Alexis Kouros: Suomalaisilta ei pidä kysyä, onko maahanmuutto hyvä asia
17.6.2010 14:32 | Päivitetty: 17.6.2010 14:56
Suomeen aiotaan perustaa oma parlamentti täällä asuville siirtolaisille. Siirtolaisparlamenttiin valittaisiin kansanäänestyksellä viisikymmentä edustajaa.
Äänioikeutettuja olisivat sellaiset siirtolaiset, jotka aikovat asua Suomessa vähintään kaksi vuotta.
Tarkoituksena on saada siirtolaisten ääni kuuluviin. Parlamentti voisi neuvoa viranomaisia ja lainsäätäjiä sekä tehdä aloitteita.
Rahoitusta hankkeella ei vielä ole, mutta ensimmäinen vaali halutaan järjestää seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Ajatuksena on saada osa rahoituksesta siirtolaisilta itseltään ja osa ehkä valtiolta tai EU:lta.
Hankkeen takana on ryhmä Suomen siirtolaisia. Mukana ovat muun muassa Helsinki Times -lehden päätoimittaja Alexis Kouros ja kirjailija Umaya Abu-Hanna.
Aamulehti 18.6.2010, sivu A6:
Alexis Kouros on lähtöisin Iranista. Hän on lääkäri, kirjailija, dokumentaristi sekä Helsinki Times - ja Six Degrees -lehtien päätoimittaja.
Miksi tarvitaan erillinen siirtolaisparlamentti? Eikö maahanmuuttajien kannattaisi vaikuttaa puolueiden kautta ja pyrkiä eduskuntaan?
- Meidän mielestämme se ei riitä, mutta ei siirtolaisparlamentti välttämättä kilpaile sen kanssa. Se, että siirtolainen tai pari pääsee Suomen eduskuntaan, ei välttämättä auta ongelmiin. Joissain tapauksissa se voi jopa pahentaa niitä. Joku siirtolainen voi vaikka tajuta, että mitä enemmän hän haukkuu muita kulttuureja tai siirtolaisia, sitä enemmän ääniä hän saa. Ei se välttämättä edusta minua. Meidän on tarkoitus saada aikaan siirtolaisten yhteinen ääni.
Mikä asia maahanmuuttopolitiikassa on eniten pielessä?
- Johtajuus. Suomesta puuttuu vahvoja, persoonallisia johtajia ja sisukkaita poliitikkoja. On asioita, joita ei kannata kysyä kansalta. Ei kansalta pidä kysyä, onko maahanmuutto hyvä asia, vaan kansaa pitää johtaa.
Alexis Kouros siis vastustaa demokratiaa ja kannattaa diktatuuria.
Koska Suomi on perustuslaillinen demokratia, pyrkimys Suomen muuttamiseen diktatuuriksi on pyrkimys Suomen valtiojärjestyksen kumoamiseen. Tämä täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Alexis Kouros syyllistyy valtiopetokseen.
On hyvä, että Alexis Kouros paljastaa diktatuurihankkeensa julkisesti. Useimmat muut massiivisen maahanmuuton ja monikulttuurisuusideologian kannattajat eivät myönnä julkisesti olevansa demokratian vastustajia. Kouros myöntää.
Jäämme odottelemaan, että myös Matti Vanhanen, Astrid Thors, Stefan Wallin, Anne Holmlund, Ritva Viljanen, Tuija Brax, Johanna Suurpää, Mika Illman ja Eva Biaudet myöntävät olevansa demokratian vastustajia ja diktatuurin kannattajia.
Monikulttuurisuusideologia on aina ollut lähtökohtaisesti demokratian vastainen. Kansalta ei ole koskaan kysytty mielipidettä maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta.
Poliitikkojen keskinäinen kartelli on vaiennut maahanmuuton ongelmista. Poliitikot ovat vain puhuneet paskaa työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta maahanmuuttajilla.
Kukaan poliitikko ei ole myöntänyt sitä tosiasiaa, että maahanmuuttajien huoltosuhde eli työssäkäyvien määrä suhteessa passiiviväestön määrään on paljon huonompi kuin suomalaisten. Paskapuhe "työvoimapulasta" on tarkoittanut Suomen väestön ikääntymisestä aiheutuvaa huoltosuhteen heikkenemistä. Tätä huoltosuhdetta on matemaattisesti mahdotonta paikata tuomalla maahan väkeä, jonka huoltosuhde on huonompi kuin kantaväestön.
Tämä on matemaattinen fakta, mutta yksikään poliitikko ei ole myöntänyt tätä alkeellista tosiasiaa. Kukaan kansanedustaja, yksikään ministeri tai yksikään pääministeri tai presidentti viimeisen 20 vuoden aikana ei ole puhunut totta maahanmuutosta, koska kukaan heistä ei ole tuonut esille tällaisia alkeellisimpiakaan tosiasioita maahanmuutosta.
Vaaleissa ei siis ole voitu päättää maahanmuutosta, koska yksikään ehdokas ei ole puhunut totta maahanmuutosta. Nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla ei siis ole kansan yleisen mielipiteen tukea takanaan, koska kansan tahtoa ei ole tässä asiassa koskaan kysytty.
Poliittisia vallanpitäjiä lammasmaisesti palveleva media on vuosien ajan suoltanut yksipuolisesti monikulttuurisuuspropagandaa tuomatta rehellisesti esille maahanmuuton ongelmia. "Tiedotusvälineet" eivät siis ole antaneet kansalle todellista tietoa maahanmuutosta, vaikka maahanmuutto on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan yksi tärkeimpiä yhteiskunnallisia muutoksia Suomessa. "Tiedotusvälineet" eivät siis ole täyttäneet tehtäväänsä eli yhteiskunnallisia asioita koskevien tietojen kertomista.
"Tiedotusvälineet" ovat pimittäneet tosiasioita maahanmuutosta. Kansa ei ole voinut vaaleissa äänestää maahanmuutosta siksikään, että kansalla ei ole ollut riittävästi tietoa mielipiteenmuodostuksensa pohjaksi. Tärkeitä yhteiskunnallisia asioita koskevien tietojen salaaminen kansalta tekee demokratian mahdottomaksi, koska vailla riittäviä pohjatietoja kansa ei voi vapaasti muodostaa mielipidettään asioista.
Kansan on oltava hyvin informoitu voidakseen muodostaa perustellun mielipiteen ja ilmaista aidon tahtonsa asiasta. "Tiedotusvälineet" ovat Suomessa pyrkineet pitämään kansaa mahdollisimman huonosti informoituna estääkseen kansaa muodostamasta ja ilmaisemasta omaa todellista mielipidettään maahanmuuttopolitiikasta.
Tätä "tiedotusvälineiden" harrastamaa tiedonpimitystä ovat tukeneet maanpetokselliset viranomaisrikolliset, jotka ovat halunneet estää kansalaisjournalisteja (bloggaajia) paikkaamasta valtamedian aukkoja maahanmuuttoa koskevassa tiedonvälityksessä. Maahanmuuttoasioista kirjoittaneita bloggaajia on haastettu oikeuteen tosiasioiden kertomisesta. Tällaiset poliittisesti masinoidut näytösoikeudenkäynnit ovat samanlainen häpeätahra Suomen historiassa kuin sotasyyllisyystuomioistuin.
Tällaista maahanmuuttopolitiikasta keskustelemisen sensurointia harjoittavat viranomaiset ovat maanpettureita.
Itsenäinen valtio päättää itse omasta maahanmuuttopolitiikastaan. Suomen valtio päättää itse, kuka ulkomaalainen saa muuttaa Suomeen ja kuka ei.
Sensuurin kannattajat haluavat estää suomalaisia puhumasta siitä, keiden ulkomaalaisten annetaan muuttaa Suomeen ja keiden ei ja miksi.
Suomen valtio koostuu kansalaisistaan eli suomalaisista, Suomen kansasta. Suomen valtiollinen itsenäisyys perustuu nimenomaan kansan suvereniteettiin. Jos Suomen kansaa estetään puhumasta Suomen maahanmuuttopolitiikasta, tällöin kielletään Suomen oikeus päättää ulkomaalaisten oikeudesta tulla Suomeen.
Jokainen suomalainen, joka haluaa sensuuritoimenpitein rajoittaa toisten suomalaisten oikeutta keskustella Suomen maahanmuuttopolitiikasta, syyllistyy maanpetokseen vastustamalla kansan suvereniteettia ja sitä kautta Suomen valtiollista itsenäisyyttä.
Kun Suomea nykyisin hallitseva monikulttuurisuusideologiaa edustava regiimi jonakin päivänä romahtaa, kaikki maahanmuuttokeskustelua sensuroineet tai sensurointiin pyrkineet poliitikot ja viranomaiset ja näitä sensuuritoimenpiteitä kannattaneet "tiedotusvälineiden" edustajat tai "intellektuellit" tai "kansalaisjärjestöaktiivit" on asetettava syytteeseen maanpetoksesta Nürnbergin tuomioistuimen kaltaisessa tribunaalissa. Hehän ovat yrittäneet estää Suomen kansaa päättämästä Suomen maahanmuuttopolitiikasta eli ovat yrittäneet estää Suomen kansaa hallitsemasta Suomea. Jos suomalainen vastustaa Suomen kansan oikeutta kansalliseen itsemääräämisoikeuteen, hän syyllistyy maanpetokseen.
Mainittakoon, että mm. oikeusministeri Tuija Brax, valtionsyyttäjä Mika Illman, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen, pääministeri Matti Vanhanen, maahanmuuttoministeri Astrid Thors, kulttuuriministeri Stefan Wallin, sisäministeri Anne Holmlund ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero ovat ilmaisseet halunsa ja vakaan pyrkimyksensä estää suomalaisia keskustelemasta Suomen maahanmuuttopolitiikasta. He ovat siis halunneet estää suomalaisia hallitsemasta Suomea. Tämä on täysin selvä maanpetos.