Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

torstaina, maaliskuuta 03, 2011

Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä

professori Tatu Vanhanen


IS:


Tatu Vanhanen kohauttaa taas: Äly selittää Afrikan ja Suomen eron


Emeritusprofessori Tatu Vanhanen selittää Suomen menestystä maailman parhaat maat -vertailussa suomalaisten älykkyydellä verrattuna esimerkiksi Afrikan kansoihin.

Kansan älykkyys selittää parhaiten Suomen kärkipaikkaa Newsweek-lehden taannoisessa vertailussa maailman parhaista maista, kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen.

Ex-pääministeri Matti Vanhasen isän kirjoitus on julkaistu tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Lehteä julkaisee Tieteellisten seurain valtuusk unta.

Newsweek järjesti elokuun numerossaan sata maata paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä vastasyntyneellä on parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen ja kohtuullisen vauraaseen elämään.

Ykköseksi selvisi Suomi, kakkoseksi Sveitsi. Perää piti köyhä afri kkalainen Burkina Faso.

Tatu Vanhanen vertasi Newsweekin listaa tutkijakumppaninsa, brittiprofessori David Lynnin listaan kansojen keskimääräisestä älykkyydestä. Newsweekin ja Lynnin listat osuivat hyvin yksiin: äly oli tärkein tekijä, joka selitti maan sijoittumista Newsweekin listalla.

Vanhasen mukaan äly on niin perustavanlaatuinen tekijä, että ei "ole todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

-Älykkyyserot ovat geneettisiä, luonnonvalinnan tuloksena syntyneitä, kun Afrikasta aikoinaan lähteneet ihmiset joutuivat sopeutumaan pohjoisen kylmiin olosuhteisiin, Vanhanen tarkensi IS:lle.

Koska älykkyyserot selittävät kansojen menestystä, poliitikkojen ja tutkijoiden pitäisi hyväksyä se, että suuret kehityserot ovat pysyviä eivätkä väliaikaisia, Vanhanen katsoo.

-Köyhyyskin on luonnonvalinnan tulos, osa luonnon monimuotoisuutta, hän sanoo.


Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. En ymmärrä, miten joku pitää tätä tietoa jotenkin kohahduttavana.

On itsestään selvää, että älykkyyserot ovat geneettisiä. Ajattelu p erustuu aivotoimintaan. Aivot ovat fyysinen elin. Kaikkien elävien olentojen koko elimistö, kuten esim. ihmisen aivot, sydän, keuhkot, maksa, munuaiset jne., on geenien muovaamaa biomassaa. Geenit määräävät sen, millaiset aivot ihmisellä on. Älykkyys on aivotoimintaa. Niinpä geenit määrittävät älykkyyden.

Älykkyys tietysti vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Näin ollen tuottavuus on suurempaa niissä maissa, joissa väestö on keski määrin älykkäämpää, ceteris paribus. Koska ihmisten elintaso eli bruttokansantuote per capita perustuu ihmisten tekemän työn tuottavuuteen, älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason. Niinpä korkeamman mediaani-ÄO:n maat ovat rikkaampia ja matalamman mediaani-ÄO:n maat köyhempiä. Tämä kaikki on itsestään selvää eikä tässä siis ole mitään sen ihmeellisempää kuin lauseessa ruoho on vihreää tai lauseessa kesällä on lämpimämpää kuin talvella.


professori Kari Uusikylä

IS:n juttu jatkuu vuosien ajan lahjakkuuden merkitystä julkisuudessa vimmaisesti inttämällä vähätelleen professori Kari Uusikylän haastattelulla:

-Äly on hyvästä, ja kansojen välillä on älykkyyseroja. Silti Vanhanen yksinkertaistaa ja oikoo mutkia, kun väittää, että älykkyyserot selittäisivät hyvinvoinnin eroja, arvostelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

-Älykkyystestit on kehitetty USA:ssa. Ne mittaavat luotettavasti loogista päättelyä ja avaruudellista hahmotuskykyä. Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.

- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?



Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Uusikylä väittää, että Vanhanen "yksinkertaistaa ja oikoo mutkia" väittäessään älykkyyserojen selittävän hyvinvoinnin eroja. Uusikylän mukaan älykkyyserot siis eivät selitä hyvinvoinnin eroja maiden välillä. Jos väestöjen väliset älykkyyser ot eivät ole selittävä tekijä, niillä siis ei pitäisi olla mitään vaikutusta väestön ja siitä koostuvan yhteiskunnan hyvinvointiin.

Uusikylän mukaan siis sellainen maa, jonka
väestön mediaani-ÄO on esim. kaksi keskihajontaluokkaa esim. Suomen, Ruotsin, Saksan tai Sveitsin mediaani-ÄO:ta alempi, voisi ihan hyvin olla yhtä rikas ja muutenkin hyvinvoiva maa kuin Suomi, Ruotsi, Saksa tai Sveitsi.

Afrikassa on tällaisia maita. Kari Uusikylän miele
stä Afrikan maiden väestöjen matala mediaani-ÄO ei vaikuta niiden köyhyyteen ja muuhun kurjuuteen.

Ks. väestön keskimääräinen ÄO seuraavissa maissa:
Islanti 101
Sveitsi 101
Itävalta 100

Luxemburg 100
Hollanti 100

Norja 100

Iso-Britannia 100

Saksa 99
Belgia 99

Kanada 99

Viro 99

Suomi 99
Uusi-Seelanti 99

Puola 99

Ruotsi 99
Espanja 98
Australia
98
Tshekki 98

Tanska 98
Ranska 98


Mali 68
Niger 67

Nigeria 67

Angola 69

Burkina Faso 66
Djibouti 68

Eritrea 68
Somalia 68

Guinea 63

Yksi keskihajonta on 15 pistettä, joten 30 pisteen ero merkitsee kahden keskihajontaluokan eroa maiden mediaani-ÄO:n välillä. Esimerkiksi Suomen mediaani-ÄO:n (99) ja Angolan mediaani-ÄO:n (69) välinen ero on nimenomaan 30 pistettä eli kaksi keskihajontaluokkaa, joten vain parhaat 2% Angolan väestöstä yltää keskivertosuomalaisen tasolle. Vain 2 % Angolan väestöstä ylittää riman, jonka yläpuolelle yltää 50 % suomalaisista. 98 % angolalaisista on tyhmempiä kuin keskivertosuomalainen. Kari Uusikylän mielestä tämä ei vaikuta hyvinvointieroon Suomen ja Angolan välillä.



Ks. kaavakuva:


(sininen = maan väestöllä korkea mediaani-ÄO, punainen = maan väestöllä matala mediaani-ÄO, keltainen = maan väestöllä keskinkertainen mediaani-ÄO)

Kari Uusikylän mielestä on ihan vain sattumaa, että väestön mediaani-ÄO:n ja maan elintason välillä on voimakas on positiivinen korrelaatio. Kari Uusikylä on väärässä. Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Älykkyys nimenomaan vaikuttaa ihmisten työ- ja oppimiskykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen ja elintasoon. Tämä on päivänselvää. Kari Uusikylä väittää täysin päinvastaista. Kari Uusikylän väite on realistisuudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin väite, että aurinko ei vaikuta maapallon lämpötilaan. Kari Uusikylä on "tutkijana" tasan yhtä pätevä ja uskottava kuin kreationistit ja astrologit ja homeopaatit.

Sivumennen sanottuna älykkyys ei vaikuta ainoastaan työ- ja opiskelukykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja maan bruttokansantuotteeseen. Älykkyys vaikuttaa myös luonteenpiirteisiin ja käytökseen. Vähemmän älykkäät ihmiset ovat aggressiivisempia ja taipuvaisempia rikollisuuteen. Näin ollen väestön keskimääräinen älykkyystaso vaikuttaa myös yhteiskunnassa esiintyvään rikollisuuteen ja konflikteihin.



The IQ/aggression connection:
Intelligence deficits make up one of the most firmly established characteristics of criminal offenders as a whole.

"Criminal intellects," Bruce Bower, Science News, Vol. 147, April 15, 1995.


IQ and aggression are strongly linked even in non-criminal males.

The researchers, who tested 30 males between the ages of 18 and 36 years, found "strong inverse correlations between IQ and aggressive behavior under both high and low provocation conditions."

...

possessing a high IQ may serve as a `protective factor' against the expression of anti-social or aggressive behavior

...

criminals' sons who became criminals themselves had significantly lower IQs than criminals' sons who did not participate in criminal activity

...

children with IQs in the lower range of the distribution should qualify as the main targets for violence prevention program


"Intellectual ability and aggressive behavior in nonclinical-nonforensic males," Peter R. Giancola and Amos Zeichner, Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, Vol. 16, No. 2, 1994.



Rautalankaa:
  1. rikollisuus ym. aggressiivinen käytös korreloivat voimakkaan negatiivisesti ÄO:n kanssa;
  2. afrikkalaisten mediaani-ÄO on paljon matalampi kuin eurooppalaisten;
  3. edellisistä tosiasioista väistämättä seuraa, että afrikkalaisten muuttaminen Eurooppaan kasvattaa rikollisuutta ja muuta aggressiivisuutta eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Kari Uusikylä kiistää tämän. Kari Uusikylän mielestä vähemmän älykkäiden ihmisten aggressiivisuus ei mitenkään voi olla syynä matalan mediaani-ÄO:n maiden, kuten Afrikan maiden, yleiseen yhteiskunnalliseen epävakauteen ja väkivaltaisuuteen.

Uusikylä yrittää myös kiistää geenien olemassaolon:

Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.


Uusikylä siis esittää typerän kysymyksen, että johtuvatko älykkyyserot geeniperimästä vai ihmisten elinolosuhteista. Tällainen ihminen esiintyy älykkyystutkijana. Hän "pohtii" asiaa, jonka pitäisi olla peruskoululaisellekin selvä. Geenit vaikuttavat älykkyyteen. Kari Uusikylä esittää kysymyksen, että onkohan asia näin. Yhtä hyvin hän voisi kysyä, että kiertääköhän maapallo sittenkään aurinkoa.

Älykkyystutkijana siis esiintyy ihminen, joka yrittää kiistää geenien olemassaolon. Olisi biologisesti täysin mahdotonta, että geenit eivät vaikuttaisi älykkyyteen. Geenien vaikutuksen kiistäminen on geenien olemassaolon kiistämistä. Jo kysymys "selittääköhän geeniperimä älykkyyseroja " on merkki kyvyttömyydestä tajuta käsitettä geeni. Uusikylän kysymyksenasettelu on verrattavissa kysymykseen, että onko painovoimaa olemassa.

Geenien lisäksi älykkyyteen tietysti vaikuttavat myös esim. ravitsemusolosuhteet, koska esim. Afrikan maissa yleinen aliravitsemus tietysti aiheuttaa ihmisten älykkyyttä alentavia aivovaurioita. Uusikylän mielestä väestöjen mediaani-ÄO:n erot eivät kuitenkaan ole maiden välisiä hyvinvointieroja selittävä tekijä. Afrikan maissa yleisesti esiintyvällä aliravitsemuksella ei siis Uusikylän logiikalla voi olla mitään vaikutusta väestön keskimääräiseen työkykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja ihmisten elintasoon.

Lopuksi Uusikylä heittää mielestään hauskaa läppää:


- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?

Eihän kukaan ole väittänyt, että ihonvärigeenit vaikuttaisivat älykkyyteen. Uusikylä siis väittelee olkinukkea vastaan. Tuollaisilla älyttömyyksillä "lahjakkuustutkija" Uusikylä yrittää kumota sen tosiasian, että älykkyys on paljolti geenien määräämää. "Heh heh, ei se musta ihonväri tee ihmistä tyhmemmäksi." No shit, Sherlock. Ei kukaan ole väittänyt, että iho vaikuttaisi aivoihin. Tämä ei ole mikään argumentti sitä tosiasiaa vastaan, että aivotoiminta on geneettistä. Kari Uusikylän argumentaatio perustuu siis viime kädessä geenien olemassaolon kiistämiseen eli biologian kiistämiseen.

Miksi tuollaista ihmistä siteerataan joka paikassa "lahjakkuustutkijana" ja "älykkyysasiantuntijana"? Tämä on sama asia kuin jos jotain painovoiman olemassaolon kiistäjää siteerattaisiin fysiikan professorina.



4 kommenttia:

Vihainen Mies kirjoitti...

Pata kattilaa soimaa. Miksi Mikko Ellilä valehtelee laittamalla sanoja Kari Uusikylän suuhun? Uusikylä ei kiistä geenien olemassaoloa eikä ota lainkaan kantaa agressiivisuuteen, vaan puhuu älykkyydestä. Mikko Ellilä haluaa diskreditoida uskottavan tutkijan valheellisin perustein. Häpeä.

FRDM kirjoitti...

Älykkyyden ja menestymisen ja monien muiden asioiden tilastollinen yhteys lienee selvä, joten siitä ei kannata kiistellä. Korealaiset kuuluvat Vanhasen ja Lynnin tutkimusten mukaan maailman älykkäimpiin, ja tämä näkyy mm. siinä, että Etelä-Korea, joka vielä 1950-luvulla oli yksi maailman köyhimmistä maista ja lisäksi sisällissodan runtelema, nousi vauraaksi ja kehittyneeksi teollisuusmaaksi muutamassa vuosikymmenessä. Kommunismin valinnut Pohjois-Korea on yhtä köyhä kuin Mosambik ja lisäksi nälänhätien riivaama, mutta siellä osataan valmistaa ydinaseita ja pitkän matkan ohjuksia. Jos ei kansan älykkyys selitä tätä, niin mikä sitten.

Kun palkat Kiinassa nousevat, teknologiateollisuus joutuu etsimään uusia vielä alhaisempien työvoimakustannusten maita tehtaiden sijoituspaikoiksi.

Miksei tehtaita pystytetä Afrikkaan. Siellähän on paljon työttömiä ja alhainen palkkataso. Miksi uusia maita halpatuotannolle etsitään kauempaa idästä? Eikö kukaan ole ihmetellyt tätä?

Syy on yksinkertainen. Afrikkalaisista ei saisi koulutettua riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä. Älykkyys ei riitä tietokoneen emolevyjen ja komponenttien suunnitteluun, joka kuuluu osana nykyiseen Hi-Tech teollisuuteen. Yksinkertaista linjatyötä osattaisiin tehdä Afrikassakin, mutta se ei nykypäivänä riitä. Tarvitaan myös insinööriporras ja suunnittelijoita. Taiwanissa tai muualla kaukoidässä tämä ei ole ongelma. Siksi elektroniikkateollisuutta on siellä eikä Kongossa.

Vaikka Afrikkalaisten keskimääräinen älykkyystaso onkin alhaisempi kuin eurooppalaisten, pidän afrikkalaisten nimittämistä tyhmiksi kyseenalaisena. Olen aivan varma siitä, että jos verrataan Guinean asukasta, jonka älykkyysosamäärän pitäisi olla keskimäärin 63 ja suomalaista, jonka älykkyysosamäärä on 63, suomalainen vaikuttaa idiootilta guinealaiseen verrattuna. Eiväthän somalitkaan vaikuta idiooteilta, vaikka heidän keskimääräinen älykkyysosamäärä on Vanhasen ja Lynnin tutkimusten mukaan (eivät ole itse mitanneet vaan keränneet valmiiden mittausten tietoja) 68. Suomalainen 68 pisteen älykkyystason omaava on tyhmä ja vaikuttaa tyhmältä. Keskiverto somali sen sijaan ei ole tyhmä eikä teen tyhmän vaikutelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että länsimaisilta älykkyystesteiltä jää jokin asia huomaamatta. Afrikkalaiset ovat monesti mestarillisia huijareita ja juonittelijoita (nigerialaiskirjeet), joille moni "älykkäämpi" länsimaiden asukas on menettänyt rahansa. Jos he olisivat oikeasti tyhmiä, tällainen huijaaminen ei onnistuisi niin laajassa mitassa kuin sitä nyt tapahtuu.

Fumi kirjoitti...

Perinteiset älykkyystestit on luotu armeijan ja teollisen yhteiskunnan tarpeisiin.
http://trustbus.weebly.com/1/post/2011/03/nokia-teollisuusyhteiskunnan-kuolinkorahdus.html

Lienee täysin mahdollista että Somalien älykkyys on nimenomaan sosiaalista ja holistista eli täysin erilaista.

Neonomide kirjoitti...

Science-lehden mukaan ihmiskunnan geneettinen alkukoti on vielä syvemmällä Mustalla Mantereella eli eteläisessä Afrikassa:

http://www.tiede.fi/uutiset/4226/me_olemme_kaikki_etelaafrikkalaisia