Valtionsyyttäjä Mika Illman revisited
Runoilija Petri Peltonen tuomittiin äskettäin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan runokirjansa perusteella.
Peltonen valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Nyt Peltonen kertoo, että valtionsyyttäjä Mika Illman antoi vastauksena Peltosen valitukseen seuraavan kommentin:
Peltonen valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Nyt Peltonen kertoo, että valtionsyyttäjä Mika Illman antoi vastauksena Peltosen valitukseen seuraavan kommentin:
Todettakoon, että Helsingin hovioikeus on ratkaisussaan 7.10.2002 nro 2993 (Dnro R 01/1459) katsonut, että tekstin "Thank god we were born white" levittäminen yleisön keskuuteen, täytti rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, vaikka kyse olikin tekijöiden oman mielipiteen ilmaisemisesta. Ratkaisu osoittaa selvästi, miten sananvapauden rajoja tulkitaan oikeusjärjestyksessämme.
Tämä kuulosti niin uskomattomalta, että oli pakko googlettaa asiaa. Luulin ensin, että Illmanin mainitsema teksti "Thank god we were born white" oli jonkun rasistisen kirjoituksen otsikko. Helsingin Sanomista kuitenkin kävi ilmi, että kyseessä olivat kirjaimellisesti vain ja ainoastaan sanat Thank god we were born white.
Two young men from Vantaa were given fines for painting an English-language slogan on the van owned by one of them: "Thank god we were born white."
On todella omituista, että Helsingin hovioikeuden mukaan Suomessa on laitonta kirjoittaa sanat Thank god we were born white.
Mitä ihmeen logiikkaa tuossa on?!
Etsimättä tulee mieleen Illmanin oma väitöskirja, jonka aiheena oli juuri rikosnimike kiihotus kansanryhmää vastaan.
Illmania haastateltiin väitöskirjansa tiimoilta Yleisradion tv-uutisiin:
Mitä ihmeen logiikkaa tuossa on?!
Etsimättä tulee mieleen Illmanin oma väitöskirja, jonka aiheena oli juuri rikosnimike kiihotus kansanryhmää vastaan.
Illmania haastateltiin väitöskirjansa tiimoilta Yleisradion tv-uutisiin:
Illman päätyy siihen, että väkivaltaan kehottaminen rasistisin perustein on kiellettyä ja rikoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Myös kehottaminen kansanryhmän syrjintään tai vihaan kansanryhmää vastaan rasistisin perustein ilman väkivaltaakin on rikollista. Sen sijaan positiivinen lausunto, esimerkiksi suomalaisten paremmuudesta, ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa tulee sallia sananvapauden nimissä. "Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia", Illman sanoo.
Illman yrittää Helsingin hovioikeuden em. päätöksen perusteella muuttaa laintulkintaa entistä totalitaarisemman sensuurin suuntaan.
Vielä vuonna 2005 Illmanin mielestä positiivinen lausunto jonkin kansanryhmän, esim. suomalaisten, paremmuudesta kuului sananvapauteen, mikäli tätä positiivisessa valossa esitettyä kansanryhmää ei eksplisiittisesti verrattu johonkin toiseen, jossakin suhteessa huonommaksi katsottuun kansanryhmään.
Toki jo tuolloin oli Illmanin mielestä "epäsympaattista", että kansanryhmän X kehuminen implisiittisesti sisältää lausunnon jonkin toisen kansanryhmän Y huonoudesta jollakin mittapuulla. Esimerkiksi lause "suomalaiset ovat hyviä hiihtäjiä" on Illmanin mielestä "epäsympaattinen" lausunto, koska väitteeseen "suomalaiset ovat hyviä hiihtäjiä" sisältyy implisiittisesti väite "suomalaiset ovat parempia hiihtäjiä kuin jokin muu kansa, parempia kuin esim. zimbabwelaiset".
Koska Illmanin mielestä tällainen "epäsympaattinen" lausunto on "sananvapauden nimissä" sallittu vain ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa, Illmanin mielestä nimenomaan mikä tahansa eksplisiittinen vertailu suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä tai ylipäätään minkä tahansa kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä on aina kielletty.
Jo vuonna 2005 Illman oli siis väitöskirjassaan ja sen tiimoilta Yleisradion tv-uutisille antamassaan haastattelussa esittänyt sellaisen laintulkinnan, että esimerkiksi Pisa-tutkimuksen julkaiseminen Helsingin Sanomissa täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Pisa-tutkimuksessahan havaittiin mm. saksalaisten koululaisten oppimistuloksien olevan huomattavasti heikompia kuin suomalaisten. Tämä on eksplisiittinen vertailu suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä. Illmanin mukaan mikä tahansa eksplisiittinen vertailu minkä tahansa kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Illman saattaa siis milloin tahansa haastaa oikeuteen mm. Helsingin Sanomat ja kaikki muut sanomalehdet, joissa on esitelty Pisa-tutkimuksen tuloksia.
Pisa-tutkimuksessahan nimenomaan vertailtiin eri kansoja toisiinsa ja puhuttiin täysin eksplisiittisesti joidenkin kansojen paremmuudesta toisiin verrattuna nimenomaan koululaisten oppimistuloksilla mitaten.
Nyt vuonna 2008 valtionsyyttäjä Mika Illmanille ei näemmä enää riitä edes se, että mikä tahansa eksplisiittinen vertailu kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä olisi rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Illman yrittää nyt väittää jopa, että mikä tahansa positiivinen lausunto mistä tahansa kansanryhmästä täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Illmanin ajattelumaailmassa positiivinen suhtautuminen jotain kansanryhmää kohtaan merkitsee implisiittisesti negatiivista suhtautumista kaikkia muita kansanryhmiä kohtaan. Tämä on Illmanin perustelu sille, että lause "Thank god we were born white" on kiihotusta kansanryhmää vastaan. Lause "Luojan kiitos olemme valkoisia ihmisiä" on Illmanin mielestä kiihotusta mustia ihmisiä vastaan.
Tällä logiikalla kukaan ei voi koskaan sanoa mitään positiivista lausuntoa mistään kansanryhmästä, koska muuten Illman väittää ko. positiivisen lausunnon esittäjän implisiittisesti suhtautuvan negatiivisesti kaikkiin muihin kansanryhmiin.
Tämä johtaisi tietysti siihen, että esim. sanomalehdissä ei voisi koskaan kirjoittaa mitään mistään kansanryhmästä.
Edellä esitettyyn perustuen katson, että Mika Illman on täysin epäpätevä toimimaan syyttäjänä missään oikeudenkäynnissä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Illmanin tulkinta voimassaolevasta laista on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä laissa todellisuudessa lukee. Illman levittää vääriä tietoja voimassaolevasta laista vastoin parempaa tietoaan.
Illman yrittää julkisuuteen levittämillään lausunnoilla saada sekä yksityishenkilöt että tiedotusvälineet olemaan sanomatta sellaisia asioita, joiden sanominen on Suomessa täysin laillista.
Illman siis väärinkäyttää virka-asemaansa uskotellakseen ihmisille, että heidän täysin lailliset mielipiteensä olisivat muka rikosoikeudellisesti rangaistavia. Illman valehtelee voimassaolevan lain sisällöstä saadakseen julkisen keskustelun muuttumaan haluamaansa suuntaan.
Illman väärinkäyttää virka-asemaansa omien lainvastaisten ja perustuslainvastaisten, valtiopetoksellisten poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.
Esimerkki tästä saatiin Espoon käräjäoikeudessa pe 14.3. pidetyssä oikeudenkäynnissä; tuolloin valtionsyyttäjä Mika Illman yritti kumota professori Tatu Vanhasen kirjassa esiteltyjen yli sadan ÄO-tutkimuksen tulokset pelkästään sillä perusteella, että näitä tuloksia kuvaava kaavio oli julkaistu internetissä VDARE-nimisen, meksikolaisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin vastustavan kansalaisjärjestön kotisivuilla. Illmanin mukaan tämä meksikolaisten maahanmuuttoa vastustava amerikkalainen kansalaisjärjestö on "äärioikeistolainen". Illman ei esittänyt mitään muita perusteluja ko. yhdistyksen "äärioikeistolaisuudelle" kuin sen, että tämä yhdistys vastustaa meksikolaisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin.
Tässä yhteydessä täytyy tehdä selväksi kaksi äärimmäisen tärkeää seikkaa:
Vielä vuonna 2005 Illmanin mielestä positiivinen lausunto jonkin kansanryhmän, esim. suomalaisten, paremmuudesta kuului sananvapauteen, mikäli tätä positiivisessa valossa esitettyä kansanryhmää ei eksplisiittisesti verrattu johonkin toiseen, jossakin suhteessa huonommaksi katsottuun kansanryhmään.
Toki jo tuolloin oli Illmanin mielestä "epäsympaattista", että kansanryhmän X kehuminen implisiittisesti sisältää lausunnon jonkin toisen kansanryhmän Y huonoudesta jollakin mittapuulla. Esimerkiksi lause "suomalaiset ovat hyviä hiihtäjiä" on Illmanin mielestä "epäsympaattinen" lausunto, koska väitteeseen "suomalaiset ovat hyviä hiihtäjiä" sisältyy implisiittisesti väite "suomalaiset ovat parempia hiihtäjiä kuin jokin muu kansa, parempia kuin esim. zimbabwelaiset".
Koska Illmanin mielestä tällainen "epäsympaattinen" lausunto on "sananvapauden nimissä" sallittu vain ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa, Illmanin mielestä nimenomaan mikä tahansa eksplisiittinen vertailu suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä tai ylipäätään minkä tahansa kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä on aina kielletty.
Jo vuonna 2005 Illman oli siis väitöskirjassaan ja sen tiimoilta Yleisradion tv-uutisille antamassaan haastattelussa esittänyt sellaisen laintulkinnan, että esimerkiksi Pisa-tutkimuksen julkaiseminen Helsingin Sanomissa täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Pisa-tutkimuksessahan havaittiin mm. saksalaisten koululaisten oppimistuloksien olevan huomattavasti heikompia kuin suomalaisten. Tämä on eksplisiittinen vertailu suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä. Illmanin mukaan mikä tahansa eksplisiittinen vertailu minkä tahansa kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Illman saattaa siis milloin tahansa haastaa oikeuteen mm. Helsingin Sanomat ja kaikki muut sanomalehdet, joissa on esitelty Pisa-tutkimuksen tuloksia.
Pisa-tutkimuksessahan nimenomaan vertailtiin eri kansoja toisiinsa ja puhuttiin täysin eksplisiittisesti joidenkin kansojen paremmuudesta toisiin verrattuna nimenomaan koululaisten oppimistuloksilla mitaten.
Nyt vuonna 2008 valtionsyyttäjä Mika Illmanille ei näemmä enää riitä edes se, että mikä tahansa eksplisiittinen vertailu kansanryhmän X ja kansanryhmän Y välillä olisi rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Illman yrittää nyt väittää jopa, että mikä tahansa positiivinen lausunto mistä tahansa kansanryhmästä täyttää kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tunnusmerkistön.
Illmanin ajattelumaailmassa positiivinen suhtautuminen jotain kansanryhmää kohtaan merkitsee implisiittisesti negatiivista suhtautumista kaikkia muita kansanryhmiä kohtaan. Tämä on Illmanin perustelu sille, että lause "Thank god we were born white" on kiihotusta kansanryhmää vastaan. Lause "Luojan kiitos olemme valkoisia ihmisiä" on Illmanin mielestä kiihotusta mustia ihmisiä vastaan.
Tällä logiikalla kukaan ei voi koskaan sanoa mitään positiivista lausuntoa mistään kansanryhmästä, koska muuten Illman väittää ko. positiivisen lausunnon esittäjän implisiittisesti suhtautuvan negatiivisesti kaikkiin muihin kansanryhmiin.
Tämä johtaisi tietysti siihen, että esim. sanomalehdissä ei voisi koskaan kirjoittaa mitään mistään kansanryhmästä.
Edellä esitettyyn perustuen katson, että Mika Illman on täysin epäpätevä toimimaan syyttäjänä missään oikeudenkäynnissä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Illmanin tulkinta voimassaolevasta laista on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä laissa todellisuudessa lukee. Illman levittää vääriä tietoja voimassaolevasta laista vastoin parempaa tietoaan.
Illman yrittää julkisuuteen levittämillään lausunnoilla saada sekä yksityishenkilöt että tiedotusvälineet olemaan sanomatta sellaisia asioita, joiden sanominen on Suomessa täysin laillista.
Illman siis väärinkäyttää virka-asemaansa uskotellakseen ihmisille, että heidän täysin lailliset mielipiteensä olisivat muka rikosoikeudellisesti rangaistavia. Illman valehtelee voimassaolevan lain sisällöstä saadakseen julkisen keskustelun muuttumaan haluamaansa suuntaan.
Illman väärinkäyttää virka-asemaansa omien lainvastaisten ja perustuslainvastaisten, valtiopetoksellisten poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.
Esimerkki tästä saatiin Espoon käräjäoikeudessa pe 14.3. pidetyssä oikeudenkäynnissä; tuolloin valtionsyyttäjä Mika Illman yritti kumota professori Tatu Vanhasen kirjassa esiteltyjen yli sadan ÄO-tutkimuksen tulokset pelkästään sillä perusteella, että näitä tuloksia kuvaava kaavio oli julkaistu internetissä VDARE-nimisen, meksikolaisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin vastustavan kansalaisjärjestön kotisivuilla. Illmanin mukaan tämä meksikolaisten maahanmuuttoa vastustava amerikkalainen kansalaisjärjestö on "äärioikeistolainen". Illman ei esittänyt mitään muita perusteluja ko. yhdistyksen "äärioikeistolaisuudelle" kuin sen, että tämä yhdistys vastustaa meksikolaisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin.
Tässä yhteydessä täytyy tehdä selväksi kaksi äärimmäisen tärkeää seikkaa:
- suomalaisen syyttäjän mielipide jonkun amerikkalaisen kansalaisjärjestön poliittisesta linjasta on täysin yhdentekevä kyseisen kansalaisjärjestön sivuilla referoitujen professori Tatu Vanhasen kirjassa esiteltyjen tieteellisten tutkimustulosten pätevyyden kannalta,
- syyttäjän pyrkimys käyttää ko. yhdistyksen "äärioikeistolaisuutta" rikosoikeudellisena argumenttina ÄO-tutkimusten tuloksien referoimisen rangaistavuuden puolesta osoittaa, että Illman vaatii ihmisille rangaistuksia puhtaasti poliittisin perustein.
Illmanin esittämät argumentit eivät siis perustu Suomen lakiin, vaan Illmanin omiin poliittisiin mielipiteisiin.
Illmanin mielestä kaikki maahanmuuton rajoittamisen kannattajat ovat "äärioikeistolaisia" ja niin ikään Illmanin mielestä kaikki näiden "äärioikeistolaisten" esittämät faktatiedot, mm. ÄO-tutkimusten tulokset, oikeusministeriön julkaisemat rikostilastot tai työministeriön julkaisemat työllisyystilastot, ovat aina kiihotusta kansanryhmää vastaan.
Illmanin tavoitteena on estää kansalaiskeskustelu maahanmuuttopolitiikasta, koska Illman haluaa kaiken Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esitetyn kritiikin olevan rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Suomi on perustuslain mukaan itsenäinen valtio. Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää mm. omasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Illmanin pyrkimys estää kansaa keskustelemasta maahanmuuttopolitiikasta merkitsee pyrkimystä kumota Suomen perustuslaki laittomin keinoin.
Perustuslain mukaan lainsäädäntövalta on eduskunnalla. Perustuslakia ei voida muuttaa muuten kuin 2/3 määräenemmistöllä kaksilla valtiopäivillä tai 2/3 määräenemmistöllä yksillä valtiopäivillä 5/6 enemmistön kannattaessa asian kiireelliseksi julistamista.
Illman pyrkii kumoamaan Suomen perustuslain hakemalla tuomioistuimista perustuslainvastaisia ennakkopäätöksiä. Illman ei esittänyt perustuslainvastaiselle käsitykselleen kaiken Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esitetyn kritiikin rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta mitään muuta perustelua kuin Helsingin hovioikeuden ennakkopäätöksen. Suomen perustuslaki ei tunne mahdollisuutta muuttaa perustuslakia hovioikeuden päätöksellä. Illman siis pyrkii kumoamaan voimassaolevan perustuslain tavalla, joka on ristiriidassa perustuslaissa määritellyn perustuslainsäätämisjärjestyksen kanssa.
Edellä esitettyyn perustuen katson, että valtionsyyttäjä Mika Illman syyllistyy valtiopetokseen rikoslain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Illmanin mielestä kaikki maahanmuuton rajoittamisen kannattajat ovat "äärioikeistolaisia" ja niin ikään Illmanin mielestä kaikki näiden "äärioikeistolaisten" esittämät faktatiedot, mm. ÄO-tutkimusten tulokset, oikeusministeriön julkaisemat rikostilastot tai työministeriön julkaisemat työllisyystilastot, ovat aina kiihotusta kansanryhmää vastaan.
Illmanin tavoitteena on estää kansalaiskeskustelu maahanmuuttopolitiikasta, koska Illman haluaa kaiken Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esitetyn kritiikin olevan rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Suomi on perustuslain mukaan itsenäinen valtio. Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää mm. omasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Illmanin pyrkimys estää kansaa keskustelemasta maahanmuuttopolitiikasta merkitsee pyrkimystä kumota Suomen perustuslaki laittomin keinoin.
Perustuslain mukaan lainsäädäntövalta on eduskunnalla. Perustuslakia ei voida muuttaa muuten kuin 2/3 määräenemmistöllä kaksilla valtiopäivillä tai 2/3 määräenemmistöllä yksillä valtiopäivillä 5/6 enemmistön kannattaessa asian kiireelliseksi julistamista.
Illman pyrkii kumoamaan Suomen perustuslain hakemalla tuomioistuimista perustuslainvastaisia ennakkopäätöksiä. Illman ei esittänyt perustuslainvastaiselle käsitykselleen kaiken Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esitetyn kritiikin rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta mitään muuta perustelua kuin Helsingin hovioikeuden ennakkopäätöksen. Suomen perustuslaki ei tunne mahdollisuutta muuttaa perustuslakia hovioikeuden päätöksellä. Illman siis pyrkii kumoamaan voimassaolevan perustuslain tavalla, joka on ristiriidassa perustuslaissa määritellyn perustuslainsäätämisjärjestyksen kanssa.
Edellä esitettyyn perustuen katson, että valtionsyyttäjä Mika Illman syyllistyy valtiopetokseen rikoslain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
13 luku
Valtiopetosrikoksista
1 §
Valtiopetos
Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen
1) kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
2) muuttaa Suomen valtiojärjestystä
tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.
Nähdäkseni valtiopetoksen tunnusmerkistö täytyy valtionsyyttäjä Mika Illmanin toiminnassa erittäin selvästi.
Illman on valtiosääntöä rikkoen, tarkoituksenaan muuttaa Suomen valtiojärjestystä, tehnyt teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara.
Illman on nimittäin valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevänä valtionsyyttäjänä sellaisessa virka-asemassa, jossa hän toimintansa on omiaan aiheuttamaan sanotun tarkoituksen toteutumisen vaaran.
Yksityishenkilön mielipiteillä ei ole valtiojärjestyksen kannalta niin paljon painoarvoa kuin valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevän valtionsyyttäjän linjalla, jota hän edustaa tuomioistuimessa syyttäjänä.
Illmanin nostamien syytteiden mahdollisuus menestyä käräjäoikeudessa ja jopa hovioikeudessa on varsin suuri, koska rikosnimikkeestä kiihotus kansanryhmää vastaan väitöskirjansa tehneen syyttäjän tästä rikosnimikkeestä nostamia syytteitä pidetään helposti uskottavina ja pätevästi argumentoituina syyttäjän auktoriteettiaseman vuoksi.
Illmanin toiminta siis vaarantaa kansalaisten oikeusturvan, koska Illmanin julkilausutut käsitykset voimassaolevasta laista ja Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteista, mm. perustuslainsäätämisjärjestyksestä, ovat ristiriidassa voimassaolevan lain ja perustuslain kanssa.
Illman pyrkii anastamaan itselleen lainsäädäntövaltaa, joka perustuslain mukaan kuuluu eduskunnalle. Illman nostaa syytteitä, joiden perustelut ovat lainvastaisia ja perustuslainvastaisia. Illman väittää voivansa kumota voimassaolevan perustuslain viittaamalla a) omaan väitöskirjaansa ja b) Helsingin hovioikeuden ennakkopäätökseen. Illman siis luulee voivansa siirtää lainsäädäntövallan eduskunnalta Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle ja Helsingin hovioikeudelle.
Illman on siis valtiosääntöä rikkoen, tarkoituksenaan muuttaa Suomen valtiojärjestystä, tehnyt teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara.
Tämä täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Valtiopetoksesta minimirangaistus on vuosi vankeutta. Maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta. Toivon, että Illman saa maksimirangaistuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti