Afrikkalaisia primitiivi-ihmisiä Suomen kouluissa

afrikkalaisia primitiivi-ihmisiä, joita suvaitsevaisto haluaa Suomeen lisää ja lisää ja lisää

Yle:

Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon

julkaistu 03.03. klo 13:18, päivitetty 04.03. klo 09:47

Rehtori ei toivo kokonaistuntimäärän lisäämistä vaan järkeistämistä. Katsomusaineita lisäämällä lapset ymmärtäisivät enemmän ympärillä tapahtuvia asioita.

Peruskoulu-uudistuksesta on puhuttu ja kohistukin viime syksynä. Uudistusaikeet aiheuttivat puolueille aikamoisen väänön, esimerkiksi toiset halusivat lisää taideaineita - toiset olisivat vähentäneet niitä entisestään. Todennäköisesti uudistuksesta väännetään taas vaalien jälkeen.

- Uudistusselvitys oli hyvä, mutta se miksi eri puolueiden edustajat olivat siitä eri mieltä, en osaa sanoa, kun en ole puoluepolitiikassa mukana, kertoo Kajaanin normaalikoulun rehtori Seija Blomberg.

- Suomessa opetetaan edelleen taito- ja taideaineita enemmän kuin muualla maailmassa, ja se on tärkeää myös jatkossa.

Hitaasti oppivien ehdoilla

Peruskoulu-uudistuksessa herätti paljon puhetta alakoulun valinnaisten aineiden lisääminen.

- Näen tämän asian niin, että jos valinnaisia aineita lisätään, niitä jostain muualta pitäisi karsia pois. Mielestäni koululaisille tärkeitä ovat kaikki taideaineet ja kerhotoiminnalla valinnaisuutta voitaisiin lisätä, jatkaa rehtori Seija Blomberg.

Koulukulttuurissa ei saa mennaä likaa vahvempien ehdoilla vaan hitaampia pitää auttaa.

- Se on erittäin hyvä asia, oppimisen edistäminen on koulutyön suunnittelemisen lähtökohta.

- Suomalainen peruskoulujärjestelmä on hyvä. Nyt paineet tulevat globaalista ympäristöstä. Isoin haaste on, miten monikulttuurisuuteen tai pikemminkin interkulttuurisuuteen koulussa vastataan jatkossa, pohtii rehtori Seija Blomberg.

Lisää erilaisia katsomusaineita

Seija Blomberg on tutkinut opettajankoulutuksen näkökulmasta peruskoulun opettajan ensinmäistä työvuotta pääkaupunkiseudulla. Koulut olivat keskenään hyvin erilaisia. Keskeinen tekijä oli maahanmuuttajien erilainen määrä koulujen välillä. Ongelmatilanteita muodostui, kun kesken vuotta luokkaan tuli lähes puhe- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Tämä johti siihen, että suomalaiset lapset hakeutuivat toiseen kouluun.

- Tässä ei ole mietitty tai tutkittu riittävästi sitä, kuinka opettajan työ muuttuu tällaisissa tilanteissa. Vuorovaikutus ja dialogisuus muuttuu. Opettaja voi joutua olemaan tulkkina tai käyttämään selkokieltä. Tämä vaikuttaa olennaisesti koko opetustyöhön.

- Tällaiset asiat ovat tulevaisuuden isoja kysymyksiä, joita ei peruskoulu-uudistuksessa otettu tarpeeksi huomioon, kertoo Kajaanin normaalikoulun rehtori Seija Blomberg.

- Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita.

YLE Kainuu / Antti Kettumäki

Jaahas. Kommentoidaanpa paloitellen:

"Koulut olivat keskenään hyvin erilaisia. Keskeinen tekijä oli maahanmuuttajien erilainen määrä koulujen välillä. Ongelmatilanteita muodostui, kun kesken vuotta luokkaan tuli lähes puhe- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Tämä johti siihen, että suomalaiset lapset hakeutuivat toiseen kouluun."

"Tässä ei ole mietitty tai tutkittu riittävästi sitä, kuinka opettajan työ muuttuu tällaisissa tilanteissa. Vuorovaikutus ja dialogisuus muuttuu. Opettaja voi joutua olemaan tulkkina tai käyttämään selkokieltä. Tämä vaikuttaa olennaisesti koko opetustyöhön."

Opettaja ei siis voi opettaa suomalaisia koululaisia, koska opettaja joutuu käyttämään aikansa lukutaidottomien ja suomea osaamattomien kehitysmaista tulleiden primitiivi-ihmisten paapomiseen.

"Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita."

Suomalaisten koululaisten pitäisi siis "ymmärtää" sitä, että heidän luokalleen tulee opettajan kaiken huomion vieviä lukutaidottomia kehitysmaalaisia.

‎"Katsomusaineiden" eli uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian tunneilla pitäisi siis "opettaa" suomalaisia koululaisia "hyväksymään" tällainen "erilaisuus" eli primitiivisyys.

Mitähän tässä tarkoitetaan sillä, että meillä pitäisi olla enemmän "tietoa" näistä lukutaidottomista kehitysmaalaisista? Itse olen toki nimenomaan sitä mieltä, että Suomessa ja muissa länsimaissa ei kouluissa anneta tarpeeksi tietoa kehitysmaiden primitiivisistä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista oloista. En kuitenkaan usko, että tässä tarkoitettiin todellista tietoa. Todellinen tieto kehitysmaiden primitiivisyydestähän saisi suomalaiset vastustamaan maahanmuuttoa kehitysmaista Suomeen.