Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

Paralleeleja

Suomen tiedotusvälineiden, viranomaisten ja poliitikkojen suhtautuminen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen on nykyisin samanlaista kuin suhtautuminen Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana.

Muutamat harvat ihmiset uskaltavat sanoa suoraan, miten asiat ovat. Poliitikkojen, byrokraattien ja journalistien enemmistö valehtelee asioista tahallaan. Vähemmistö kansasta uskoo poliitikkojen, byrokraattien ja journalistien enemmistön levittämiä poliittisesti korrekteja paskapuheita.

Esimerkiksi Neuvostoliiton sanottiin olevan rauhaarakastava maa ja Suomen ystävä. Useimmat suomalaiset toki tiesivät tämän väitteen paskapuheeksi, mutta merkittävä vähemmistö (mm. taistolaiset) oli riittävän tyhmää porukkaa uskoakseen tähän propagandaan.

Tiedonantaja-lehdessä valehdeltiin, että Suomi aloitti talvisodan ampumalla Mainilan laukaukset. Jotkut uskoivat tähän. HS valehteli, että 10 000 autoa ja kymmeniä taloja Ranskassa marraskuussa 2005 polttaneet islamilaiset terroristit olivat ranskalaista nuorisoa. Jotkut uskoivat tähän.

Urho Kekkonen valehteli, että Lenin oli Suomen itsenäisyyden isä. Jotkut uskoivat tähän. Kekkosen tarkoituksena oli kuitenkin vain saada Hrushtsev ja Brezhnev kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä; Hrushtsev ja Brezhnev eivät tietenkään voineet olla gurunsa Leninin kanssa eri mieltä mistään, joten viittaus Leninin tunnustukseen Suomen itsenäisyydelle oli Kekkoselta todellisuudessa kehotus Neuvostoliitolle olla puuttumatta Suomen sisäisiin asioihin.

Idiootit eivät kuitenkaan tajunneet tätä, vaan luulivat Leninin oikeasti antaneen Suomelle itsenäisyyden. Todellisuudessa Lenin käski Suomessa tsaarinvallan jäljiltä olleiden Venäjän armeijan joukkojen auttaa Suomen hallituksen vastaisen aseellisen vallankumouksen aloittaneita punakaarteja pystyttämään Suomeen bolshevistisen diktatuurin ja liittämään Suomen takaisin Venäjään. Kekkonen toki tiesi tämän, mutta puhui paskaa antaakseen Neuvostoliitolle rivien välissä "älkää sekaantuko meidän asioihimme"-tyylisiä vinkkejä.

Vastaavasti nykyään poliitikot antavat "islam on rauhan uskonto, terroristeilla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa"-tyylisiä lausuntoja vain antaakseen muslimeille rivien välissä "irtisanoutukaa terrorismista, lopettakaa terroristien tukeminen, ilmiantakaa terroristit länsimaalaisille viranomaisille tai muuten teidät tuhotaan 6 - 0"-tyylisiä viestejä.

Irakin sotakin on nähtävä tässä valossa. Thomas L. Friedman, New York Times:

The failure of the Bush team to produce any weapons of mass destruction (W.M.D.'s) in Iraq is becoming a big, big story. But is it the real story we should be concerned with? No. It was the wrong issue before the war, and it's the wrong issue now.

Why? Because there were actually four reasons for this war: the real reason, the right reason, the moral reason and the stated reason.

The "real reason" for this war, which was never stated, was that after 9/11 America needed to hit someone in the Arab-Muslim world. Afghanistan wasn't enough because a terrorism bubble had built up over there — a bubble that posed a real threat to the open societies of the West and needed to be punctured. This terrorism bubble said that plowing airplanes into the World Trade Center was O.K., having Muslim preachers say it was O.K. was O.K., having state-run newspapers call people who did such things "martyrs" was O.K. and allowing Muslim charities to raise money for such "martyrs" was O.K. Not only was all this seen as O.K., there was a feeling among radical Muslims that suicide bombing would level the balance of power between the Arab world and the West, because we had gone soft and their activists were ready to die.

The only way to puncture that bubble was for American soldiers, men and women, to go into the heart of the Arab-Muslim world, house to house, and make clear that we are ready to kill, and to die, to prevent our open society from being undermined by this terrorism bubble. Smashing Saudi Arabia or Syria would have been fine. But we hit Saddam for one simple reason: because we could, and because he deserved it and because he was right in the heart of that world. And don't believe the nonsense that this had no effect. Every neighboring government — and 98 percent of terrorism is about what governments let happen — got the message. If you talk to U.S. soldiers in Iraq they will tell you this is what the war was about.



Vain äärimmäisen naiivit ihmiset uskovat, että islam todella on rauhallinen uskonto. Islam on totalitaarinen ideologia, kuten kommunismi.

Islamin sanominen rauhalliseksi, hienoksi, suvaitsevaksi ja sivistyneeksi uskonnoksi on täsmälleen samanlaista valehtelua kuin Neuvostoliiton sanominen demokratiaksi.

Valitettavasti jotkut kusipäät tosissaan uskovat näihin valheisiin. Jotkut uskoivat edistävänsä "rauhaa ja demokratiaa" osallistumalla KGB:n omistaman Rauhanpuolustajat ry:n toimintaan. Vastaavasti nykyään jotkut luulevat edistävänsä rauhaa osallistumalla Hizbollahin "tappakaa kaikki juutalaiset"-tyylisiin mielenosoituksiin Helsingissä.

Tiedonantaja-lehden mukaan oli tosiasia, että ainoa ratkaisu kapitalistisen imperialismin aiheuttamaan kehitysmaiden riistoon oli marxismi-leninismi. Vastaavasti HS:n mukaan on tosiasia, että kaikilla kehitysmaiden ihmisillä on oikeus tulla Eurooppaan.

Ilmeisesti tietty osa väestöstä uskoo aina johonkin mielisairaaseen ideologiaan. 1970-luvulla se oli marxismi, 1930-luvun Saksassa se oli kansallissosialismi, keskiajalla se oli dogmaattinen kristinusko, nykyään se on monikulttuurisuus.

2 kommenttia:

bondpoet kirjoitti...

New York Times on puhdasta propagandaa ja suunnattu ylempään yhteiskuntaluokkaan kuuluville. Lainaamasi artikkelin uskottavuutta heikentää vielä sekin, että sen kirjoittaja on nimen perusteella juutalainen. Lehden myös omistavat juutalaiset johtajat. Schopenhauer sanoi: "Die Juden sind große Meister im Lügen." Maissa, joissa juutalaiset johtajat omistavat median, ollaan kyllä "suvaitsevaisia", paitsi muslimeja ja kristittyjä kohtaan. Jälkimmäisen selittää se, että juutalaisilla on pitkä historiallinen muisti, he muistavat vielä keskiajan ekspulsiot (muistutan sinua, että juutalaisen eliitin poistuminen läntisestä Euroopasta antoi mahdollisuuden ekonomioiden elpymiseen ja natiivien keskiluokkien syntyyn, seurauksena uusi keksintöjen ja vaurauden aikakausi). Olemme ilmeisesti vaarallisia juutalaiselle hegemonialle, mikäli organisoidumme. Ei näytä olevan väliä, löytyykö yhdistävä voima rotuideologiasta vai uskonnosta.

bondpoet kirjoitti...

Hieman nuanssia kiireessä kirjoitettuun edelliseen kommenttiini:

Adolph Ochs osti The New York Timesin vuonna 1896. Tästä lähtien lehti, myöhemmin yhtiö, on ollut kyseisen juutalaisperheen hallinnassa, myöhemmin erityisosakkeiden omistuksen kautta.

"Since 1967, it has been a publicly traded company, listed on the New York Stock Exchange under the symbol NYT. The company has two types of stock, Class A and Class B. Class B shares are not publicly traded, and are the mechanism by which the descendants of Adolph Ochs, who purchased the New York Times newspaper in 1896, maintain control of the company."

http://en.wikipedia.org/wiki/
The_New_York_Times_Company

Mielenkiintoista tietoa Adolph Ochsista:

"Ochs was active in the early years of the Anti-Defamation League, serving as an executive board member, and using his influence as publisher of the New York Times to convince other newspapers nationwide to cease the unjustified (?) caricaturing and lampooning of Jews in the American press."

http://en.wikipedia.org/wiki/Adolph_Ochs

Kirjoitin edellisessä viestissä: "Maissa, joissa juutalaiset johtajat omistavat median..."

Tuon erityisesti korjaisin lukemaan: "Maissa, joissa juutalaiset johtajat, osakkeenomistajat, järjestöt ja muut lobbarit kontrolloivat mediaa..."

Mainitsen vielä, että lukujen enemmistö, edes omistuksessa, ei aina ole merkitsevää, vaan merkitsevää on näkemyksen ja toiminnan kiivauden "enemmistö". Tässä juutalaiset, kuten Franz Boas, Karl Marx, Max Horkheimer, ja Leon Trotsky (Lev Davidovich Bronstein), ovat taipuvaisia olemaan lyömättömiä. Valkoihoiset eurooppalaiset eivät välttämättä edes huomaa ajelehtivansa virran mukana, kun keskittyvät individualismissaan ja hedonistisuudessaan aivan muihin asioihin.