Ghettoutumisesta
8.3.2011Segregaatio on maahanmuuttopoliittinen ongelma
Opettaja-lehti julkaisi 25.2.2011 kyselyn, jonka mukaan lähes puolet opettajista rajaisi maahanmuuttajalasten osuuden koulun tai päiväkodin oppilaista 20-30 prosenttiin. Koska ajatus nousee silloin tällöin esille segregaatiokehityksestä kärsivissä kaupungeissa (kuten Helsingissä), on syytä nostaa esiin myös seikkoja, joiden vuoksi ehdotus on ongelmallinen ja jopa toteuttamiskelvoton.
Suomessa lapsella on oikeus päästä "lähikouluunsa" eli siihen kouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Ns. toissijaisen oppilaaksioton perusteella vanhemmat voivat hakea lapselleen paikkaa myös muusta kuin lähikoulustaan. Lähikoulujärjestelmä perustuu siihen, että lapsen koulumatkan on oltava kohtuullinen ja turvallinen.
Maahanmuuttajalasten kasautuminen tiettyihin kouluihin johtuu siitä, että maahanmuuttajat kasautuvat tietyille asuinalueille. ("Maahanmuuttaja" rajataan tässä viittaamaan humanitaarisista syistä saapuneisiin sekä heidän perheenjäseniinsä, koska segregaatio-ongelma koskettaa ensisijaisesti heitä.) Maahanmuuttajaoppilaiden osuudelle asetettu katto siis käytännössä merkitsisi oppilaiden siirtämistä pois lähikouluistaan.
Ensimmäinen ongelma on logistinen. Ei voida olettaa, että varsinkaan pienemmät koululaiset kulkisivat itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi itä- tai koillis-Helsingin monikulttuurisilta oppilaaksiottoalueilta länsi- tai etelä-Helsingin vielä toistaiseksi varsin monokulttuurisiin kouluihin. Yhtä mahdoton on ajatus, että vanhemmat velvoitettaisiin kyyditsemään heitä. Maahanmuuttajaoppilaiden "tasajako" siis merkitsisi käytännössä satojen (ja jossakin vaiheessa tuhansien) koululaisten päivittäistä kuljettelua taksilla pitkin kaupunkia, mikä olisi kustannusvaikutuksiltaan sietämätöntä, semminkin, kun väestönkasvu perustuu kokonaan maahanmuuttoon ja maahanmuuttajalasten osuus kaikista koululaisista kasvaa koko ajan.
Toinen ongelma liittyy tasa-arvoon. Jos mamuoppilaiden osuus koulussa X pitäisi saada leikattua esim. 50 prosentista 20 prosenttiin, millä kriteereillä valittaisiin ne lapset, jotka uudelleensijoitetaan vähemmän monikulttuurisiin (ja paremmiksi koettuihin) kouluihin? Kansalaisuuden, kansallisuuden, kielen, uskonnon vai ihonvärinkö perusteella? Suomen perustuslaki kieltää näihin ominaisuuksiin perustuvan erottelun ja syrjinnän.
Entä miten perusteltaisiin se, että monikulttuurisilla oppilaaksiottoalueilla asuvilla, alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla mutta kantaväestöä edustavilla lapsilla ei olisi vastaavaa oikeutta päästä halutumpiin opinahjoihin? Poliittisesti korrektissa puheessahan meille toisaalta korostetaan jatkuvasti, etteivät lähiökoulujen ongelmat johdu niinkään maahanmuuttajien kuin yleensäkin huono-osaisuuden kasautumisesta.
Kolmas ongelma on väestömatemaattinen. Vieraskielisten lasten osuuden kaikista Helsingin koululaisista arvioidaan nousevan seuraavien 15 vuoden aikana jopa 25 prosenttiin. Toisin sanoen: vaikka mamuoppilaat edellä mainituista logistiikkaan, lakiin ja tasa-arvoon liittyvistä ongelmista huolimatta voitaisiin sijoittaa tasaisesti, 20-30 prosentin kipuraja saavutettaisiin ennen pitkää kaikissa Helsingin kouluissa. Tällöin ylempiin tuloluokkiin kuuluvat perheet eivät enää siirtelisi lapsiaan kaupungin sisällä "huonommista" kouluista "parempiin" vaan muuttaisivat - verorahoineen päivineen - pois kaupungista, naapurikuntiin, joissa maahanmuuttokysymystä ei ole. On muistettava, että parempiosaisilla on myös paremmat mahdollisuudet valita itse asuinpaikkansa. Itse asiassa moni perhe on jo tehnyt tilanteesta omat johtopäätöksensä.
Koulujen segregaatio-ongelma on osa asuinalueiden segregoitumista, eikä sitä voi käsitellä erillisenä kysymyksenä. Köyhien maahanmuuttajien kasautuminen lähiöihin ei ole asuntopoliittinen valinta vaan taloudellinen väistämättömyys. Ne, jotka asuvat veronmaksajan (eli kunnan tai valtion) piikkiin, joudutaan sijoittamaan sinne, missä asuntoja on edullisimmin tarjolla. Jos kaupunki segregaation ehkäisemiseksi hankkisi varattomille maahanmuuttajille suuria perheasuntoja kantakaupungista, asuntoja riittäisi paljon harvemmille. Puhumattakaan siitä, millaista oikeutettua ärtymystä tämä synnyttäisi niissä, jotka maksavat korkeaa vuokraa tai lyhentävät pitkää pankkilainaa omista vastaavista asunnoistaan.
Facebook-keskustelua:
Täyttä asiaa jälleen kerran. Tätä kirjoitusta pitäisi jakaa vaaliesitteenä lähiökoulujen vanhempainilloissa.
Saila Nygrén
Se oli kamalaa aikaa kun oma lapsi oli Itiksessä koulussa, HUH.
Opettajat ja alueen asukkaat kokevat uhaksi, päättäjät näkevät rikkauden. Harvalla on kuitenkin tilanteeseen ratkaisua. Halla-ahon malli kuulostaa järkevältä ja ehkä auttaa muuttamaan kehityksen suuntaa.
Hyvä kirjoitus näin vaalien alla. Monet suomalaiset saattavat asua huonoilla asuinalueilla hyvinkin pitkään ja sietävät holtittoman maahanmuuton vaikutuksia hiljaa mielessään. Mutta kun kyse on lapsista ja heidän tulevaisuudestaan, niin silloin kynnys "nostaa kissa pöydälle" (tai äänestää jaloillaan ja lompakolla/asuntolainalla)on matalampi. Tuore uutinen Malmön "ruusutarhasta": http://svt.se/2.22620/1.23 50414/nio_av_tio_elever_ka n_inte_vara_ointelligenta
Mika Jaervi
itä-helsingin kouluissa yritettiin jo luopua joulujuhlista islaminuskoisten vanhempien vuoksi! rastilan ja vuosaaren alueella asuu paljon somali- ja arabinuorisoa jotka oleskelevat kauppojen ja kioskien edustoilla en uskalla päästää tytärtäni yksin edes kioskille - musliminuorille, nuori 14v tyttö on "vapaata riistaa" koska heidän uskontonsa ei sallisi tytön käyvän yksin asioilla! huudellaan kaikenlaista, voi vaan ihmetellä kuinka allah sallii arabinuorten ryyppäävän metrojunissa -kaikki jotka asuvat itä-helsingissä tietävät sen, mutta eipä vaan ole julkisuudessa näkynyt mitään uutisointia itä-helsinkiin menevistä yön viimeisistä junista.
nuorten somalijengit pitävät pelon vallassa metro-osastoa yöaikaan, kukaan ei ole puuttunut asiaan, jos suomalainen aikuinen huomauttaa metelistä tai juomisesta on kaikki vaunun ihmiset haukkumassa rasistiksi !!! tässä suurin syy miksi käytän äärimmäisen harvoin metroa yöiseen aikaan, koko suomalaisväestö metrossa leimaa ihmisen joka uskaltaa puuttua häiriköintiin, ja ei edes voi kuvitellla että jäis samalla asemalla pois... jos ei pääsis ehjänä kotiin niin sais syrjinnästä tai kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan syytteen. poliisit tietää kyllä ongelman mutta siihen ei puututa millään tavalla.
Minä en ainakaan koskaan voinut olla hyvillä mielin kun lapseni lähti kouluun kun asuimme vielä Itiksessä. Jatkuva äärimmäinen huoli ja pelko kalvoivat pahasti päänuppia. Jokainen päivä oli yhtä helvettiä. Ihan jokainen.Poikani opettaja, reilu kolmekymppinen nainen, oli todella väsynyt ja kärttyinen aina kun kohtasimme. Loppuunpalaminen oikein hohkasi hänestä ja muutaman kerran kun vierailin poikani luokassa kesken päivän, meno oli aivan päätöntä.Mamujahan suurin osa luokasta olikin. Ei ihme.Olen ikionnellinen siitä että pääsimme pois Itiksestä ja poikani joutui käymään vain kaksi ensimmäistä kouluvuottaan Itiksessä.Kaikki muuttui heti paremmaksi kun poikani pääsi pois edellisestä koulustaan. Koulu alkoi tuntua mukavalta ja läksyt kiinnostaa, koulumatkat ja välitunnit eivät enää pelottaneet.. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.Mitään samantyyppisiä ongelmia ei ole enää täällä uudessa koulussa pojallani ollut kuin Itiksessä oli, kumma juttu.. :)Tässä nykyisessä koulussakin on kyllä mamuja, muttei läheskään sitä määrää/luokka kuin Itiksessä. Hyvä niin.Itis on vaarallinen paikka jo aikuiselle, saatika sitten pienelle koululaiselle.
Kimmo Hahtola
Erittäin analyyttinen kuvaus nykyisestä tilanteesta. Meidän perhe ei jäänyt odottamaan lasten koulun alkamista. Naapurien kokemukset ja omat havainnot ympäristön muutoksista riittivät lopulliseksi syyksi nostaa kytkintä eräältä Espoon alueelta.T: nimimerkki "lompakollaan äänestänyt"ps. Retorinen kysymys: Miksi asiat etenisivät Suomessa muutoin kuin empiria on ympäri Eurooppaa osoittanut?
Jari Vuorinen
Itikseen on ainaski ostajakunta taattu. Sossu jakaa fyrkat ja mamut törsää. Omistaakohan Itiksen joku EU-tirehtööri , jolla on suhteet mamujutuista vastaaviin päättäjiin.
itiksen kahviloiden ja ruokapaikkojen omistajat voi voi, somput ja arabit istuu ja varaa paikkoja tilaamatta mitään, niille ei voi edes huomauttaa asiasta ja jättävät vielä omat roskansa pöytiin esim. hammastikut millä kaivelevat tuntitolkulla hampaitaan, niiden jälkeen penkitkin haisee ihme rasvalle, mitä lie ne sivelee päivittäin itteensä, ja puhelimenkäyttö; miks pitää huutaa puhelimeen niin helvetisti !
ei ne edes tajuu perusasioita: yörauha, rapussa huutaminen, mattojen tamppaaminen omilta parvekkeilta, jätetään pyykit toisten vuoroille pesutupaan, autot mihin tahansa, sosiaalivirastot vielä maksavat noin puolet ajokortista ja avustavat auton hankinnassa koska on niin paljon lapsia ja kulttuurin/uskonnon takia kustannetaan mekkaan (Saudi-arabia) kiertämään tornia ja partakarvaa - harrastevälineisiin myönnetään noin 400e vuodessa, niihin ei lasketa kalliita lastenvaunuja eikä maastopyöriä, no isoimmat ja uusimmat asunnothan on itsestään selvyys jo perheen koon takia ja kuntosalilla työssä olleena maksusitoumukset joka partaleualle, muut asiakkat eivät voineet enään samana päivänä käyttää laitteita kun ne haisivat jollekin kamelin tuoksuiselle rasvalle. ainoo hyvä asia oli ettei ne käynneet suihkussa ollenkaan vaan pukivat hikisen treeniasun( vaatteet ) päälle.
Olisikohan se kuitenkin ennen kaikkea sosiaalipoliittinen ongelma? Helsingin asuinalueiden sosiaalinen erilaistuminen on seurausta 90-luvun lamasta, ei maahanmuutosta. Segregaatio kytkeytyy ennen kaikkea alhaiseen sosioekonomiseen asemaan, mikä tietenkin koskettaa joitakin maahanmuuttajia mutta yhtä lailla myös kantaväestöä.
Huom. tämä sama varavaltuutettu Elina Aaltio (sdp), Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen, on aiemminkin osoittanut kyvyttömyytensä nähdä mitään maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Elina: opettajat itse nimeävät nimenomaan maahanmuuttajataustaiset lapset erityishaasteeksi. Sitähän he tietysti ovatkin, koska normaalien sosiaalisten ongelmien päälle tulevat kieli- ja kulttuurisidonnaiset ongelmat.Ongelmat eivät ratkea ainakaan sillä, että niiden olemassaolo kiistetään.
Maahanmuuttoa tukevassa keskustelussa korostetaan näiden "hädänalaisten" ihmisten oikeuksista mm. terveydenhoitoon ja perusopetukseen. Tämäkin keskustelu pohjautuu opettajien omiin arvioihin maahanmuuttajataustaisten nuorien aiheuttamista ongelmista kouluissa. Eikös koulut ole kaikkia varten? Myös Ei-maahanmuuttajataustaisia perheitä varten... Miksi heitä ei kuulla aktiivisemmin tässä asiassa? Ja miksi heidän huoltaan ei oteta tosissaan vaan leimataan ennakkoluuloihin perustuvaksi, rasismiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti