olisi tällaista pahuutta voinut rangaistuksetta kovin pitkään jatkaa, mutta olosuhteet olivat heidän puolellaan. NL:n hajoamisen myötä kodittomiksi joutuneet Stalinin opetuslapset löysivät uuden kodin näiden maahanmuuttohimoisten luota. Sinne löysivät tiensä myös vihreät, joiden linjattomuus, haahuilu ja realiteettien puute häiritsi jo heitä itseäänkin. Joukon jatkoksi tuli vielä ruotsalaisia, jotka naiivisti kuvittelivcat, että kolmannen maailman maahanmuuttajat opettelisivat suomen kielen sijasta mieluummin ruotsia.
Petos ei kuitenkaan vielä ollut täydellinen: viisimiljoonaiselle Suomen kansalle oli keksittävä joku uskottava selitys siihen, miksi sen täytyi elättää afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä luku-kieli- ja kaikkimuu- paitsi lisääntymistaidottomia kamelinajajia ja vuohipaimenia sekä heidän perheitään (klaanejaan ja heimojaan).
Selitys 1: tulijoiden kotimaissa on sota tai heitä jahdataan. Siellä ei ole turvallista asua, ainoastaan lomailla. Selitys 2: meille tulee työvoimapula ja tarvitsemme koulutettua työvoimaa. Selitys 3: suomalisten geenistöä pitää uudistaa (varsinkin lähi-itäläisellä/afrikkalaisella perimällä) Selitys 4: jokainen maahanmuuttaja rikastuttaa maatamme 350 000:lla eurolla. Selitys 5:päläpäläpälä. Selitys 6: läsynlässynlää Selitys 7: höpöpöhöpöpölpöhö jne. jne.
Suomalaisille syötettiin toinen toistaan uskomattomampia selityksiä, miksi varsinkin islaminuskoinen roskasakki oli maalle niin korvaamatonta ja tarpeellista. Taktiikka oli vanha ja hyväksi havaittu: valheita toisteltiin niin kauan, että niihin alettiin uskoa!
Vielä täytyy muistaa, että koko ajanjaksona 1990-2011 ei hallituksessa ollut yhtäkään miestä: naiset, lehmänkengät ja paskahousut huseerasivat maan asioiden kanssa. Varsinkin keskusta ja kokoomus kunnostautuivat selkärangattomuudellaan, mutta yhtään parempi ei ollut sdp. Lait kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rasismista ja mielikuvitusolentojen pilkasta ovat peräisin tuolta ajalta. Näiden ja monien muiden samantyyppisten lakien tarkoituksena oli nujertaa suomalaiset tuon kyltymättömän nymfomaanihuoran (jota myös maahanmuuttopolitiikaksi kutsutaan) nöyräksi ja oikeudettomaksi palvelijaksi ja elättäjäksi, orjaksi - ja siinä onnistuttiin yli odotusten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti