Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin

Turun Sanomien yleisönosastolta:

Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin

Turun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälinen valiokunta haluaa puuttua Turun Sanomissa ilmenneisiin epäkohtiin uutisoinnissa. Esimerkiksi 12.3.2008 lehdessä oli uutinen, jossa kerrottiin Turun päärautatieasemalla tapahtuneista lompakkovarkauksista. Epäilyt kohdistettiin kahteen mieheen, joihin TS viittasi ”ulkomaalaisina” tai ”ulkomaalaisilta vaikuttavina”.

Tiettävästi itse ulkomaalaisuus ei näy päällepäin eikä se siten ole määrittely tai tunnusmerkki. Sanalla ulkomaalainen on todennäköisesti viitattu johonkin ulkoiseen tuntomerkkiin tai esimerkiksi käytettyyn vieraaseen kieleen tai aksenttiin. Tällaiset ovat päteviä tunnusmerkkejä, mutta ulkomaalaisuus ei ole. Esimerkiksi juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen.

Mielestämme ulkomaalainen-sanan käyttö vain lisää epäluuloja ja vihamielisyyttä ulkomaalaistaustaisia kohtaan. Vaikka Turun Sanomat referoi poliisitiedotteita, on lehdellä silti toimituksellinen vastuu siinä ilmestyvistä tiedotteista. Toivomme, että TS tarkastaa jatkossa linjaansa vastaavanlaisissa uutisoinneissa.

Pirita Pappinen, Elli Rönnholm ja Pauliina Savola

TYYn kansainvälinen valiokunta

Julkaistu 15.5.2008

Olen täysin samaa mieltä Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan kanssa.

On väärin puhua sanomalehdessä taskuvarkaista ”ulkomaalaisina” tai ”ulkomaalaisilta vaikuttavina”. Kyseiset Turun rautatieasemalla hengailleet taskuvarkaat olivat todennäköisesti mustalaisia, koska viime aikoina Suomeen sankoin joukoin tulleet romanialaiset mustalaiset ovat kaduilla kerjäämisen lisäksi harrastaneet runsaasti taskuvarkauksia ja myymälävarkauksia. En oikein usko, että esimerkiksi Turun satamasta Turun keskustaan tulevat ruotsalaiset risteilymatkustajat eli Sven-Erikit ja Åsa-Gunillat kovin ahkerasti pöllisivät lompakoita suomalaisten taskuista.

Jos ja kun taskuvarkaat olivat mustalaisia, Turun Sanomissa olisi pitänyt sanoa varkaiden olleen mustalaisia. Romaniasta Suomeen kerjäämään ja varastelemaan tulleiden mustalaisten sanominen epämääräisesti "ulkomaalaisiksi" on yhtä tyhjän kanssa.

Sanomalehdissä pitäisi antaa ihmisille relevanttia tietoa yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Sellaista tietoa on mm. se, että mustalaiset ja somalit ovat vahvasti yliedustettuna ryöstäjien joukossa. Tämä tieto auttaa ihmisiä suojautumaan rikoksilta välttelemällä niitä demografisia ryhmiä, jotka ovat tilastollisesti yliedustettuina rikollisten joukossa.

Esimerkiksi somalit tekevät väkilukuun suhteutettuna monisatakertaisesti enemmän ryöstöjä kuin suomalaiset. Tästä syystä on järkevää olla enemmän varuillaan somalien tai mustalaisten läsnäollessa kuin suomalaisten läsnäollessa.

Tämä on aivan samanlaista terveen järjen käyttöä kuin se, että naisella on suurempi todennäköisyys joutua miehen raiskaamaksi kuin naisen raiskaamaksi. Suomen lain mukainen määritelmä rikosnimikkeelle raiskaus on sellainen, että siihen voi nainenkin syyllistyä. Tästä huolimatta miehet tietysti tekevät raiskauksia paljon enemmän kuin naiset. Pimeällä kadulla keskellä yötä yksin kävelevän 160-senttisen ja 50-kiloisen naisen kannattaa olla enemmän varuillaan 190-senttisen ja 100-kiloisen miehen kävellessä vastaan kuin toisen 160-senttisen ja 50-kiloisen naisen kävellessä vastaan. Samoin suomalaisten kannattaa suhtautua varovaisemmin somaleihin ja mustalaisiin kuin toihin suomalaisiin.

Jos Suomen sanomalehdistössä kerrottaisiin tällaisia asioita rehellisesti, rikoksia tapahtuisi paljon vähemmän. Sananlasku sanoo, että tilaisuus tekee varkaan. Lähes kaikki rikokset Suomessa ovat sellaisia, jotka voitaisiin välttää pienellä varovaisuudella. Jos kansa ei saa relevanttia tietoa erilaisten demografisten ryhmien tilastollisesta todennäköisyydestä syyllistyä tietyntyyppisiin rikoksiin, ihmiset eivät osaa olla sopivasti varuillaan tietyissä tilanteissa.

Suomen sanomalehdistön totaalinen vaikeneminen rikoksentekijöiden etnisyyksistä on verrattavissa siihen, että lapsia ei opetettaisi varomaan namusetiä. Kaikkien sanomalehtien ja tv- ja radiokanavien jatkuvasti toitottama "monikulttuurisuus on rikkaus, maahanmuuttajat poistavat työvoimapulamme ja rikastuttavat kulttuuriamme ja tuovat ihanaa eksoottistä väriä katukuvaan"-propaganda on verrattavissa siihen, että lapsille sanottaisiin: "Jos joku tuntematon setä tarjoaa teille karkkia, menkää sen sedän mukana hänen autoonsa tai asuntoonsa."

Turun Sanomat harrastaa juuri tällaista harhaanjohtamista kertomalla epämääräisesti, että pari "ulkomaalaisilta vaikuttavaa" miestä on varastellut lompakoita ihmisten taskuista Turun rautatieasemalla. Turun Sanomissa olisi pitänyt sanoa suoraan, että asialla olivat mustalaiset. Poliittinen korrektius kuitenkin estää sanomasta tätä. Niinpä tavallisia suomalaisia sinisilmäisiä hölmöjä joutuu jatkuvasti taskuvarkaiden tms. katuryöstäjien uhriksi, koska he eivät ymmärrä varoa mustalaisia tai somaleja ym. rikostilastoissa vahvasti yliedustettuja aineksia.

Turun yliopiston ylioppilaskunta-aktiivit väänsivät asiaa rautalangasta tuossa yleisönosastokirjoituksessaan:

Tiettävästi itse ulkomaalaisuus ei näy päällepäin eikä se siten ole määrittely tai tunnusmerkki. Sanalla ulkomaalainen on todennäköisesti viitattu johonkin ulkoiseen tuntomerkkiin tai esimerkiksi käytettyyn vieraaseen kieleen tai aksenttiin. Tällaiset ovat päteviä tunnusmerkkejä, mutta ulkomaalaisuus ei ole. Esimerkiksi juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen.

Näin juuri on asia. Päteviä etsityn rikollisen tuntomerkkejä ovat "ulkoiset tuntomerkit" eli ihonväri, hiustenväri, pituus, ruumiinrakenne, ikä, sukupuoli ja vaatetus. Etsitty rikollinen voidaan joskus tunnistaa myös "esimerkiksi käytetyn vieraan kielen tai aksentin" perusteella.

On kuitenkin totta, että "juuri vierasta kieltä puhuva voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen". Esimerkiksi minä puhun joskus kadulla tai kahvilassa ranskaa tai italiaa tyttöystäväni kanssa tai kavereideni kanssa estääkseni useimpia satunnaisia ohikulkijoita tai viereisessä kahvilapöydässä istuvia ihmisiä kuuntelemasta intiimejä juttujamme. Jos olisin joskus tällaisessa tilanteessa syyllistynyt johonkin rikokseen, silminnäkijä voisi raportoida minun puhuneen ranskaa tai italiaa.

Tämä olisi kuitenkin varsin huono tuntomerkki. Yleensä suomalaiset puhuvat vieraita kieliä vain keskustellessaan ulkomaalaisten kanssa. Yleensä ihmiset puhuvat omaa äidinkieltään, joten kieltä X puhuva ihminen on todennäköisesti kotoisin X-kielisestä maasta.

Kieli ei kuitenkaan ole kovin hyvä tuntomerkki silloinkaan, kun sen perusteella voidaan arvata ihmisen etnisyys. Mitä se esimerkiksi tarkoittaa, jos jonkun rikollisen sanotaan puhuneen ranskaa?

Alla kaksi ranskankielistä ihmistä.

Patricia Kaas:

Yossou N'Dour:

Kumpaa näistä pitäisi ruveta etsimään, jos poliisi sanoisi etsityn rikollisen puhuneen ranskaa?

Kieli on tuntomerkkinä yhtä tyhjän kanssa. Jos ranskaa puhuva afrikkalainen tekee rikoksen, onko järkevämpää sanoa rikollisen olleen a) afrikkalainen vai b) ranskankielinen? Jos ruvetaan etsimään "ranskankielistä rikollista", oikeaa henkilöä ei hevin löydy.

Ulkomaalaisuus ei näy päällepäin, kuten Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan lausunnossa sanotaan. Ranskalainen voi olla aivan suomalaisen näköinen; ks. esim. Patricia Kaas.

Jos taas sanotaan rikollisen olleen afrikkalainen, hänet voidaan löytää huomattavasti helpommin.

Mitä enemmän tuntomerkkejä rikollisesta annetaan, sitä helpommin hänet löydetään. "Rikollinen oli ulkomaalainen" on yhtä merkityksetön tuntomerkki kuin "rikollinen oli ihminen", koska "ulkomaalainen" (eli ei-suomalainen) voi olla minkä näköinen tahansa.

Olen toki kirjoittanut tästä asiasta ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Hyvä, että myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan kv. valiokunnan tytöt ovat vihdoin tajunneet samat asiat kuin minä.