Väestökehityksestä

Aamulehden pääkirjoituksessa kerrotaan Suomen väestökehityksestä:

Tilastokeskus tilastoi nykyään liki kaiken sen, mikä ympärillämme tapahtuu. Kun tietää, voi toimia.

Tuore tilasto viime vuoden meistä - syntyneistä ja kuolleista - kertoo, että syntyvyys ja kuolleisuus Suomessa lähenevät lyhyin askelin toisiaan. Tarkat luvut ovat 58 729 syntynyttä, 49 080 kuollutta. Kuolleiden määrä on suurin kuuteen vuoteen.

Kauas katsovat ja pitkälle näkevät ovat jo pitkään todistaneet, että vaikka elinikä kasvaa, Suomen väkiluku kuihtuu. Sen vuoksi tarvitsemme maahanmuuttajia, tuoretta työvoimaa, uusia asukkaita.

Loistavaa logiikkaa. Suomen luonnollisen väestönkasvun hiipumiseen tarjotaan lääkkeeksi ihmisten tuomista Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen.

Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan paranna väestön huoltosuhdetta eli työssäkäyvien prosentuaalista osuutta koko väestöstä, koska työssäkäyvien osuus maahanmuuttajista on pienempi kuin työssäkäyvien osuus suomalaisista. Karkeasti ottaen puolet suomalaisista on työssäkäyviä ja puolet työelämän ulkopuolella olevia lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä, kotiäitejä jne. Maahanmuuttajista työssäkäyviä on noin kolmasosa ja työelämän ulkopuolella olevia noin kaksi kolmasosaa. Mitä enemmän Suomessa on maahanmuuttajia, sitä pienempi on työssäkäyvien prosentuaalinen osuus koko väestöstä.

Maahanmuutto ei siis ratkaise väestön ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia, vaan pahentaa niitä.



Aamulehti jatkaa:

Tai sitten me tarvitsemme lisää lapsia. Helpommin sanottu kuin laitettu. Mukavuusyhteiskunnassa katumaasturi on kiinnostavampi hankinta kuin lapsi. Auton öljyt vaihtaa korjaamo, lapsen vaipat pitää vaihtaa itse.

Syntyvyyden väheneminen ei kyllä merkittävässä määrin johdu ihmisten mukavuudenhaluisuudesta, vaan nuorten aikuisten epävarmoista yhteiskunnallisista olosuhteista. Lapsiahan hankkivat lähes yksinomaan juuri nuoret aikuiset. Akateemisen koulutuksen ja ylipäätään kaiken koulutuksen ylitarjonta suomalaisessa yhteiskunnassa pitkittää opiskeluaikoja, kasvattaa opiskelijoiden prosentuaalista osuutta nuorten aikuisten ikäluokista, siirtää lasten hankkimista opiskelun jälkeiseen aikaan ja heikentää valmistuneiden mahdollisuuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä koulutetun työvoiman ylitarjonnan vuoksi ja samasta syystä myös alentaa korkeaa koulutusta vastaavasta työstä maksettavaa palkkaa.

Syntyvyyttä olisi voitu 1990-luvulla ja 2000-luvulla merkittävästi kasvattaa supistamalla opiskelijamäärien sisäänottoa, leikkaamalla opintotukea, alentamalla veroja, dereguloimalla työmarkkinoita, korottamalla lapsilisiä ja alentamalla lasten päiväkotimaksuja.

Koska näin ei ole tehty, seurauksena on ollut liiallisen opiskelun ja huonosti palkattujen pätkätöiden putkessa hilluvien nuorten aikuisten suuri määrä. Tällaisessa epävarmassa elämäntilanteessa ihmiset eivät kovin suuresti viitsi hankkia lapsia. Seurauksena on matala syntyvyys.

Nyt tätä seurausta sitten ihmetellään. Syntyvyyden alenemisen jättämää aukkoa suomalaisten väestöpyramidissa pyritään paikkaamaan tuomalla Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen satojatuhansia neekereitä ja arabeita. Tämä on sama kuin jos hampaissa olevia reikiä paikattaisiin kaatamalla hampaankoloihin hunajaa.



Aamulehden pääkirjoitustoimittaja osoittaa kapasiteettinsa ymmärtää demografisia trendejä ihmettelemällä kuolleisuuden lisääntymistä:

Miesten osa maailmassa ei ole helppo. Miehiä kuoli edellisen kerran enemmän kuin nyt vuonna 1992. Mitään erityistä syytä ilmiöön ei edes Tilastokeskus pysty osoittamaan.

Asiantuntijat tarjoavat tavanomaiset. Liikaa alkoholia, stressiä, vääriä ruokailutottumuksia, perimää, onnettomuuksia.

Vaan jospa miehet eivät osaa sairastaa oikein silloin kun on sairastamisen aika?

Aamulehden mukaan siis edes Tilastokeskus ei pysty osoittamaan syytä siihen, että miesten kuolleisuus oli absoluuttisesti suurempaa vuonna 2007 kuin vuonna 1992. Minä kuitenkin pystyn heti osoittamaan sen syyn ja kerron sen nyt Aamulehden toimittajallekin: Suomessa on nykyään enemmän vanhuksia kuin puolitoista vuosikymmentä aiemmin, joten vanhuksien määrän lisääntyminen on johtanut kuolleisuuden lisääntymiseen suhteessa koko väestöön.

Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Suomessa oli 1960-luvulla nuorempi väestö ja matalampi keskimääräinen elinikä kuin muissa Pohjoismaissa. Juuri silloin Suomessa oli pienempi kuolleisuus kuin muissa Pohjoismaissa, koska vanhuksia oli vähemmän. Suurin osa ihmisistä kuolee vanhuksina. Kun vanhuksia on entistä enemmän, vuosittain kuolevien ihmisten määrä on entistä suurempi.

Tällainen yksinkertainen demografinen lainalaisuus on täysin tuntematon Aamulehden pääkirjoitustoimittajalle. Eipä siis ihme, että sama pääkirjoitustoimittaja kannattaa maahanmuuton lisäämistä ratkaisuna väestön ikääntymiseen.