Lähetysseura: Raiskaus ja HIV ovat normimeininkiä Afrikassa
Mikko Ellilä:
Yhteiskunta koostuu ihmisistä
Afrikkalaisten mielestä ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, korruptio, klaanisodat, taikausko ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi. Näin on käynyt mm. Haitissa, jonka voodoo-kulttuuri ja bolshevistisen anarkian repimä yhteiskunta muistuttavat kummasti afrikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.
USA:ssa ja Kanadassa neekerit käyttäytyvät jotakuinkin siedettävästi vain silloin, kun ovat selvästi vähemmistönä. Ympäröivä valkoin en yhteiskunta, toisaalta väkivaltakoneistollaan (poliisit, vankilat, aseellinen itsepuolustus, KKK-tyyliset vigilantistit), toisaalta sosiokulturaalisella paineellaan, pakottaa neekerit sopeutumaan länsimaiseen kulttuuriin.Vastaavasti mustat amerikkalaiset ovat Amerikassa asuvia afrikkalaisia, joten heidän dominoimansa alueet ovat afrikkalaisia saarekkeita valkoisen eurooppalaisen yhteiskunnan meressä.
Neekerienemmistöiset alueet tietysti poikkeaisivat valkoisista alueista nykyistä enemmän, jos ne olisivat itsenäisiä kaupunkivaltioita. Koska ne kuitenkin kuuluvat Yhdysvaltoihin, niissä on voimassa sama laki kuin muualla Yhdysvalloissa. Ympäröivä valkoinen yhteiskunta ikään kuin miehittää näitä neekerienklaaveja pitämällä poliisivoimin edes jotenkuten voimassa valkoisten ihmisten säätämiä lakeja myös neekerighettojen alueella. Neekerit itse eivät kuitenkaan olisi kyseisiä lakeja säätäneet eivätkä yrittäisikään ylläpitää niitä.
Neekerit noudattavat valkoisen yhteiskunnan säätämiä lakeja vain silloin, kun niitä konkreettisesti ylläpidetään kovalla kurilla. Jos kuri heltyy, neekereiden biologinen afrikkalainen kansanluonne manifestoituu taas heidän käytöksessään.
Vrt.
Suomen Lähetysseuran kasvatussihteeri Kati Kemppainen:
Afrikan aids-tilanteessa on kyse myös asenteista
Väkivallan ja raiskausten ihannointi taas edustaa Afrikassa syvään juurtunutta vahingollista miesihannetta. Etelä-Afrikassa on todennäköisempää, että tyttö joutuu raiskatuksi kuin oppii lukemaan. (lihavointi M. Ellilä)
Mitä olisi tehtävissä? Useimmat ehkäisykampanjat ovat keskittyneet – kenties länsimaisen lähestymistavan takia – yksittäisiin ihmisiin ja heidän valintoihinsa, vaikka kysymys on ennen kaikkea parisuhteista.
Lisäksi on jäänyt havaitsematta, miten ratkaiseva merkitys on yhteisön arvoilla ja kulttuurilla. (lihavointi M. Ellilä) Jotta epidemian luonnetta ja leviämistä ymmärrettäisiin ja löydettäisiin toimivat kontrollikeinot, on kaivauduttava taustoihin: Miten ihmissuhteet rakentuvat? Mitä seksi merkitsee? Onko ihminen arvokas? Mitä saa sanoa ääneen?
Hiv ja aids ovat levinneet Afrikassa paikoin pandemian tavoin, mutta toivoa ei pidä menettää. Avaimet muutokseen ovat olemassa, ja ne ovat afrikkalaisten itsensä hallussa.
Tietoa on kaikkialla, mutta se ei yksistään riitä. Tarvitaan muutos, joka vaikuttaa syviin kulttuurisiin pohjavirtoihin, (lihavointi M. Ellilä) sekä ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään radikaalisti erilaisia valintoja oman kulttuurinsa vahingollisista käytännöistä luopumiseksi. (lihavointi M. Ellilä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti