Vera I. maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta

Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin ja sieltä Suomeen muuttanut Vera Izrailit kirjoittaa maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta:

Immigration and multiculturalism: the real point

In the current discussion about immigration there has a lot of debate of what is appropriate or inappropriate for a immigrant to do. Is it appropriate for a refugee to visit the allegedly dangerous country of origin? Should we consider all things that are appropriate for locals to be appropriate for an immigrant, and all things that are inappropriate for locals to be inappropriate for immigrants, etc., etc.

These are all interesting and useful things to discuss, but I don't think that this is really the point. I think that the main point of the immigration and multiculturalism discussion should be the fact that large populations of immigrants make changes to the culture, both desirable and undesirable, and there are a lot of things that are quite OK in individual immigrants, but that are undesirable in large groups, and that if the country is considering admitting a large group of immigrants the country should also consider the changes that that group is likely to bring, and then decide whether the group is desirable or not, and if yes, what should be done to fix the negatives.

Take me, for example. People don't usually want to throw me out of the country, and there is no reason they should. I am a fairly harmless immigrant: more or less law-abiding (might drink wine in the park in violation of the city ordinance or even watch DVDs on a Linux computer in violation of Lex Karpela, but I don't kill, rob, rape, shoplift, drive drunk, or leave trash on the grass after drinking that wine in that park). I also have a lot of personal traits that are nothing to be proud of, but then so do many Finns, so this is beside the point. But I am also a product of another culture (three cultures, actually), and if you suddenly decide to admit ten thousand of me, you really should consider the consequences.

I won't go into all the details of the cultural differences, but here are several examples: I don't give a shit about environment, I want stores to be open round the clock, and I like drinks made of ice coffee and ice cream in a blender. The first one is the sort of thing that most Finns would consider negative; the second will find both support and opposition among the Finns, and the third one is the kind that nobody probably minds much.

There is nothing illegal about a person not giving a shit about the environment (as long as they don't commit environmental crimes), or indeed about a person who would like to live under Sharia (as long as the person doesn't do anything illegal about it). Accepting a lot of such people, however, will reduce the average concern for environment, or increase the average push for Sharia, and this should be discussed, preferably before rather than after. Because, among other things, after you admit immigrants you really can't tell them that they are not allowed to hold some views or advocate some (legal) things.

None of these is really relevant for individual immigration. If a New Zealander comes here to work, or a Nepalese marries a Finn and moves here, or a Brazilian comes here to study, or a Jewish-Russian-American comes here to study and then stays to work, their power to affect society is rather minimal because there are so few of them, so as long as they are not committing crimes there is no reason anyone should care. But any time you decide to admit a large group, whether they are Somali refugees, Russians with Finnish ancestry, or large groups of guest workers from wherever, the cultural impact should be discussed.

If you accept a lot of people like me, you will notice that the concern for environment will go down, the pressure to allow stores to be open whenever they want will go up, and lots of coffee and ice cream drinks will appear in coffee places. You might well consider it acceptable damage. You might teach people like me to go through some environmental motions just to please people like you (and, in my case, some of you have). Those of you who want stores to be open whenever they want, and/or like drinks made of coffee and ice cream might consider us a positive impact and say that we actually enrich your culture. But you should think about it, and discuss it among yourselves, before you let us in. Meaning: really think about it. Not just assume that we are exactly like you. Not assume that we will enrich your culture. Not assume that we will all be on welfare and rape all your men. But actually try to figure out what we are, what the impact will be, and whether the positives outweigh the negatives.
#
posted by Vera : 2/18/2007 12:36:00 AM

Todellisuuspohja maahanmuuttajien tarvitsemisesta Suomeen puuttuu kokonaan

Hesarin yleisönosastosta 19.2.:

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Eduskuntavaalien lähestyessä toivoisin rohkeaa keskustelua siitä, miten Suomen ikääntyvä väestö tulevaisuudessa hoidetaan. Yksinkertaisin tapa olisi aktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Suomessa on Euroopan maista vähiten maahanmuuttajia, mikä on seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiukka linja tuntuu olevan sitkeässä. Surullinen esimerkki on sisäministeriön ja työministeriön kädenvääntö muutamasta pakolaisesta. Kielteiset asenteet maahanmuuttoa kohtaa perustuvat valheelliseen myyttiin sinisilmäisestä ja vaaleatukkaisesta Suomen kansasta, joka sitkeydellään pärjää globaalissa maailmassa. Esimerkkejä toimivasta maahanmuuttopolitiikasta löytyy Ruotsista tai Kanadasta ja Yhdysvalloista. Pohjois-Amerikan yhteiskunnat imevät nuorta työvoimaa kaikkialta maailmasta samalla kun Euroopan unioni tekee parhaansa muuttaakseen Euroopan vanhainkodiksi ja ulkoilmamuseoksi tiukalla politiikallaan. Maahanmuuttajat tuovat yhteiskuntaan dynamiikkaa, sopivasti ahneutta ja kulttuurillista monimuotoisuutta. Hyvin usein maahanmuuttajat luovat työtä. Kun Suomeen 1990-luvun alussa tuli muutama tuhat somalia, Suomi oli lamassa, mikä tuki rasistien ja muiden sellaisten mielipideilmastoa. Nyt Suomella menee hyvin.

Nyt on aika pitää huolta siitä, että hyvinvointia riittää myös tulevaisuudessa. Suomi voisi helposti ottaa vastaan 500 000 siirtolaista. Järkevä maahanmuuttopolitiikka panostaisi kielenopetukseen ja tekisi siirtymisen työmarkkinoille vaivattomaksi. Tietenkin suurten siirtolaismäärien vastaanottaminen tuo mukanaan sopeutumisongelmia: polttopulloja kebabravintoloihin ja rasismia työmarkkinoilla. Tämä on kuitenkin siirtymävaiheen, yhden tai kahden sukupolven, kestävä ylimenovaihe. Monikulttuurinen Suomi voisi olla myös hieman hauskempi paikka elää.

PEKKA NIEMI
Helsinki

Kommentti Hesarin keskustelusivulta:

Oliko aloitus provokaatio? osa 1
Ihmetyttää 18.2.2007 22:03

Sikäli kun aloitus oli tarkoitettu otettavaksi tosissaan, haluan kommentoida sitä hieman:

Pekka Niemi on sitä mieltä, että hankitaan Suomeen vähintään kolmensadan vuoden monikulttuuriongelma kahdenkymmenen vuoden tarpeen vuoksi? Tarpeen, joka näyttää olevan ministeriöiden tuoreiden selvitysten mukaan olevan huomattavasti vaatimattomampi kuin Niemen kaltaiset taivaanrannanmaalarit antavat ymmärtää.

Kielteiset asenteet perustuvat terveeseen itsesuojeluvaistoon ja tuntemattoman varomiseen. Kansalliseen identiteettiin perustuvassa turvallisessa kansallisvaltiossa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin – juuri sen vuoksi maahanmuuttajat tulevat tähän kylmään pohjoiseen maahan.

Nuo Niemen mainitsemat maat ovat todellisuudessa varoittavia esimerkkejä monikulttuurisen yhteiskunnan olemassaolon vaikeudesta ja niistä ristiriidoista, joita syntyy kulttuurien joutuessa taistelemaan elintilastaan samassa yhteisössä.

Tervemenoa monikulttuuriseen yhteisöön Pekka Niemi. Niitä löytyy Pohjois-Amerikasta ja kuten mainitsitkin lähempääkin - Ruotsista. Jos suomalainen tasainen ja lakia kunnioittava yhteisö ei kelpaa Sinulle, olet täysin vapaa poistumaan maasta. Minä en - eikä Suomen kansan enemmistökään - halua noita asioita, enkä maahanmuuttajien sopivalla ahneudella luomaa työtä. Siihen liittyy yleensä
piittaamattomuus yhteiskunnan arvoista, lainsäädännöstä ja kanssakansalaisista.

Ilmeisesti Pekka Niemi pitää somaleiden äkki-invaasiota ja integroitumattomuutta suomalaiseen yhteiskuntaan toivottavana maahanmuuttopolitiikkana. Jos nyt ymmärsin oikein Niemen mielestä Suomi tarvitsee suomalaisesta valtakulttuurista, -uskonnosta sekä työelämästä mahdollisimman kaukana olevia maahanmuuttajia. Kun puhutaan esimerkiksi somaleista ei ole oikeastaan ihme, että integraatio on sujunut niin kuin se on sujunut. Kun voimakkaan luterilaiseen, kehittyneeseen ja pohjoiseen Euroopan maahan tulee maahanmuuttajina - osittain luku- ja kirjoitustaidottomia - sekä yhteiskuntamme kannalta myöskin kieli- ja ammattitaidottomia islaminuskoisia paimentolaisia Afrikan sarvesta - voiko kukaan odottaa parempaa tulosta?

Nyt näyttää siltä, että Niemi haluaa tähän maahan lisää samantyyppisiä sosiaalitukiverkostostamme riippuvaisia maahanmuuttajia. Minä en pysty ymmärtämään miksi. Tämänlaiset maahanmuuttajat eivät luo hyvinvointia vaan käyttävät sitä.

jatkuu...



Oliko aloitus provokaatiota? osa 2.
Ihmetyttää 18.2.2007 22:04

Suomi voisi helposti ottaa vastaan 500.000 siirtolaista.

Kysymys kuuluu; miksi? Maailmassa on noin kymmenen maata, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Suomi on niistä ainoa, joka ei vaadi kieli- eikä ammattitaitoa. Toisin kuin esimerkiksi USA.

Nykyisen globalisoitumisen aikana ja savupiipputeollisuuden ulosmarssia sivusta seuratessa, tällaiset ajatukset ovat lähinnä jatkoa paroni von Münchausenin kuuluisille tarinoille. Todellisuuspohja 500.000 maahanmuuttajan tarvitsemisesta Suomeen puuttuu kokonaan nykyisen työttömyyden ja tulevaisuuden globalisoituneen maailman puitteissa.

Tietenkin suurten siirtolaismäärien vastaanottaminen tuo mukanaan rasismia. Tämä on kuitenkin siirtymävaiheen, yhden tai kahden sukupolven, kestävä ylimenovaihe.

Niemi kirjoittaa ylimenovaiheesta - kuten Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa, Intiassa tai Kanadassa? Ei ole. Rasismi on monikulttuurisen yhteiskunnan ikuinen seuralainen; on aina ollut, on edelleen ja tulee aina olemaan. Tämänkaltainen turvallisten yhteisöjen alasajo on vaarallisinta yhteiskuntaa tuhoavaa ja taannuttavaa toimintaa. Rasismiin sisältyy myös väkivaltaa, epäjärjestystä, laittomuuksia ja sekä yhteisen että yksityisen omaisuuden tuhoamista.

Monikulttuurinen Suomi voisi olla myös hieman hauskempi paikka elää.

Jännempi ja pelottavampi, mutta ei todellakaan hauskempi paikka elää. Sen elämänkin varjeleminen todennäköisesti vaatisi nykyistä enemmän ponnistuksia.

Hymistelevää monikulttuurisuutta

Sokea kana löytää jyvän: Voima-lehti kritisoi monikulttuurisuutta.

Hymistelevää monikulttuurisuutta

Mikä maa on sellainen, jossa uhrit joutuvat pelkäämään ja pakoilemaan mahdollista kostoa lavertelusta? Tietenkin maita on enemmän kuin muutama ja Suomikin kuuluu niihin tietyissä asioissa. Tietoa perisuomalaisesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta on rummutettu julkisuudessa viime vuosien aikana.

Monet miehet ja miesaktivistit ovat ärsyyntyneet. Asiat eivät ole yksinkertaisia. Eivät olekaan. Mutta vaikeista asioista on puhuttava.

Naisen ruumiin ja käyttäytymisen hallinta on rakennettu useisiin kulttuureihin itsestään selvyytenä. Toisissa hallinta on psykologista, toisissa ruumiillista. Ja totta kai toiset kulttuurit ovat vapautuneempia naisen ruumiin hallinnasta kuin toiset.

Seksuaalinen väkivalta ja tyttöjen sukupuolielimien silpominen ovat vakavia rikoksia, joista voi saada vankeutta enimmillään seitsemästä kymmeneen vuoteen. Kidutuksen ja puoskarimaisen silpomisen kutsuminen “ympärileikkaukseksi” on asian hirvittävää vähättelyä.

En usko, että asioihin voi puuttua kovinkaan nopeasti sellaisissa maissa, jossa traditio on vahva. Mutta Suomessa se on kitkettävä kokonaan. Enkä itse usko, että puuttuminen toisen maan oloihin voi olla muuta kuin tiedotusta ja valistusta, joita alaikäiset ja väkivaltaa ylläpitävät perinteet karsastavat.

Suomessa silpomisen ymmärtäminen saati hyväksyminen ei saa kuulua monikulttuurisuuteen pienimmässäkään määrin. Ei sen enempää kuin silpomisen ja väkivallan hyssyttely tai maton alle lakaiseminen.

Monikulttuurisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi oikein olla hiljaa ongelmista, vaikka puhuminen tekee hallintokoneiston olon hankalaksi.

On erityisesti median tehtävä kertoa siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Silloinkin kun avoimuus voi vaarantaa niitä urheita ihmisiä, jotka ovat valmiit omilla kasvoillaan puhumaan ikävistä asioista. Tai silloin, kun puhuminen saattaa jonkun mielestä antaa syyn olla entistä ennakkoluuloisempi vähemmistökulttuuria kohtaan. Asioista ei pidä vaieta silläkään perusteella, että se voi toisinaan vahvistaa syrjityksi itsensä kokevan kulttuurin sisäänpäin kääntymistä ja pyrkimystä tarrautua kulttuurinsa kurjien piirteiden toteuttamiseen.

Yhtä lailla kuin jokaisella maahan tulijalla, maahan muuttavalla, töihin tulevalla siirtolaisella, pakolaisella, turvapaikanhakijalla on oikeutensa, joista on pidettävä kiinni herkeämättä, ja jokainen virkamiehen ja -naisen mielivaltainen teko on asetettava julkisuuteen tarkasteltavaksi, yhtä lailla jokainen väkivaltainen teko, jokainen silpominen on selvitettävä lain mukaan.

Asiasta on puhuttava sen oikealla nimellä ja estettävä väkivallan perinteiden jatkuminen tuleviin sukupolviin. Kaikkia menneitä silpomisia, raiskauksia ja väkivallan tekoja ei ehkä pystytä tuomitsemaan lain mukaan, mutta väkivallan laajuus on selvitettävä kokonaisuudessaan.

Tässä numerossa puhuu nuori somalinainen Ujuni Ahmed (katso sivu 22, tai verkkosivu) tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja silpomisesta ja kulttuureista, jotka sietävät tilanteen. Tilanne on vaikea ja ikävä monille perheille, mutta tässä maassa rasismi ei ainakaan vähene, jos asiaan ei suhtauduta samalla ankaruudella kuin tarrojen liimaajiin, joita poliisi seuraa ja ottaa kiinni mielivaltaisesti (katso sivu 9).

Laillisenkin poliittisen toiminnan ehkäiseminen ohittaa raa’an väkivallan estämisen.

Monikulttuurisuuden tähden ei pidä uhrata enää yhtään henkeä eikä yhdenkään Suomen lain alla olevan tytön kehoa.

Meidän monikulttuurisuuteen positiivisesti suhtautuvien kansalaisten ainoa tapa edistää asiaa on kertoa totuus – mitään ikäviä puolia peittelemättä. Valehtelu, vähättely, asioista puhumatta jättäminen, valkopesu, peittely ja paapominen ovat käytännössä sama asia kuin silpomisen, raiskauksen ja väkivallan hyväksyminen.

Kimmo Jylhämö

Lisäksi lehdessä on julkaistu tällainen vetoomus:

Vetoomuskortti 1/2007

Silpomisen on loputtava.

Arvoisa tasavallan presidentti Tarja Halonen, vetoan Teihin, jotta jatkaisitte naisiin kohdistuvan väkivallan tuomitsemisen roolissanne kansakunnan moraalisena selkärankana. Erityisesti toivoisin Teidän kiinnittävän huomiota naisten sukupuolielinten silpomiseen uskonnon verukkeella.

Sukupuolielinten silpominen on Suomessa rikos, myös sen suunnittelu toisessa maassa suoritettavaksi on rikos. Kuitenkin Suomessa asuvia tyttölapsia kuljetetaan ulkomaille ympärileikattavaksi, joka on kiertoilmaisu fyysiselle ja henkiselle väkivallalle sekä kidutukselle.

Viranomaisten tulisi puuttua tähän aivan kuten muuhunkin väkivaltaan ja väkivaltarikoksiin, eikä paeta valheellisen suvaitsevaisuuden taakse. Väkivaltaa ei tule hyväksyä millään verukkeella, ei edes kulttuurisen hienotunteisuuden nimissä.
_______________
Lataa vetoomuskortti PDF-muodossa koneellesi tästä.

Multikulturalismin dogma estää Eurooppaa kohtaamasta maahanmuuttajien joukossa esiintyvien uskonnollisten ääri-ilmiöiden uhkaa

Kokoomuksen lehdestä:

Multikulturalismin dogma on estänyt maallistunutta Eurooppaa kohtaamasta maahanmuuttajien joukossa esiintyvien uskonnollisten ääri-ilmiöiden uhkaa. Islamin Eurooppaan kohdistuvaa uhkaa käsittelevät järkevimmin ihmiset, jotka voidaan luokitella fasisteiksi.

Yllä lainattu kirjailija Sam Harrisin lausahdus on pelottava.

Mitä miehen pitäisi ajatella suomalaisesta tasa-arvokeskustelusta? Tuohduin, kun Iranin suurlähettiläs kieltäytyi puristamasta Tarja Halosen kättä itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Minusta se oli loukkaus naiseutta, ihmisyyttä, kristinuskoa ja suomalaisuutta vastaan. Naispuoliset kollegani niin poliittisen kentän oikealla kuin vasemmalla laidalla ohittivat tapauksen olankohautuksella. Eräs totesi, että ”Tarja on sanonut, ettei se häntä haittaa.”

Siis tasavallan presidentti olisi todennut, että häntä ei haittaa se, että Suomen juhlavimmassa tilaisuudessa ojennettu kansakunnan tervehdys on kosketukseen kelpaamaton.

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) kertoi taannoin tehneensä vienninedistämismatkan Saudi-Arabiaan. Kysyin häneltä miltä tuntuu edistää vientiä maahan, joka kohtelee naisia huonommin kuin apartheidin ajan Etelä-Afrikka kohteli mustia. Lehtomäki kertoi joutuneensa harkitsemaan pukeutumistaan huolella. Ministeri lisäsi pitävänsä tärkeänä, että ylläpidämme vuoropuhelua. Siis maan kanssa, jossa nainen ei saa ajaa edes autoa. Etelä-Afrikkaa vaadimme kauppasaartoon. Mutta siellä sorrettiinkin miehiä.

Suomen hallitus on tervehtinyt sitä, että siirtolaiset ovat perustaneet muslimineuvoston. Näin maahanmuuttajaa ei tarvitse käsitellä yksilönä, identiteetti korvataan uskonnolla. Tunisialainen insinööri ja lukutaidoton etiopialainen vuohipaimen ovat nyt sitten yhdessä muslimeja. Kansalliset kulttuuri-, osaamis -, kieli- ja käytöserot paketoidaan muslimi-nimikkeen alle.

Nyt tuo samainen neuvosto etsii yhteistä ääntä muslimeille tärkeissä kysymyksissä. Sellaisiin kysymyksiin kuluu: voiko pikku-Fatima olla uimahallissa samaan aikaan pikku-Kallen kanssa? Tätä keskustelua ei käydä Islamabadissa vaan Helsingissä!
Helsingin poliisin mukaan Suomen ensimmäinen ”kunnia”-murha on vain ajan kysymys.

Suomalaisia tasa-arvonaisia ei kiinnosta. He vaativat pörssiyhtiöiden hallituksiin naiskiintiöitä ja pitävät lakimies-termiä loukkaavana. Harrisin väittämä pelottaa entistä enemmän.

Eero Iloniemi
2.2.2007