Väestön geeniperimä syynä Pisa-tutkimuksissa pärjäämiseen

Tieteessä tapahtuu © Tieteellisten seurain valtuuskunta

Suomen paikka kansainvälisissä vertailuissa

Tatu Vanhanen

Newsweek -lehden ranking-lista viime vuonna
maailman parhaista maista herätti keskustelua
tekijöistä, jotka ovat auttaneet Suomen listan
kärkeen, mutta tuskin mitään keskustelua käytiin
siitä, miksi maiden välillä on valtavan suuria
eroja. Tämän artikkelin tarkoituksena on vertailla
erilaisia ihmisten elinoloissa olevia eroja
mittaavia indeksejä ja etsiä selitystä indeksien
tuottamien tulosten samankaltaisuudelle ja
suurten erojen jatkumiselle. Keskeisenä empiirisen
aineiston tukemana argumenttina on,
että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä
olevat erot selittävät valtaosan ihmisten
elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien
vaihtelusta.

Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden elokuussa
2010 julkaisema vertaileva tilasto maailman parhaista
maista (The Best Countries in the World)
herätti Suomessa ansaitusti suurta huomiota,
koska Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi,
vaikka meillä oli totuttu mediassa ja poliittisessa
keskustelussa jokapäiväiseen valitukseen erilaisista
epäkohdista ja asioiden huonosta hoidosta.
Miten siinä nyt näin kävi? Epäuskoisina jouduttiin
ihmettelemään, että ovatko muut maat
vielä huonompia kuin Suomi. Tarkoituksenani
on tarkastella Suomen paikkaa kansainvälisissä
hyvinvointivertailuissa sen tosiasian pohjalta,
että kaikissa muissakin vertailevissa tutkimuksissa
Suomi on sijoittunut lähelle maailman kärkeä,
vaikka ei aina ensimmäiseksi.

Vertailuindeksit

Newsweek-lehden tilastovertailun tavoitteena oli
löytää maa, joka nyt syntyvälle ihmiselle voisi
tarjota parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen
ja kohtuullisen vauraaseen elämään.
Vertailussa lehti otti huomioon koulutuksen,
terveydenhoidon, elämänlaadun, taloudellisen
kilpailun ja poliittisen ympäristön kansallisen
hyvinvoinnin tasoon vaikuttavina tekijöinä. Tarvittavan
tilastoaineiston lehti sai kootuksi sadan
maan osalta. Vertailussa Suomi tuli ensimmäiseksi
ennen Sveitsiä ja afrikkalainen Burkina
Faso jäi viimeiseksi. Newsweek-lehdelle tämä
oli ensimmäinen hyvinvointia koskeva tilastollinen
vertailu, mutta se ei ole laatuaan ainoa eikä
ensimmäinen maailman maiden hyvinvoinnin
tasoa koskeva vertaileva tutkimus.
Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman
(UNDP) organisaatio on 1990-luvun alusta
lähtien julkaissut vuosittain maailman kaikki
maat kattavan selvityksen inhimillisen kehityksen
indeksistä (HDI). Se ottaa huomioon inhimillisen
kehityksen kolmena perusulottuvuutena
pitkän ja terveen elämän, koulutuksen ja
elintason. Viimeiset tilastotiedot HDI-indeksistä
ovat vuodelta 2007, ja ne kattavat 182 maata
(UNDP, 2009). Indeksin ensimmäisenä on
Norja ja viimeisenä Niger. Suomi on 12. sijalla
Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välissä.
Brittiläinen Legatum instituutti julkaisi 2009
kolmannen kerran maailman maiden hyvinvointia
vertailevan indeksinsä (Legatum Prosperity
Index). Se perustuu yhdeksään alaindeksiin,
jotka koskevat talouden perusteita, yrittäjyyttä
ja keksintöjä, demokraattisia instituutioita,
koulutusjärjestelmää, terveyttä, turvallisuutta,
hyvää hallintoa, henkiläkohtaista vapautta ja
sosiaalista pääomaa. Indeksi kattaa 104 maata.
Suomi on ensimmäisenä Sveitsin edellä ja Zimbabwe
viimeisenä.

Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjassa IQ
and Global Inequality (2006) yhtenä riippuvana
muuttujana on elämänolojen laadun indeksi
(QHC), johon on yhdistetty viisi perusmuuttujaa:
henkeä kohti laskettu kansantulo, aikuisten
lukutaitoisuusprosentti, kolmannen asteen
koulutuksessa olevien suhteellinen osuus ikäluokasta,
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä
ja demokratian taso. Tämän indeksin viimeisenä
versiona on kansainvälisten kehityserojen
indeksi (KKI), jota koskevat tiedot on esitetty
Vanhasen kansainvälisiä kehityseroja käsittelevässä
artikkelissa (Vanhanen, 2010). KKIindeksi
ottaa huomioon viiden edellä mainitun
muuttujan lisäksi alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuuden
1 000 syntynyttä kohti vuonna 2007.
Indeksin tiedot kattavat 187 maata. Ensimmäisenä
on Tanska ja viimeisenä Afghanistan. Suomi
on tässä indeksissä neljäntenä Ruotsin jälkeen.
On merkillepantavaa, että kaikissa indekseissä
jokin Pohjoismaa on ensimmäisenä, ja jos
lasketaan yhteen sijaluvut kaikissa indekseissä,
niin Pohjoismaat ovat yhä kärjessä. Ensimmäisenä
on Norja, toisena Ruotsi, kolmantena
Suomi, neljäntenä Sveitsi, viidentenä Australia
ja kuudentena Tanska. Suomi ei ole ihan ensimmäisenä,
mutta sijoitus kolmanneksi vain hieman
Norjan ja Ruotsin jälkeen on erinomainen.
Kaikkien Pohjoismaiden sijoittuminen hyvinvointitilastojen
kärkeen viittaa siihen, että selitys
muita parempaan sijoitukseen perustuu samantapaisiin
tekijöihin kaikissa näissä maissa.
Neljä vertailuindeksiä eivät ole rakenteeltaan
samanlaisia. Ne perustuvat osaksi samoihin
ja osaksi erilaisiin indikaattoreihin, mutta
on hämmästyttävää huomata, että rakenteellisista
eroistaan huolimatta ne ovat erittäin vahvassa
korrelaatiossa keskenään. Korrelaatio Newsweekin
ranking-listan ja Legatumin listan välillä on
.934 (N=88), HDI-07:n kohdalla korrelaatio on
-.910 (N=99) ja KKI:n tapauksesa -.954 (N=99).
Legatumin listan ja HDI:n välinen korrelaatio
on .844 (N=102) ja Legatumin ja KKI:n välinen
korrelaatio -.903 (N=96). HDI-07:n ja KKI:n
välinen korrelaatio on .955 (N=179). Maiden
välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen
samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita
on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen
mittaamiseen. Mutta miksi maiden välillä on
kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja?

Siinä kysymys, johon Newsweekin artikkeli ei
tarjoa minkäänlaista tyydyttävää vastausta.
Miten selittää maiden välisiä eroja?
Newsweek-lehden artikkelissa ei erityisemmin
pohdita maiden välisten suurten erojen syitä,
mutta lehti viittaa kuitenkin kahteen indeksissä
käytetyistä muuttujista riippumattomaan
tekijään, joiden arvellaan vaikuttavan suotuisasti
yhteiskuntaolojen kehittämiseen. Toisena
on maan pieni koko (väkiluku) ja toisena
kylmä ilmasto. Esimerkkinä edellisen tekijän
vaikutuksesta viitataan siihen, että väkiluvultaan
pienet Pohjoismaat ovat tilastojen kärjessä.
Kylmän ilmaston suotuisaa vaikutusta
kuvataan sillä, että kylmä ja pimeä Suomi on
ensimmäisenä ja trooppinen Burkina Faso viimeisenä.
Näistä kahdesta tekijästä on onneksi
saatavissa erinomaisen luotettavaa tilastollista
aineistoa, mikä tekee mahdolliseksi hypoteesien
tilastollisen testaamisen. Väkilukua koskevat
tiedot vuodelta 2008 ovat Maailmanpankin
julkaisusta World Development Indicators 2010
(2010) ja vuoden keskilämpöä koskevat tiedot
edellä mainitusta Lynnin ja Vanhasen kirjasta
(2006).

Korrelaatioanalyysi osoittaa, että vertailuindeksien
tulokset ovat täysin riippumattomia
maan väkiluvusta. Maan väkiluvun ja vertailuindeksien
väliset korrelaatiot ovat: Newsweek .110
(N=100), Legatum .053 (N=104), HDI-07 -.001
(N=147) ja KKI -.009 (N=151). Väkilukueroilla
ei näytä olevan mitään vaikutusta maan sijoitukseen
vertailuindekseissä.

Sen sijaan empiirinen aineisto tukee hypoteesia
kylmän ilmaston suotuisasta vaikutuksesta.
Vuoden keskilämpötilan ja vertailuindeksien
väliset korrelaaatiot ovat: Newsweek .663
(N=100), Legatum .494 (N=98), HDI-7 -.475
(N=180) ja KKI -.560 (N=187). Korrelaatiot
eivät ole kovin vahvoja, mutta kuitenkin merkittäviä.
Kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä
paremmin kuin kuuman ilmaston
maat, joskin yksittäisten maiden kohdalla
voi olla suuria poikkeamia. Ei ole kuitenkaan
järkevää otaksua, että lämpöerot vaikuttaisivat
suoraan yhteiskuntaolojen laatuun. Vaikutuksen
täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin
välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi
voisi olla?

Richard Lynnin kylmän ilmaston teorian
mukaan luonnonvalinta edisti keskimääräisen
älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin
ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa,
koska älykkyys auttoi ratkaisemaan
kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia
(ks. esim. Lynn, 2006: 205–213). Seurauksena
evoluutiosta ihmispopulaatioiden keskimääräisen
älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat
edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan
kanssa. Kansallisen älykkyysosamäärän (ÄO)
(ks. Lynn ja Vanhanen, 2006) ja vuoden keskilämpötilan
välinen korrelaatio on -.663 Newsweekin
ranking-listan sadan valtion ryhmässä.
Lynnin ja Vanhasen teorian mukaan kansallinen
ÄO on välittävänä mekanismina maan keskilämpötilan
ja sen yhteiskuntaolojen laadun välisessä
riippuvuussuhteessa.

Tästä tullaankin Lynnin ja Vanhasen keskeiseen
argumenttiin, jonka mukaan maiden
väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa
perustuvat kansakuntien keskimääräisessä
älykkyydessä oleviin eroihin enemmän
kuin mihinkään muuhun tekijään. Newsweekin
ranking-lista tarjoaa uutta empiiristä aineistoa
tämän teorian testaamiseen. Korrelaatio kansallisen
ÄO:n ja Newsweekin ranking-listan välillä
on -.835 (N=100), jolloin selitysaste nousee
70 prosenttiin. Kolmen muun vertailuindeksin
kohdalla vastaavat korrelaatiot ovat hieman heikompia:
Legatum -.725 (N=104), HDI-07 .762
(N=180) ja KKI .806 (N=187).
Kasvavasta todistusaineistosta huolimatta
monien tutkijoiden on yhä edelleen vaikea
uskoa kansakunnan keskimääräisen älykkyyden
merkittävään vaikutukseen ihmisten elinoloissa
esiintyviin suuriin eroihin, mutta tosiasia on,
ettei toistaiseksi ole kyetty esittämään mitään
muuta teoreettista selitystä, jota olisi voitu testata
maailmanlaajuisella empiirisellä aineistolla.
Toisaalta on huomattava, että kansallinen ÄO ei
selitä kaikkea, sillä 30–47 prosenttia vertailuindeksien
mittaamasta vaihtelusta liittyy joihinkin
muihin selittäviin tekijöihin. Sen vuoksi on hyödyllistä
tarkastella regressioanalyysin tulosten
pohjalta kansallisen ÄO:n ja Newsweekin ranking-
listan välistä riippuvuutta myös yksittäisten
maiden tasolla. Suuret poikkeamat voivat
kertoa jotain muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden
luonteesta.

Regressioanalyysi

Regressioanalyysi, jossa Newsweekin rankinglista
on riippuvana muuttujana ja kansallinen
ÄO selittävänä muuttujana, kertoo miten hyvin
tai huonosti muuttujien välinen keskimääräinen
riippuvuus selittää yksittäisten maiden sijoittumisen
ranking-listalla. Kuva 1 (s. 22) havainnollistaa
regressioanalyysin tuloksia yksittäisten
maiden osalta.

Regressiokuvio osoittaa, että muuttujien välinen
riippuvuus on lähes täysin suoraviivainen.
Maan sijoitus Newsweekin ranking-listalla nousee
yleensä sitä korkeammalle mitä korkeampi
on sen kansallinen ÄO. Ranking-listan alapäässä
ovat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ja listan
yläpäässä eurooppalaiset ja Itä-Aasian maat
Kiinaa lukuun ottamatta. Listan huipulla oleva
Suomi on Länsi-Euroopan ryhmässä muita maita
vain hieman ylempänä. Monien maiden selvä
poikkeaminen regressiosuorasta suuntaan tai
toiseen kertoo siitä, että kansallisen ÄO:n lisäksi
jotkut muut tekijät ovat voineet vaikuttaa merkittävästi
maan paikkaan ranking-listalla. Regressiosuoran
yläpuolella olevien maiden sijaluku
ranking-listalla on alempi (residuaalit positiivisia)
kuin mitä regressioyhtälön perusteella olisi
voitu odottaa ja regressiosuoran alapuolella olevien
maiden sijaluku on odotettua korkeampi
(negatiiviset residuaalit). Tässä yhteydessä kannattaa
kiinnittää huomiota vain eniten poikkeaviin
maihin, esimerkiksi maihin, joiden sijoittuminen
ranking-listalla on vähintään 15 sijalukua
odotettua alempi tai korkeampi. Joitakin näistä
maista on nimetty regressiokuviossa, mutta ei
läheskään kaikkia.

Positiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali +15 tai suurempi)
sisältää seuraavat 17 maata: Algeria,
Azerbaidžan, Bangladesh, Bolivia, Ecuador,
Indonesia, Iran, Jemen, Kazakstan, Kiina, Madagaskar,
Pakistan, Syyria, Ukraina, Valko-Venäjä,
Venäjä ja Vietnam. Nämä maat ovat sijoittuneet
ranking-listalla selvästi alemmaksi kuin regressioyhtälön
perusteella olisi voitu odottaa. Onko
niiden heikomman sijoittumisen taustalla joitakin
yhteisiä selittäviä tekijöitä? On helppo huomata,
että joitakin kansallisesta ÄO:sta riippumattomia
yhteisiä selittäviä tekijöitä todella on.
Runsas kolmannes näistä maista on nykyisiä tai
entisiä sosialistisia maita (Azerbaidžan, Kazakstan,
Kiina, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja
Vietnam). Ryhmän muista maista useimmat
ovat enemmän tai vähemmän kärsineet etnisestä
väkivallasta, mikä on huonontanut ihmisten
elinoloja. Ainakin nämä kaksi kansallisesta
ÄO:sta riippumatonta tekijää näyttävät heikentäneen
maan sijoitusta ranking-listalla. Bangladesh
on tiheästi asuttu ja toistuvien tulvien vaivaama
köyhä maa.

Negatiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali -15 tai suurempi)
sisältää 20 maata: Alankomaat, Arabiemiirikuntien
liitto, Australia, Chile, Irlanti, Jamaika,
Kanada, Kreikka, Kroatia, Kuwait, Luxemburg,
Norja, Panama, Peru, Qatar, Ruotsi, Suomi,
Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. Yli puolet näistä
maista (13) ovat eurooppalaisia (mukaan lukien
Australia, Kanada ja Yhdysvallat) taloudellisesti
vauraita demokratioita. Niiden odotettua
parempi menestys voi liittyä siihen, että Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka ovat tieteellisen ja teknologisen
kehityksen ydinaluetta maailmassa.
Arabiemiirikuntien liitolle, Kuwaitille ja Qatarille
on yhteistä se, että ne ovat varakkaita öljyntuottajamaita,
joiden rikkauden lähteenä on
ollut ulkomaisen teknologian avulla maaperästä
kaivettu öljy. Jamaikan poikkeuksellinen korkea
sijoitus ranking-listalla liittyy siihen, että se
on yksi Karibian meren turistimaista, jotka ovat
hyötyneet maantieteellisestä sijainnistaan ja
ulkomaisista sijoituksista turismiteollisuuteen.
Chilen, Panaman ja Perun jonkin verran odotettua
korkeammalle sijoittumiselle ei näytä olevan
mitään erityistä selitystä.

Yhteenveto

Yhtenä tuloksena ihmisten elinoloja mittaavien
indeksien vertailusta on havainto indeksien
tuottamien tulosten hämmästyttävän suuresta
samansuuntaisuudesta. Vertailuindeksien
yhteisvariaatio vaihtelee 71 ja 91 prosentin välillä.
On ollut vaikea keksiä mitään hyvinvointia
mittaavia indeksejä, jotka tuottaisivat jyrkästi
toisistaan poikkeavia tuloksia. Se liittyy siihen,
että kaikki indekseissä käytetyt mittarit ovat vahvassa
korrelaatiossa keskenään. On perusteltua
olettaa, että maiden välisen järjestyksen suunnilleen
samanlaisena pysymisen taustalla on
jokin yhteinen selittävä tekijä. Tässä artikkelissa
on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä
tekijänä on keskimääräinen kansallinen
älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden
välinen vaihtelu on evoluution tuottama.

Se on yhä selvässä negatiivisessa korrelaatiossa vuoden
keskilämpötilan kanssa. Kansallinen ÄO
selittää 70 prosenttia maiden järjestyssijan vaihtelusta
Newsweekin ranking-listassa. Vaihtelusta
30 prosenttia jää muiden tekijöiden osuudeksi,
mutta kansallisen ÄO:n selittämä osuus on niin
suuri, että se on riittänyt ylläpitämään ihmisten
elinolojen epätasaisuutta maailmassa. Ei ole
todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina
Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että
Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle.
Suomen korkea kansallinen ÄO (99) selittää
75 prosenttia Suomen sijoittumisesta rankinglistan
kärkeen. Loput 25 prosenttia jää muiden
suotuisten tekijöiden osuudeksi. Noista muista
tekijöistä hyvä koulujärjestelmä on todennäköisesti
ollut merkittävin. Se nostetaan esiin Newsweekin
artikkelissa ja sen merkityksestä on oltu
suunnilleen yhtä mieltä myös Suomessa käydyssä
keskustelussa. Sen ansiosta Suomi nousi tässä
listassa hiukan muita Pohjoismaita ja Euroopan
maita korkeammalle.

Kirjallisuutta:

The Best Countries in the World. 2010. Newsweek, August
23 & 30.
Legatum Institute 2009. The 2009 Legatum Prosperity
Index. An Inquiry into Global Wealth and Wellbeing.
http://www.prosperity.com.
Lynn, Richard 2006. Race Differences in Intelligence. An
Evolutionary Analysis. Augusta, GA: Washington
Summit Publishers.
Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu 2006. IQ and Global
Inequality. Augusta, Georgia: Washington Summit
Publishers.
UNDP (United Nations Development Programme) 2009.
Human Development Report 2009. New York: Palgrave
Macmillan.
Vanhanen, Tatu 2010. Evolutiivinen selitys kansainvälisille
kehityseroille. Politiikka 52: 93–104.
The World Bank 2010. World Development Indicators 2010.
Washington, D.C.: The World Bank.

Kirjoittaja on Turun yliopiston valtio-opin professori
(emeritus).

(lihavoinnit M. Ellilä lukuunottamatta otsikkoa)