Rikollisia vapautetaan syytteistä monikulttuurisuuden perusteella

Inga Paavola:

Tuo rappiollinen ratkaisu KKO 2008:93, jossa pienen pojan ympärileikkausta ei katsottu rangaistavaksi teoksi, toimikoon varoittavana, päinvastaisena esimerkkinä niille, jotka väittävät, että Suomen lainsäädännön kunnioittaminen olisi ensisijaista verrattuna haihatteluun monikulttuurisuuden ylistämisestä.

KKO myönsi, että ympärileikkaus toteuttaa pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, aiheutettaen lapselle ainakin hetkellistä kipua ja jälkikäteisiä vaivoja, jota virallinen syyttäjäkin rikosnimikkeenä ajoi.

Perustelut silti rangaitsemattomuudelle ovatkin siis mielenkiintoisimmat. Pahoinpitelyksi sinänsä myönnetty ympärisleikkaus katsottiin lopulta KKO:n toimesta nimenomaan uskonnollisten syiden takia oikeutetuksi. Jopa syytetyn (äidin) puolustuksellakin oli sen verran järkeä päässään, ettei kehdannut lähteä heikoille jäille selittelemään ympärileikkauksen etuja terveydellisillä verukkeilla.

Käräjäoikeus alunperin hylkäsi syytteen perustelleen, että äiti oli epäselvän oikeustilan vuoksi erehtynyt pitämään tekoaan sallittuna. Ensinnäkin voinee todeta, että tällaiset epäselvyydet poistaisi selkeä tekomuodon kriminalisointi. Toiseksi, kun äitiä ymmärrettiin oikeudellisesti nk. kieltoerehdyksen varjolla, KäO:n voi katsoa vihjanneen ettei äidin tule olla perillä suomalaisen yhteiskunnan lainsäädännöstä, toisin kun yleensä kansalaisillamme ei tietysti oikeudessa päde selitys tuntemattomasta sääntelystä. Muuallakin oikeuslaitoksen parissa toki osataan puuhastella epämääräisiä; myös valtionsyyttäjä on jättänyt kohtuussyistä nostamatta syytteen erästä lääkäriä vastaan useammasta ympärileikkaamalla tehdyistä pahoinpitelystä, vaikka valtionsyytäjä oli katsonut lääkärin sinänsä syyllistyneen kuuteen pahoinpitelyyn.

Oikeusjärjestelmässä on epäilemättä jossain kohden vikaa, kun toisaalta katsotaan ympärileikkauksen täyttävän rikoksen tunnusmerkistön, mutta teot eivät silti järjestäen tule rangaistuiksi. Teoilta puuttuvat siis rangaitsevuuden muut edellytykset kuin tunnunsmerkistönmukaisuus, oikeudenvastaisuus ja tekijän syyllisyys.

Rikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon rangaitsevuuden ympärileikkauksen kohdalla siis estävät tämän monikulttuurisuuden mukanaan tuomat uskonnolliset perinteet, jotka sulautetaan kuin huomaamatta vain suomalaiseen rikosprosessiin oikeudellisesti velvoittaviksi periaatteiksi, näyttäytyen ainakin tässä perinteisiä rikosoikeuden oppeja auktoratiivisempina.