Islamilainen kulttuuri on huonompi kuin länsimainen (terveisiä Illmanille & Kalskeelle)

Jos kaikki kulttuurit olisivat yhtä hyviä, silloin myös kaikki menneisyyden kulttuurit olisivat yhtä hyviä kuin nykyajan kulttuurit. Kukaan täysjärkinen ei kuitenkaan väitä, että esim. tuhat vuotta sitten Eurooppa olisi ollut yhtä hyvä yhteiskunta kuin nykyajan Eurooppa. Niinpä ne, jotka väittävät kaikkien kulttuurien olevan yhtä hyviä, ovat mielisairaita. Tästä syystä meidän on voitava sanoa, että islamilainen kulttuuri on huonompi kuin länsimainen kulttuuri. Islam on keskiaikaista tyranniaa. Islam ei kuulu moderniin länsimaiseen yhteiskuntaan. Islam edustaa pimeää keskiaikaa. Islam on barbariaa. Muslimit ovat barbaareja, Eurooppaan hyökkääviä hunnilaumoja. Meidän on puolustettava itseämme eli länsimaista kulttuuriamme barbaarien invaasiolta.

Ylläoleva lausuntoni sisältää eksplisiittisen vertailun länsimaisen kulttuurin ja islamilaisen barbarian välillä.

Mika Illman on sitä mieltä, että vain positiivinen lausunto esimerkiksi suomalaisen kulttuurin tms. länsimaisen kulttuurin paremmuudesta on sallittu vain ilman "ääneen lausuttua" (=eksplisiittistä) vertailukohtaa.

Alla on eksplisiittinen vertailukohta. Länsimaista kulttuuria verrataan islamiin ja islam todetaan huonommaksi. Illmanin mielestä allaoleva kirjoitukseni pitäisi siis sensuroida ja siitä pitäisi antaa minulle sakkoja tai jopa vankeutta.

Illman on siis sensuuria kannattava hullu, kuten kaikki asioista perillä olevat ihmiset ovat tienneet jo pitkään.

Muslimit polttavat autoja Göteborgissa, Ilta-Sanomat ja Uusi Suomi valehtelevat

STT, Ilta-Sanomat, Uusi Suomi, Etelä-Suomen Sanomat jne:

Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa Göteborgissa autot roihuavat joka yö. Vajaan kuukauden aikana kaupungissa on poltettu noin 85 autoa. Kivisateeseen joutuvat lähes päivittäin myös bussit ja raitiovaunut, poliisit ja vartijat. Syyllisiä saadaan harvoin kiinni edes kuulusteluja varten.

Lauantain vastaisena yönä autoja tuikattiin tuleen Göteborgin lisäksi myös läheisissä Kungälvissä ja Falkenbergissa.

Myöhään perjantaina kahden raitiovaunun päälle ruiskutettiin palonarkaa nestettä ja ne sytytettiin tuleen.

Muslimit ovat siis Göteborgissa nyt ramadanin aikana polttaneet 85 autoa ja kaksi raitiovaunua ja kivittäneet kymmeniä busseja ja hyökänneet poliisien kimppuun.

Ilta-Sanomien otsikko oli:

Göteborgissa vyöryy outo ilkivallan aalto

Mitä outoa siinä on, että muslimit terrorisoivat länsimaita? Sehän ei ole millään tavalla outoa, vaan täysin normaalia meininkiä muslimeille.

Kaksinaismoralistinen suhtautuminen sananvapauteen

catulux kirjoitti...

Vuonna 2004 hollantilaisen elokuvaohjaajan, Theo van Goghin, murhan jälkeen länsimaisiin demokratioihin levisi käsite "vastuullinen sananvapaus".

Theo-poika ei ollut mikään miellyttävä diplomaatti, vaan taiteellinen rienaaja ja rikas renttu, joka kertoi törkeitä Auschwicz-vitsejä ja pilkkasi kristittyjä toteamalla uskostamme että "kristinuskonkin viemäreissä kollektiivinen hulluus johtaa pelkkään lokaan".

Juutalaiset suuttuivat ja kristityt loukkaantuivat. Poliitiikot ja toimittajat ynnä muut sananvapauden vartijat eivät kuitenkaan alkaneet suitsia miestä. Taiteilijalle suotakoon mielipiteensä ja vapautensa.

Sitten ohjaaja-Theo siirtyi kritisoimaan ja nälvimään Islamin uskoa ja Koraania; tasapuolisuuden nimissä. Ja aihettakin oli, kuten hyvin tiedämme.

Muslimiveljet eivät tietenkään tyytyneet kritisoimaan Theo vain sanallisesti, kuten juutalaiset ja kristityt, vaan eräs kiihkomielinen Muhammed X veti Theolta kurkun poikki ja iski veitsellä kuitin ohjaajan rintaan.

Allah akbar. Nyt eurooppalaiset poliitikot hädissään lanseerasivat ilmoille käsitteen "vastuullinen sananvapaus". Ei muslimien pyhiä arvoja saa pilkata! (vaikka juutalaisten ja kristittyjen vastaavia tietenkin saa!)

Ja tämän jälkeen alkoi/kiihtyi Euroopassa sananvapauden alennusmyynti ja muslimien nöyristely ja nuoleskeleminen.

Muhammed-pilakuvat ja niiden aiheuttamat reaktiot Euroopassa olivat luonnollinen jatke islamin nöyristelylle. Tanska jäi yksin puolustamaan sananvapautta; muut Euroopan maat myivät itsensä ja arvonsa allahille ja pimeälle keskiajalle.

Vuonna 2004 Hesarin toimittaja Ervanmaa vielä uhosi artikkelissaan, joka käsitteli van Goghin murhaa:

"On syytä esittää kysymys ja vastata siihen.

Kysymys: Pitääkö sallia sellaisen journalistisen tai taiteellisen aineiston julkaiseminen, jonka jo ennalta tiedetään vuorenvarmasti loukkaavan joidenkin ihmisten, kuten muslimien, uskonnollisia tuntoja?

Vastaus: Ehdottomasti pitää.(!!) "

On kysyttävä, missä on Ervanmaa ja hänen hengenheimolaisensa. Nyt kun sananvapautta viedään taas kun pässiä narusta. Ja jälleen erään tasa-arvoisemman uskonnon vuoksi.

Nuori vihreä humanistinainen Halla-ahosta

Elina Hirvonen, Vihreä Lanka
Leikitäänkö tällaista: kaiken saa sanoa


10.9.2009

Minun piti kirjoittaa tämä kolumni seuraavista asioista: että tein juuri Egyptissä elämäni ensimmäisen laitesukelluskurssin ja olen lumoutunut vedenalaisesta maailmasta ja siitä, miten paljon sukeltaminen muistuttaa unia, joissa onnistuu pakenemaan vainoajaa lähtemällä lentoon.

Ja siitä, että Egyptin turistirannoilla olen tajunnut konkreettisemmin kuin koskaan miten painajaismainen on maailma, jossa kaikki tila on rakennettu kaupalliseen käyttöön, eikä ole paikkaa missä voisi vain vaellella ostamatta mitään. Sitten Suomesta kuului BANG. Se oli tietenkin Jussi Halla-ahon kirjoituksistaan saama tuomio ”uskonrauhan rikkomisesta”, ja nyt kaikkien kolumnistien on pakko kirjoittaa siitä.

Minun on erityisen pakko kirjoittaa siksi, että olen viimeisten viikkojen aikana syönyt ramadan-aamiaista tähtitaivaan alla vieraanvaraisten sudanilaismiesten kanssa, jutellut egyptiläisen muslimiystävän kanssa maan politiikan tasapainoilusta maallisuuden ja islamismin välillä, ja tavannut maailmasta, elämästä ja uskonnosta hyvin eri tavoin ajattelevia ihmisiä, jotka kaikki viettävät parhaillaan islamin pyhää kuukautta ramadania.

Tuntuu, että näitä ihmisiä on pakko puolustaa. Ei Halla-ahon kirjoituksia, vaan sitä omituista leikkiä vastaan, jossa hyvää tarkoittavat ihmiset erehtyvät puolustamaan ”suvaitsevaisuutta” tavalla, joka sekä rikkoo yhtä demokratian tärkeimmistä arvoista, että vahvistaa kuvaa islamista kummallisena, erityistoimenpiteitä vaativana asiana, josta puhuttaessa on oltava varuillaan.

Tämä kaikki ilman, että ihmiset, joita asia oikeasti koskettaa, olisivat pihahtaneet sanaakaan.

Kahden vuoden Sambiassa asumisen aikana olen ollut hämilläni siitä, millaisiin liekkeihin keskustelu vieraista kulttuureista ja kulttuurien välisistä eroista on Suomessa leimahtanut. Keskustelussa kieppuvat stereotypiat, yksinkertaistukset ja suoranainen viha ovat masentaneet.

Samalla olen kiinnittänyt huomiota kahteen asiaan. Siihen, miten tyystin keskustelusta puuttuu niiden ihmisten ääni, joita se koskettaa. Ja siihen, miten heikoin eväin ”islamin kritiikkiä” on yritetty nujertaa. Profeetta Muhammedin pilakuvakohun ympärillä tapahtunut hissuttelu ja Halla-ahon saama tuomio ja sen pöhköt perustelut uskonnon ja logiikan suhteesta tuntuvat sanovan, että muslimit todella ovat jotain muuta kuin me, vinksahtaneita lapsia, joiden suojelemiseksi sananvapautta on varmuuden vuoksi kavennettava.

Samaan aikaan kiinnostavin, terävin ja poliittisesti merkittävin kritiikki islamin tulkintoja kohtaan tulee yhteisön sisältä. Nuoret muslimitytöt keskustelevat internetissä uskonnon ja naisten oikeuksien suhteesta, ja monessa maassa ”vääräoppiset” uskonoppineet riskeeraavat henkensä tuodessaan kriittiset näkemyksensä esiin.

Näkemystensä takia vangitut, kidutetut ja vainotut muslimit tietävät mitä tarkoittaa yhteiskunta, jossa sananvapautta ei ole ja kiistat poliittisista tai uskonnollisista näkemyksistä käydään tuomioistuimissa.

Kirjoittaja on Sambiasta takaisin Suomeen matkaava dokumenttiohjaaja, kirjailija ja toimittaja.

Tämä hommaforumilla esitetty analyysi ylläolevasta kolumnista oli niin mehevä, että en malta olla siteeraamatta kokonaisuudessaan:

Alle keskinkertainen kirjoitus on täällä useimpien mielestä "tosi hyvä" siksi että se on vihreän naisen kirjoittama ja siinä yksi hyvä havainto. Perätään perusteluita miksi se ei ole hyvä kirjoitus. Yritän perustella.

Leikitäänkö tällaista: kaiken saa sanoa

Minun piti kirjoittaa tämä kolumni seuraavista asioista: että tein juuri Egyptissä elämäni ensimmäisen laitesukelluskurssin ja olen lumoutunut vedenalaisesta maailmasta ja siitä, miten paljon sukeltaminen muistuttaa unia, joissa onnistuu pakenemaan vainoajaa lähtemällä lentoon.

Ja siitä, että Egyptin turistirannoilla olen tajunnut konkreettisemmin kuin koskaan miten painajaismainen on maailma, jossa kaikki tila on rakennettu kaupalliseen käyttöön, eikä ole paikkaa missä voisi vain vaellella ostamatta mitään.

Laitetaan tähän alkuun vähän kapitalismin kritiikkiä. Oikeastaan luonto, vedenalainenkin, on tosi ihana mutta turismibisnes pilaa sen. Älä Hirvonen mene sinne sukeltamaan rahoinesi, jos et halua sinne kaupallisuutta.

Sitten Suomesta kuului BANG. Se oli tietenkin Jussi Halla-ahon kirjoituksistaan saama tuomio ”uskonrauhan rikkomisesta”, ja nyt kaikkien kolumnistien on pakko kirjoittaa siitä.

Totta tämä kai on. Nyt voisi olettaa että aletaan keskustelemaan myös Jussin sanomasta eikä hänen henkilöstään.

Minun on erityisen pakko kirjoittaa siksi, että olen viimeisten viikkojen aikana syönyt ramadan-aamiaista tähtitaivaan alla vieraanvaraisten sudanilaismiesten kanssa, jutellut egyptiläisen muslimiystävän kanssa maan politiikan tasapainoilusta maallisuuden ja islamismin välillä, ja tavannut maailmasta, elämästä ja uskonnosta hyvin eri tavoin ajattelevia ihmisiä, jotka kaikki viettävät parhaillaan islamin pyhää kuukautta ramadania.

No aivan varmasti on pakko. Mulla on niin paljon ihania, fiksuja ja sanavalmiita mustia ja islamilaisia kavereita. Ja Halla-aho kuitenkin kehtaa höpötellä juttujaan.

Tuntuu, että näitä ihmisiä on pakko puolustaa. Ei Halla-ahon kirjoituksia, vaan sitä omituista leikkiä vastaan, jossa hyvää tarkoittavat ihmiset erehtyvät puolustamaan ”suvaitsevaisuutta” tavalla, joka sekä rikkoo yhtä demokratian tärkeimmistä arvoista, että vahvistaa kuvaa islamista kummallisena, erityistoimenpiteitä vaativana asiana, josta puhuttaessa on oltava varuillaan. Tämä kaikki ilman, että ihmiset, joita asia oikeasti koskettaa, olisivat pihahtaneet sanaakaan.

Muslimeja pitää puolustaa? Muuten tässä onkin koko kirjoituksen älyllinen anti. Hirvonen on käsittänyt osan siitä mitä Jussi on puhunut jo vuosien ajan, muttei älyä sitä. Silti pitää erikseen sanoa ettei muslimeja tarvitse puolustaa Jussin uhkaavilta kirjoituksilta.

Kahden vuoden Sambiassa asumisen aikana olen ollut hämilläni siitä, millaisiin liekkeihin keskustelu vieraista kulttuureista ja kulttuurien välisistä eroista on Suomessa leimahtanut. Keskustelussa kieppuvat stereotypiat, yksinkertaistukset ja suoranainen viha ovat masentaneet.

Kyllä. Maahanmuuttokeskustelu erityisesti on aivan vääränlaista ja se masentaa tiedostavampaa. Epäasiallista ja rasistista. Koska muslimimaissa on ihan kivoja tyyppejä siellä missä rikkaat turistit vaikuttavat, on kohtuutonta väittää että humanitaarinen maahanmuutto olisi Suomelle uhka. Aina pitäisi hokea mantraa että kaikki on yksilöitä ja kyllähän suomalaisetkin raiskaavat.

Samalla olen kiinnittänyt huomiota kahteen asiaan. Siihen, miten tyystin keskustelusta puuttuu niiden ihmisten ääni, joita se koskettaa. Ja siihen, miten heikoin eväin ”islamin kritiikkiä” on yritetty nujertaa.

Tässä on taas oivallus. Saattaa toki olla ettei islamin kritiikin nujertamiseksi vaan ole hyviä argumentteja. Hirvonen kuitenkin olettaa että länsimainen islamin kritiikki on nujerrettavissa kunhan argumentoi riittävän hyvin.

Profeetta Muhammedin pilakuvakohun ympärillä tapahtunut hissuttelu ja Halla-ahon saama tuomio ja sen pöhköt perustelut uskonnon ja logiikan suhteesta tuntuvat sanovan, että muslimit todella ovat jotain muuta kuin me, vinksahtaneita lapsia, joiden suojelemiseksi sananvapautta on varmuuden vuoksi kavennettava.

Edelleen samaa oivallusta.

Samaan aikaan kiinnostavin, terävin ja poliittisesti merkittävin kritiikki islamin tulkintoja kohtaan tulee yhteisön sisältä. Nuoret muslimitytöt keskustelevat internetissä uskonnon ja naisten oikeuksien suhteesta, ja monessa maassa ”vääräoppiset” uskonoppineet riskeeraavat henkensä tuodessaan kriittiset näkemyksensä esiin. Näkemystensä takia vangitut, kidutetut ja vainotut muslimit tietävät mitä tarkoittaa yhteiskunta, jossa sananvapautta ei ole ja kiistat poliittisista tai uskonnollisista näkemyksistä käydään tuomioistuimissa.

Mihin joutuivat ramadan-aamiaiset tähtitaivaan alla vieraanvaraisen sudanilaismiehen kanssa? Ymmärtääkö Hirvonen lainkaan tuota räikeää ristiriitaa laajemman islamilaisen kulttuurin ja häntä turistina hyysänneiden mukavien paikallisten välillä? Kumpaa Hirvosen piti nyt puolustaa, kiduttavaa ja naisia syrjivää muslimia vai sitä jonka kanssa hän keskusteli islamismista? Ja miten tämä kaikki liittyy Jussi Halla-ahon saamaan jumalanpilkkatuomioon? Onko Elina Hirvoselle epäselvää miten islamilaisessa maailmassa rangaistaan niitä jotka pilkkaavat Muhammadia?

Kerrottakoon tähän että tapasin länsimaalaisen islamiin kääntyneen miehen joka otti itselleen vaimon Itä-Afrikasta. Hän kertoi heidän lähteneen pariskuntana lomailemaan muistaakseni juurikin Sudaniin, jossa turistialueiden ulkopuolella heitä kivitettiin ja pilkattiin miehen rodun takia. Käännynnäisen katkeran tilityksen perusteella arvelen, ettei vissiin ollut tarjolla ramadan-aamiaista tähtitaivaan alla.

Hirvosesta tulee mieleen ihmiset jotka viettävät päiväristeilynsä Tukholman keskustan hienosto-osissa ja palaavat Suomeen kertomaan kuinka kaikki ruotsalaiset ovat niin tyylikkäitä eikä tällaista tuulipukujengiä kuin meillä.

Valkoinen Ruusu, esikuva nykyajan suomalaisille, osa 3

Flugblätter der Weissen Rose. III

Nur eines will eindeutig und klar herausgehoben werden: jeder einzelne Mensch hat einen Anspruch auf einen brauchbaren und gerechten Staat, der die Freiheit des einzelnen als auch das Wohl der Gesamtheit sichert.

Unser heutiger "Staat" aber ist die Diktatur des Bösen. "Das wissen wir schon lange", höre ich Dich einwenden, "und wir haben es nicht nötig, daß uns dies hier noch einmal vorgehalten wird." Aber, frage ich Dich, wenn Ihr das wißt, warum regt Ihr Euch nicht, warum duldet Ihr, daß diese Gewalthaber Schritt für Schritt offen und im verborgenen eine Domäne Eures Rechts nach der anderen rauben, bis eines Tages nichts, aber auch gar nichts übrigbleiben wird als ein mechanisiertes Staatsgetriebe, kommandiert von Verbrechern und Säufern? Ist Euer Geist schon so sehr der Vergewaltigung unterlegen, daß Ihr vergeßt, daß es nicht nur Euer Recht, sondern Eure sittliche Pflicht ist, dieses System zu beseitigen?

Wenn aber ein Mensch nicht mehr die Kraft aufbringt, sein Recht zu fordern, dann muß er mit absoluter Notwendigkeit untergehen. Wir würden es verdienen, in alle Welt verstreut zu werden wie der Staub vor dem Winde, wenn wir uns in dieser zwölften Stunde nicht aufrafften und endlich den Mut aufbrächten, der uns seither gefehlt hat. Verbergt nicht Eure Feigheit unter dem Mantel der Klugheit. Denn mit jedem Tag, da Ihr noch zögert, da Ihr dieser Ausgeburt der Hölle nicht widersteht, wächst Eure Schuld gleich einer parabolischen Kurve höher und immer höher.

Viele, vielleicht die meisten Leser dieser Blätter sind sich darüber nicht klar, wie sie einen Widerstand ausüben sollen. Sie sehen keine Möglichkeiten. Wir wollen versuchen, ihnen zu zeigen, daß ein jeder in der Lage ist, etwas beizutragen zum Sturz dieses Systems. Nicht durch individualistische Gegnerschaft, in der Art verbitterter Einsiedler, wird es möglich werden, den Boden für einen Sturz dieser "Regierung" reif zu machen oder gar den Umsturz möglichst bald herbeizuführen, sondern nur durch die Zusammenarbeit vieler überzeugter, tatkräftiger Menschen, Menschen, die sich einig sind, mit welchen Mitteln sie ihr Ziel erreichen können. Wir haben keine reiche Auswahl an solchen Mitteln, nur ein einziges steht uns zur Verfügung - der passive Widerstand.

Soini potkii Halla-ahoa päähän. Soini on Illmanin puolella.

Soini kannattaa sensuuria

Soini antaa syyttäjien ja tuomareiden päättää, kuka pääsee hänen puolueensa ehdokkaaksi ja kuka ei:

Jussi Halla-ahon tuomio uskonrauhan rikkomisesta leimaa myös perussuomalaisia puolueena, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hänen mukaansa Halla-aho ilmoitti välittömästi valittavansa tuomiosta hovioikeuteen.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon valitun Jussi Halla-ahon saama tuomio vaikuttaa myös perussuomalaisten maineeseen.

- Kyllä se on leimannut sekä Jussi Halla-ahon henkilönä että perussuomalaisia varmasti mutkan kautta, mutta Halla-aho se on ollut syytettynä eikä perussuomalainen puolue.

Soini kuitenkin korostaa, että Halla-ahon tarina on vielä kesken, koska hän aikoo valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. Lopullinen päätös tullee vasta korkeimmasta oikeudesta.

- Vasta lopullinen oikeuden päätös vaikuttaa mielipiteeseeni. Se voi vaikuttaa harkintaan, kun asetetaan sitoutumattomia ehdokkaita. Harkinta tulee siinä, asetetaanko hänet ehdokkaaksi.

YLE Uutiset

Soini potkii Halla-ahoa päähän. Soini on Illmanin puolella.

Soini antaa Mika Illmanin, Jorma Kalskeen ja Vihreiden päättää, kuka voidaan asettaa persujen ehdokkaaksi.

Soini iskee puukkoa Halla-ahon selkään. Soini on Illmanin puolella.

Soini vastustaa sananvapautta. Soini kannattaa sensuuria.

Soini palvelee muslimeja. Soini on maanpetturi, koska Soini nuoleskelee sensuuria vaativia islamilaisia terroristeja. Soini tunnetusti kannatti sensuuria jo kolme ja puoli vuotta sitten Muhammad-pilakuvien julkaisun aikoihin.

Soini ei ole koskaan kannattanut mitään ihmisoikeuksia. Soini vastustaa sananvapautta. Soini kannattaa sensuuria.

Ei ole mitenkään yllättävää, että Soini vastustaa Halla-ahon ehdokkuutta tämän saaman jumalanpilkkatuomion vuoksi. Muslimien edustama teokraattinen diktatuuri sopii Soinille kuin nenä naamaan.

Soini on uskonnollinen fundamentalisti, joka kannattaa keskiaikaiseen tyranniaan kuuluvia jumalanpilkkatuomioita.

Niin kauan kuin Soini on persujen puheenjohtaja, persut ovat sensuuria vaativia muslimeja ja heidän lakeijoinaan toimivia mikaillmaneja palveleva maanpetoksellinen puolue.

Valkoinen Ruusu, esikuva nykyajan suomalaisille, osa 2

Allaolevissa sitaateissa sanan kansallissosialismi voi huoletta korvata sanalla monikulttuurisuus.

Flugblätter der Weissen Rose. II

Man kann sich mit dem Nationalsozialismus geistig nicht auseinandersetzen, weil er ungeistig ist. Es ist falsch, wenn man von einer nationalsozialistischen Weltanschauung spricht, denn wenn es diese gäbe, müßte man versuchen, sie mit geistigen Mitteln zu beweisen oder zu bekämpfen - die Wirklichkeit aber bietet uns ein völlig anderes Bild: schon in ihrem ersten Keim war diese Bewegung auf den Betrug des Mitmenschen angewiesen, schon damals war sie im Innersten verfault und konnte sich nur durch die stete Lüge retten.

Seuraavassa voidaan korvata sana Hitler sanalla Illman, sana saksa sanalla suomi ja sana saksalainen sanalla suomalainen.

Schreibt doch Hitler selbst in einer frühen Auflage "seines" Buches (ein Buch, das in dem übelsten Deutsch geschrieben worden ist, das ich je gelesen habe; dennoch ist es von dem Volke der Dichter und Denker zur Bibel erhoben worden): "Man glaubt nicht, wie man ein Volk betrügen muß, um es zu regieren." Wenn sich nun am Anfang dieses Krebsgeschwür des deutschen Volkes noch nicht allzusehr bemerkbar gemacht hatte, so nur deshalb, weil noch gute Kräfte genug am Werk waren, es zurückzuhalten.

Wie es aber größer und größer wurde und schließlich mittels einer letzten gemeinen Korruption zur Macht kam, das Geschwür gleichsam aufbrach und den ganzen Körper besudelte, versteckte sich die Mehrzahl der früheren Gegner, flüchtete die deutsche Intelligenz in ein Kellerloch, um dort als Nachtschattengewächs, dem Licht und der Sonne verborgen, allmählich zu ersticken. Jetzt stehen wir vor dem Ende. Jetzt kommt es darauf an, sich gegenseitig wiederzufinden, aufzuklären von Mensch zu Mensch, immer daran zu denken und sich keine Ruhe zu geben, bis auch der Letzte von der äußersten Notwendigkeit seines Kämpfens wider dieses System überzeugt ist. Wenn so eine Welle des Aufruhrs durch das Land geht, wenn "es in der Luft liegt", wenn viele mitmachen, dann kann in einer letzten, gewaltigen Anstrengung dieses System abgeschüttelt werden. Ein Ende mit Schrecken ist immer noch besser als ein Schrecken ohne Ende.

Tässä tulee vielä terveisiä niille apaattisille kansalaisille, miljoonille suomalaisille, jotka "eivät halua sekaantua politiikkaan", "eivät jaksa kiinnostua politiikasta", "eivät välitä poliitikkojen metkuista" (tässäkin sana saksalainen voidaan korvata sanalla suomalainen):

Sollte dies ein Zeichen dafür sein, daß die Deutschen in ihren primitivsten menschlichen Gefühlen verroht sind, daß keine Saite in ihnen schrill aufschreit im Angesicht solcher Taten, daß sie in einen tödlichen Schlaf versunken sind, aus dem es kein Erwachen mehr gibt, nie, niemals? Es scheint so und ist es bestimmt, wenn der Deutsche nicht endlich aus dieser Dumpfheit auffährt, wenn er nicht protestiert, wo immer er nur kann, gegen diese Verbrecherclique, wenn er mit diesen Hunderttausenden von Opfern nicht mitleidet. Und nicht nur Mitleid muß er empfinden, nein, noch viel mehr: Mitschuld. Denn er gibt durch sein apathisches Verhalten diesen dunklen Menschen erst die Möglichkeit, so zu handeln, er leidet diese "Regierung", die eine so unendliche Schuld auf sich geladen hat, ja, er ist doch selbst schuld daran, daß sie überhaupt entstehen konnte!

Ein jeder will sich von einer solchen Mitschuld freisprechen, ein jeder tut es und schläft dann wieder mit ruhigstem, bestem Gewissen. Aber er kann sich nicht freisprechen, ein jeder ist schuldig, schuldig, schuldig! Doch ist es noch nicht zu spät, diese abscheulichste aller Mißgeburten von Regierungen aus der Welt zu schaffen, um nicht noch mehr Schuld auf sich zu laden. Jetzt, da uns in den letzten Jahren die Augen vollkommen geöffnet worden sind, da wir wissen, mit wem wir es zu tun haben, jetzt ist es allerhöchste Zeit, diese braune Horde auszurotten.

Lopuksi englanninkielinen artikkeli, jossa väännetään rautalangasta paralleelit Valkoisen Ruusun ja nykyajan islaminvastustajien välille:

Sophie Scholl and the White Rose

Post WW2 Germans had few anti-Nazi heroes to look to for inspiration.

There was Colonel Claus von Stauffenberg and the July Plotters. Their motive was that Hitler was bringing Germany to ruin and that the war could no longer be won. The outcome would have been the same, had they been successful- the end of Hitlerism and Nazism. Stauffenberg and his colleagues, including the famous Panzer General Irwin Rommel were executed (or in the case of Rommel, told to commit suicide) by the Nazi regime when the plot failed. These men were heroes and are held in high esteem by Germans today for good reason. There were not many others who took a stand as powerful as this. A young college girl and her friends at the University of Munich took a strong stand against the Nazi regime, too.

Sophie Scholl a young college student, her brother a private in the German army, Scholl’s philosophy professor and several others all understand the evil that was Nazism. They formed a loose organization called the White Rose which pamphletted Munich with anti-Nazi messages. They paid a heavy price, all of them.

At the age of 21, Sophie Scholl was executed by the People’s Court in Germany on Feb. 22, 1943, during the Holocaust, for her involvement in The White Rose, an organization that was secretly writing pamphlets calling for the end of the war and strongly denouncing the inhuman acts of the Nazis.

The three members of the White Rose group appeared before the People’s Court judge, Roland Freisler, on 20th February. Found guilty of sedition they were executed by guillotine a few hours later. Just before he was executed Hans Scholl shouted out: “Long live freedom!”

Today Europe faces a growing threat from an old enemy – totalitarianism and intolerance. Because these new forces of cruelty, violence, hatred, and warfare use the mantle of “religious freedom” to mask the true nature of their purposes Europe stand upon the abyss again. There are new Sophie Scholl’s and new White Roses but across the continent they are maligned as hatemongers and racists.

Why is it acceptable to embrace those who fought the Nazis but it is fashionable to heap scorn and criticism on those who criticise the cruelties, violence, hatred, intolerance, and anti-democratic and anti-freedom mission of political Islam? Why is one fighter against totalitarian cruelty and injustice embraced while people with the same message today are ignored and vilified?

One doesn’t have to look long or far to see the actions of Islam and the cruelties of its adherents as they implement jihad across the world against unbelievers everywhere. The Koran is clear, Islam is superior to all other religions; no other religions can be allowed to exist; Islam is at war (jihad) against all unbelievers everywhere forever until that time when peace can come – when all the world is under Islam.

Muslims are not allowed to befriend unbelievers, unbelievers cannot be trusted. Islam is more important to adherents than ties of family, nation, culture or friendship. This is the doctrine of Islam. Koran 9:23 states, “Oh, believers, do not make friends of your fathers or your brothers if they love unbelief above Islam. He who makes them his friends does wrong.” Even family ties must be broken for Islam. Islam is about Islam, and nothing else. This is the message of warning that the Sophie Scholls of today deliver; they are not embraced today just as Sophie Scholl herself was not embraced during her trials and tribulations.

Mohammed says in the Koran that he is nothing but a messenger and a warner. He warns of the horrors that face those who do not embrace Islam, and those who criticize it or stand in its way. The Koran mentions “the fire” for unbelievers again and again. Many Islamists prefer not to wait for the afterlife to implement these directives.

Adherents of political Islam take the doctrine very, very seriously. Jihad is incumbent upon all believers. All unbelievers must be brought under the authority of Islam through conquest, conversion, or death. There is no alternative. We have seen this absolutist unforgiving ideology before. Sophie Scholl fought one of its forms.

Today Sophie Scholl and the ideas of bravery and freedom that she lived by are abandoned. Even with a recent movie about Claus Von Stauffenberg, the ideals that prompted his bravery and sacrifice are abandoned in the wider society and culture. Those who criticize Islam are rejected and abused as haters; even those political leaders who criticize Islam and speak the truth are denied access to England (a country writhing in conflict with political Islam).

Totalitarian thinkers and political leaders wearing a military or clerical uniform are very similar; they use the weaknesses of their target societies and cultures against them. This is exactly what Islam does every day. The news of sharia killings and cruelty daily does not sway people, the hate speech from Islamic pulpits daily does not sway people; the violence and terror attacks do not sway; the anti-democratic, anti-Jew, anti-Christian, anti-Gay, anti-Freedom, misogynist hate speech does nothing to sway those who are distracted.

And now the new White Roses are forming across the country and across the world to educate the people about the cruelties of Islam, the designs of conquest and intolerance and the purposes of Islam as laid out in the doctrine clear as day and as implemented every day by adherents of this cruel, expansionist, anti-Freedom ideology of fear and violence, intolerance and hate.

Those who claim reverence for the memory of Sophie Scholl and the White Rose yet condemn those who speak about the doctrine of Islam are confused. The mission is the same, the purpose is the same; to educate the people about an ideology that is essentially and fundamentally contrary to human freedom.

Sophie Scholl had the misfortune of living in Germany after it had already been overrun. Her bravery and that of her colleagues in the White Rose is all the more extraordinary because their likelihood for success was so slim, and the likelihood of disaster to them and their cause so great.

We in the United States have the luxury of speaking out as many in Europe and across the world do not, we can speak out about political Islam. This threat to all unbelievers and our democratic concepts of government and society comes directly from the doctrine of Islam. The forces of totalitarianism use our openness, our ignorance, our multi-cultural fantasies to undermine our societies and advance their goals. They are simply doing what they are commanded to do in the doctrine of Islam. Our ignorance must not be our downfall. We stand on a precipice, and must not be pushed forward to fall.

The message of Sophie Scholl is clear – we must fight totalitarianism in whatever garb it might be wearing. The news of the day is about the advance of Islam, the actions of Islamists implementing the doctrine, cruelty, violence, intolerance, hatred, and war; this is a message we must reject. We must embrace Sophie Scholl wherever we find her.

Civilus Defendus Says: August 30th, 2009 at 10:17 pm

Whether we are aware of islam or not, whether we understand islam or not, whether we ‘engage’ islam or not, the outcome of the islam-West (islam-not islam) interaction will be conflict, murder and mayhem. The conflict is about whether there is liberty in the land or subjugation under islam (think about doing everything you do tomorrow in handcuffs and gagged). The murder will be of those who speak out to resist the islamization and to enlighten others about the threats (the author and I would be on a list). The mayhem will ensue as both sides attempt to advance and/or defend their nations, their beliefs and their lives (you and I will shout for legislation, call for action and will take up arms if we feel unprotected, threatened and exposed).

This is no fad, this will not go away if unaddressed. Shielding ourselves, our families, our communities from these details will only accelerate the rate of advance and the time of reckoning.

Fortify yourselves. Arm yourself with knowledge. Assess your values. Steel your heart and embrace your liberty.

PatriotUSA Says: August 31st, 2009 at 1:08 am

Islam is THE enemy and it is imperative that we know Islam, inside and out. One cannot defeat the enemy unti, you understand them. Americans, by and large DO NOT know about Islam and Islamofacism. There will no rest, peace, or time off from warfare until Islam IS DEFEATED. I am on many lists already and I do not care, and I refuse to be silenced. White Rose in the USA, count me in. The first post mentions foritfying ourselves. It is past time to do this. We have a mussie in the White House and he is not this country’s friend, not is my friend or yours. All I will say is that our house is all of the above and more. I will defend freedom and liberty to my last breath. My children will never be under Islam, my wife will never wear a headscarve or a body bag burqua.There is no peace within Islam and with Islam there can never be peace.

Conny A. Meier Says:

The last still living member of the “White Roses”, Mrs. Susanne Zeller- Hirzel, 89 years old, is an active Member of the “Peoples Movement PAX EUROPA”(BPE) in Germany. BPE is the most important Counter Jihad Organization in Germany. We are glad, Mrs. Zeller-Hirzel supports our efforts.

http://www.buergerbewegung-pax-europa.de/

Conny A. Meier

General Managing Director

Bürgerbewegung PAX EUROPA

Kinana Says: August 31st, 2009 at 8:26 am

Smart liberal people who refuse to see the danger of Islam and how it threatens their own lives and life-styles are the most difficult to talk to. Yet we must do so. We must try to bridge the divide that separates us. There are others on the left who are however out to destroy the achievements of Western civilisation and its values and will unite with any other group to do the same. The communists of pre-1979 Iran thought they could control the situation after the Shah was given the boot but the Muslims of the Ayatolla proved more skilled at gaining power than they did.

We need to present our case to both sets of people — to those who are confused and yet also recognise those who hate us because they hate the values we stand for.

Charles Kastriot Says: September 2nd, 2009 at 2:00 pm

How ironic that Europeans refuse to learn from their recent history. In the past eight decades, they have allowed fascism and Marxism to rise, seize power and devastate their lives and freedom. Nevertheless, they are allowing another form of totalitarianism to threaten their civilization yet again.

Valkoinen Ruusu, esikuva nykyajan suomalaisille

Flugblätter der Weissen Rose. I

Nichts ist eines Kulturvolkes unwürdiger, als sich ohne Widerstand von einer verantwortungslosen und dunklen Trieben ergebenen Herrscherclique "regieren" zu lassen.

Wenn jeder wartet, bis der andere anfängt, werden die Boten der rächenden Nemesis unaufhaltsam näher und näher rücken, dann wird auch das letzte Opfer sinnlos in den Rachen des unersättlichen Dämons geworfen sein. Daher muß jeder einzelne seiner Verantwortung als Mitglied der christlichen und abendländischen Kultur bewußt in dieser letzten Stunde sich wehren, soviel er kann, arbeiten wider die Geißel der Menschheit, wider den Faschismus und jedes ihm ähnliche System des absoluten Staates.

Weiße Rose

Die Weiße Rose war der Name einer Widerstandsgruppe in München während der Zeit des Nationalsozialismus. Im Juni 1942 wurde die Gruppe gegründet und bestand bis zum Februar 1943. Die Mitglieder der Weißen Rose verfassten, druckten und verteilten unter Lebensgefahr insgesamt sechs Flugblätter, in denen zum Widerstand gegen den Nationalsozialismus aufgerufen wurde.

Mitglieder der Weißen Rose waren die beiden Geschwister Hans und Sophie Scholl sowie deren Kommilitonen Christoph Probst, Willi Graf und Alexander Schmorell, außerdem der Universitätsprofessor Kurt Huber.

Der Widerstand bestimmter Mitglieder des Freundeskreises um die Weiße Rose war in starkem Maße christlich motiviert und wurde durch die Empörung über die Deportation und Behandlung von sowohl Juden als auch Regimegegnern gestärkt. Hans Scholl, Alexander Schmorell und Willi Graf hatten 1942 bei ihrem Fronteinsatz Massenermordungen in Polen und das Elend im Warschauer Ghetto beobachtet, was sie nach ihrer Rückkehr nach Deutschland zusätzlich zum Widerstand bewegte.

Nach den Erfahrungen an der Front des Zweiten Weltkrieges und den Berichten von Freunden über Massenmorde in Polen und Russland genügten ihnen Lesen und Diskutieren allein nicht mehr. Im Juni 1942 handelten Alexander Schmorell und Hans Scholl. Die ersten vier Flugblätter wurden von Ende Juni bis Mitte Juli 1942 verfasst und anonym mit der Post an Intellektuelle im Raum München verschickt. Im Winter dieses Jahres wurde die Gruppe durch Sophie Scholl und Willi Graf erweitert.

Ende Juli 1942 musste die Gruppe während der Semesterferien zum Kriegseinsatz an die Ostfront. Im Spätherbst kehrten die Studenten von der russischen Front zurück und nahmen ihre Widerstandstätigkeit wieder auf. Das fünfte Flugblatt „Aufruf an alle Deutsche!“ (mit einer geschätzten Auflage zwischen 6000 und 9000) wurde in Kurierfahrten in mehreren süddeutschen und auch in einigen österreichischen Städten verteilt.

Ende Januar 1943 ging die Schlacht um Stalingrad verloren. Etwa 230.000 Soldaten waren allein auf deutscher Seite gefallen; über 1.000.000 Menschen starben auf russischer Seite. Stalingrad wurde der Auftakt zum verstärkten Widerstand in den besetzten europäischen Ländern. Die deutsche Bevölkerung war durch diese erste große Niederlage verunsichert. Für die Teilnehmer der Weißen Rose wurde dies der Anstoß zu ihrem sechsten Flugblatt „Kommilitoninnen! Kommilitonen!“ Durch Helmuth von Moltke gelangte dieses Flugblatt über Skandinavien bis nach England. Hunderttausende davon wurden von britischen Flugzeugen Ende 1943 über Deutschland abgeworfen. Sie waren jetzt überschrieben: „Ein deutsches Flugblatt - Manifest der Münchner Studenten.“

In anderen Städten arbeiteten Freunde in kleinen Gruppen, verteilten Flugblätter und hielten Kontakt. „Nieder mit Hitler“ und „Freiheit“ steht am 3., 8. und 15. Februar an den Mauern der Universität und zahlreicher anderer Gebäude in München. Alexander Schmorell, Hans Scholl und Willi Graf hatten die Parolen nachts mit schwarzer Teerfarbe und grüner Ölfarbe angeschrieben.

Die Gestapo setzte ab Ende Januar 1943 wegen der Flugblätter eine Sonderkommission in München ein und beauftragte im Februar 1943 den Professor Richard Harder als Spezialist für Rhetorik und klassische Philologie, ein Täterprofil aus den bisher erschienen Flugblättern zu erstellen.

Das sechste Flugblatt wurde der Gruppe zum Verhängnis. Es war von Kurt Huber verfasst worden und wandte sich gegen die Kriegspolitik des „Dritten Reiches“. Nachdem nicht alle Exemplare verschickt werden konnten, wurde beschlossen, die übrig gebliebenen Flugblätter an der Universität München zu verteilen. [1] Am 18. Februar 1943 versuchten die Geschwister Scholl, die Blätter an der Universität auszulegen, wurden dabei vom Hausmeister Jakob Schmid entdeckt und von diesem an die Gestapo ausgeliefert.

Sie wurden von Roland Freisler am Volksgerichtshof zum Tode durch das Fallbeil verurteilt.

Roland Freisler

Roland Freisler (* 30. Oktober 1893 in Celle; † 3. Februar 1945 in Berlin) war Jurist während der Zeit der Weimarer Republik und der Diktatur des Nationalsozialismus. Unter dem NS-Regime fand seine Karriere ihren Höhepunkt: Von August 1942 bis zu seinem Tod während eines Luftangriffs auf Berlin – drei Monate vor dem Ende des Zweiten Weltkrieges in Europa – war er Präsident des „Volksgerichtshofs“, des höchsten Gerichts des NS-Staates für politische Strafsachen.

Freisler gilt in der heutigen Öffentlichkeit als bekanntester und zugleich berüchtigtster Strafrichter im nationalsozialistischen Deutschland. Er war als Richter verantwortlich für tausende Todesurteile in den von ihm geführten Verhandlungen der letzten drei Jahre des NS-Regimes – vielfach Schauprozesse, deren Urteile oft schon von vornherein feststanden.

Bedingt durch sein jähzorniges und die Angeklagten demütigendes Auftreten gilt er als prägnantes Beispiel für die Rechtsbeugung durch die Justiz im Nationalsozialismus im Dienst des staatlich organisierten Terrors des Regimes.