Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

tiistaina, toukokuuta 06, 2008

Väestökehityksestä


Aamulehden pääkirjoituksessa
kerrotaan Suomen väestökehityksestä:



Tilastokeskus tilastoi nykyään liki kaiken sen, mikä ympärillämme tapahtuu. Kun tietää, voi toimia.

Tuore tilasto viime vuoden meistä - syntyneistä ja kuolleista - kertoo, että syntyvyys ja kuolleisuus Suomessa lähenevät lyhyin askelin toisiaan. Tarkat luvut ovat 58 729 syntynyttä, 49 080 kuollutta. Kuolleiden määrä on suurin kuuteen vuoteen.

Kauas katsovat ja pitkälle näkevät ovat jo pitkään todistaneet, että vaikka elinikä kasvaa, Suomen väkiluku kuihtuu. Sen vuoksi tarvitsemme maahanmuuttajia, tuoretta työvoimaa, uusia asukkaita.


Loistavaa logiikkaa. Suomen luonnollisen väestönkasvun hiipumiseen tarjotaan lääkkeeksi ihmisten tuomista Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen.

Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan paranna väestön huoltosuhdetta eli työssäkäyvien prosentuaalista osuutta koko väestöstä, koska työssäkäyvien osuus maahanmuuttajista on pienempi kuin työssäkäyvien osuus suomalaisista. Karkeasti ottaen puolet suomalaisista on työssäkäyviä ja puolet työelämän ulkopuolella olevia lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä, kotiäitejä jne. Maahanmuuttajista työssäkäyviä on noin kolmasosa ja työelämän ulkopuolella olevia noin kaksi kolmasosaa. Mitä enemmän Suomessa on maahanmuuttajia, sitä pienempi on työssäkäyvien prosentuaalinen osuus koko väestöstä.

Maahanmuutto ei siis ratkaise väestön ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia, vaan pahentaa niitä.



Aamulehti jatkaa:

Tai sitten me tarvitsemme lisää lapsia. Helpommin sanottu kuin laitettu. Mukavuusyhteiskunnassa katumaasturi on kiinnostavampi hankinta kuin lapsi. Auton öljyt vaihtaa korjaamo, lapsen vaipat pitää vaihtaa itse.


Syntyvyyden väheneminen ei kyllä merkittävässä määrin johdu ihmisten mukavuudenhaluisuudesta, vaan nuorten aikuisten epävarmoista yhteiskunnallisista olosuhteista. Lapsiahan hankkivat lähes yksinomaan juuri nuoret aikuiset. Akateemisen koulutuksen ja ylipäätään kaiken koulutuksen ylitarjonta suomalaisessa yhteiskunnassa pitkittää opiskeluaikoja, kasvattaa opiskelijoiden prosentuaalista osuutta nuorten aikuisten ikäluokista, siirtää lasten hankkimista opiskelun jälkeiseen aikaan ja heikentää valmistuneiden mahdollisuuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä koulutetun työvoiman ylitarjonnan vuoksi ja samasta syystä myös alentaa korkeaa koulutusta vastaavasta työstä maksettavaa palkkaa.

Syntyvyyttä olisi voitu 1990-luvulla ja 2000-luvulla merkittävästi kasvattaa supistamalla opiskelijamäärien sisäänottoa, leikkaamalla opintotukea, alentamalla veroja, dereguloimalla työmarkkinoita, korottamalla lapsilisiä ja alentamalla lasten päiväkotimaksuja.

Koska näin ei ole tehty, seurauksena on ollut liiallisen opiskelun ja huonosti palkattujen pätkätöiden putkessa hilluvien nuorten aikuisten suuri määrä. Tällaisessa epävarmassa elämäntilanteessa ihmiset eivät kovin suuresti viitsi hankkia lapsia. Seurauksena on matala syntyvyys.

Nyt tätä seurausta sitten ihmetellään. Syntyvyyden alenemisen jättämää aukkoa suomalaisten väestöpyramidissa pyritään paikkaamaan tuomalla Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen satojatuhansia neekereitä ja arabeita. Tämä on sama kuin jos hampaissa olevia reikiä paikattaisiin kaatamalla hampaankoloihin hunajaa.



Aamulehden pääkirjoitustoimittaja osoittaa kapasiteettinsa ymmärtää demografisia trendejä ihmettelemällä kuolleisuuden lisääntymistä:

Miesten osa maailmassa ei ole helppo. Miehiä kuoli edellisen kerran enemmän kuin nyt vuonna 1992. Mitään erityistä syytä ilmiöön ei edes Tilastokeskus pysty osoittamaan.

Asiantuntijat tarjoavat tavanomaiset. Liikaa alkoholia, stressiä, vääriä ruokailutottumuksia, perimää, onnettomuuksia.

Vaan jospa miehet eivät osaa sairastaa oikein silloin kun on sairastamisen aika?


Aamulehden mukaan siis edes Tilastokeskus ei pysty osoittamaan syytä siihen, että miesten kuolleisuus oli absoluuttisesti suurempaa vuonna 2007 kuin vuonna 1992. Minä kuitenkin pystyn heti osoittamaan sen syyn ja kerron sen nyt Aamulehden toimittajallekin: Suomessa on nykyään enemmän vanhuksia kuin puolitoista vuosikymmentä aiemmin, joten vanhuksien määrän lisääntyminen on johtanut kuolleisuuden lisääntymiseen suhteessa koko väestöön.

Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Suomessa oli 1960-luvulla nuorempi väestö ja matalampi keskimääräinen elinikä kuin muissa Pohjoismaissa. Juuri silloin Suomessa oli pienempi kuolleisuus kuin muissa Pohjoismaissa, koska vanhuksia oli vähemmän. Suurin osa ihmisistä kuolee vanhuksina. Kun vanhuksia on entistä enemmän, vuosittain kuolevien ihmisten määrä on entistä suurempi.

Tällainen yksinkertainen demografinen lainalaisuus on täysin tuntematon Aamulehden pääkirjoitustoimittajalle. Eipä siis ihme, että sama pääkirjoitustoimittaja kannattaa maahanmuuton lisäämistä ratkaisuna väestön ikääntymiseen.

1 kommentti:

saavi kirjoitti...

Ymmärtääksesi länsimaisen sivilisaation nykyisen väestönkehityksen taustoja, sinun tulee ymmärtää sekä eurooppalaista individualismia ja moraalista universalismia, että päinvastaisten vaistojen pohjalta toimivia juutalaisjärjestöjä. Suosittelen kirjaa, "The Culture of Critique" (kirjoittanut Kevin MacDonald):

http://www.amazon.com/Culture-Critique-Evolutionary-Twentieth-Century-Intellectual/dp/0759672229/

On harmillisen yleistä joutua lukeamaan kritiikkia äärivasemmistolaisuudesta tai kommunismista ilman mainintaakaan tämän syntyperästä ja todellisista hyötyjistä:

http://www.vdare.com/misc/051105_macdonald_stalin.htm

Nykyinen USA ei ole sen paremmin kapitalistinen kuin muinainen Neuvostoliittokaan. Sitä kaiken kaikkiaan johtaakin (tai johdattelee) samanlainen porukka: Paul Wolfowitz, Richard Perle, Elliott Abrams, Doug Feith, Lewis Libby, kaikki juutalaisia, ja mainittakoon vielä koko pro-Israel lobby, eli AIPAC. On myös ironista, että yksi ja sama henkilö puolustaa Israelia, mutta on huolissaan muslimien maahanmuutosta. Jälkimmäinenhän johtuu osittain Israelin ja Amerikan muslimivaltioiden terrorisoinnista. Amerikassa ei Lähi-idässä rauhaan pyrkivää presidenttiä ole ollut JFK:n jälkeen, ja hänetkin salamurhattiin (jonka jälkeen, yllätys yllätys, Israel onnistui hankkimaan ensimmäiset atomipomminsa).