Uusi viesti, monikulttuurisuuskriittinen blogi


Poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee nykyisin fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan kaiken demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita. Yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit ovat tällä hetkellä ainoa lähde, josta saa totuudenmukaista tietoa Suomessa ja muissa Euroopan maissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Toisin kuin Helsingin Sanomissa ja muussa propagandalehdistössä, täällä kerrotaan lukijoille vain tosiasioita. Kannatamme modernia länsimaista sivilisaatiota ja sen parhaita arvoja eli rationaalista ajattelua, tieteellistä tutkimusta, oikeusvaltiota, sananvapautta ja demokratiaa. Tästä syystä vastustamme monikulttuurisuutta, joka nykymenolla muuttaa Euroopan maat Afrikan tai Lähi-idän maiden kaltaisiksi parinkymmenen vuoden sisällä.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tatu Vanhanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tatu Vanhanen. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, maaliskuuta 04, 2011

Iltalehti yrittää vimmaisesti kiistää tosiasioita


Iltalehti:


Pääkirjoitus 4.3.2011:

Rotuopit torjuttava heti kättelyssä

Perjantai 4.3.2011 klo 08.22


Että ihan rotuopit. Ei siis esimerkiksi älykkyystutkimukset. Iltalehden mielestä siis älykkyystutkimukset tai mitkä tahansa muutkin tieteelliset tutkimustulokset tai muut tiedot voidaan kumota yksinkertaisesti sanomalla niitä rotuopeiksi.

Ihonväri on geneettinen ominaisuus. Ihmiskunta on selkeästi jaoteltavissa muutamiin, kymmenientuhansien vuosien ajan toisistaan erillään asuneisiin väestöihin, joiden välillä on tilastollisesti erittäin merkittäviä geneettisiä eroja. Nämä geneettisesti selkeästi erilaiset väestöt ovat rotuja.

Trooppisilla alueilla eli lähellä päiväntasaajaa muodostuneiden rotujen ihonväri on tumma ja lähempänä napa-alueita asuvien rotujen ihonväri on vaaleampi. Tämä on ilmiselvää faktaa. Tämä fakta on kuitenkin Iltalehden mielestä "torjuttava heti kättelyssä", koska se on "rotuoppia".

Iltalehden logiikalla siis eurooppalaiset eivät ole valkoisia ihmisiä eivätkä afrikkalaiset mustia. Rotujahan ei ole olemassa. Rotuopit on torjuttava. Rotujen olemassaolo pitää kiistää fanaattisella vimmalla, jalkaa polkien ja naama punaisena huutaen. Mitään rotuja ei ole. Eurooppalaiset eivät voi olla vaaleaihoisia ja afrikkalaiset tummaihoisia. Kaikilla maailman ihmisillä on sama ihonväri.

Ihonväri on nääs rodullinen ominaisuus. Koska rotuja ei ole, ihonvärieroja ei voi olla olemassa. Eurooppalaiset ovat ihan Iltalehden logiikalla yhtä mustia kuin afrikkalaiset.


Iltalehti:

Kriittisen maahanmuuttokeskustelun pimeällä takapihalla muhivat synkät rotuopit.


Että ihan pimeällä takapihalla.

Että ihan synkät rotuopit.

Että ne rotuopit ihan muhivat.

Ooo. Onpas vaikuttavaa retoriikkaa. Ooooh.

Iltalehti kuulostaa Leif "entinen stalinisti" Salménilta, jonka mukaan Perussuomalaiset "kalastelevat sameissa vesissä". Onko vanha taistolainen Salmén nykyään Iltalehden päätoimittajana?


Tohtori Tatu Vanhasen suhtautuminen eräisiin maahanmuuttajaryhmiin ei ole korrektia.


Että ihan epäkorrektia. Voi voi. Kyllä se professori varmaan sitten on väärässä väestön mediaani-ÄO:n ja henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen välisen korrelaation suhteen, koska Iltalehden mielestä hän on poliittisesti epäkorrekti. Kaikki tieteelliset tutkimustulokset voidaan kumota vain sanomalla niitä "epäkorrektiksi suhtautumiseksi". Loistavaa logiikkaa Iltalehdellä jälleen.

Miten tässä muuten on kysymys Vanhasen suhtautumisesta "eräisiin maahanmuuttajaryhmiin"? Eihän Vanhanen mitenkään suhtaudu maahanmuuttajiin, hän kertoo tosiasioita väestöjen välisistä geneettisistä eroista. Tosiasioiden kertominen ei ole mitään "suhtautumista".

torstaina, maaliskuuta 03, 2011

Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä

professori Tatu Vanhanen


IS:


Tatu Vanhanen kohauttaa taas: Äly selittää Afrikan ja Suomen eron


Emeritusprofessori Tatu Vanhanen selittää Suomen menestystä maailman parhaat maat -vertailussa suomalaisten älykkyydellä verrattuna esimerkiksi Afrikan kansoihin.

Kansan älykkyys selittää parhaiten Suomen kärkipaikkaa Newsweek-lehden taannoisessa vertailussa maailman parhaista maista, kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen.

Ex-pääministeri Matti Vanhasen isän kirjoitus on julkaistu tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Lehteä julkaisee Tieteellisten seurain valtuusk unta.

Newsweek järjesti elokuun numerossaan sata maata paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä vastasyntyneellä on parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen ja kohtuullisen vauraaseen elämään.

Ykköseksi selvisi Suomi, kakkoseksi Sveitsi. Perää piti köyhä afri kkalainen Burkina Faso.

Tatu Vanhanen vertasi Newsweekin listaa tutkijakumppaninsa, brittiprofessori David Lynnin listaan kansojen keskimääräisestä älykkyydestä. Newsweekin ja Lynnin listat osuivat hyvin yksiin: äly oli tärkein tekijä, joka selitti maan sijoittumista Newsweekin listalla.

Vanhasen mukaan äly on niin perustavanlaatuinen tekijä, että ei "ole todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

-Älykkyyserot ovat geneettisiä, luonnonvalinnan tuloksena syntyneitä, kun Afrikasta aikoinaan lähteneet ihmiset joutuivat sopeutumaan pohjoisen kylmiin olosuhteisiin, Vanhanen tarkensi IS:lle.

Koska älykkyyserot selittävät kansojen menestystä, poliitikkojen ja tutkijoiden pitäisi hyväksyä se, että suuret kehityserot ovat pysyviä eivätkä väliaikaisia, Vanhanen katsoo.

-Köyhyyskin on luonnonvalinnan tulos, osa luonnon monimuotoisuutta, hän sanoo.


Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. En ymmärrä, miten joku pitää tätä tietoa jotenkin kohahduttavana.

On itsestään selvää, että älykkyyserot ovat geneettisiä. Ajattelu p erustuu aivotoimintaan. Aivot ovat fyysinen elin. Kaikkien elävien olentojen koko elimistö, kuten esim. ihmisen aivot, sydän, keuhkot, maksa, munuaiset jne., on geenien muovaamaa biomassaa. Geenit määräävät sen, millaiset aivot ihmisellä on. Älykkyys on aivotoimintaa. Niinpä geenit määrittävät älykkyyden.

Älykkyys tietysti vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Näin ollen tuottavuus on suurempaa niissä maissa, joissa väestö on keski määrin älykkäämpää, ceteris paribus. Koska ihmisten elintaso eli bruttokansantuote per capita perustuu ihmisten tekemän työn tuottavuuteen, älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason. Niinpä korkeamman mediaani-ÄO:n maat ovat rikkaampia ja matalamman mediaani-ÄO:n maat köyhempiä. Tämä kaikki on itsestään selvää eikä tässä siis ole mitään sen ihmeellisempää kuin lauseessa ruoho on vihreää tai lauseessa kesällä on lämpimämpää kuin talvella.


professori Kari Uusikylä

IS:n juttu jatkuu vuosien ajan lahjakkuuden merkitystä julkisuudessa vimmaisesti inttämällä vähätelleen professori Kari Uusikylän haastattelulla:

-Äly on hyvästä, ja kansojen välillä on älykkyyseroja. Silti Vanhanen yksinkertaistaa ja oikoo mutkia, kun väittää, että älykkyyserot selittäisivät hyvinvoinnin eroja, arvostelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

-Älykkyystestit on kehitetty USA:ssa. Ne mittaavat luotettavasti loogista päättelyä ja avaruudellista hahmotuskykyä. Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.

- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?



Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Uusikylä väittää, että Vanhanen "yksinkertaistaa ja oikoo mutkia" väittäessään älykkyyserojen selittävän hyvinvoinnin eroja. Uusikylän mukaan älykkyyserot siis eivät selitä hyvinvoinnin eroja maiden välillä. Jos väestöjen väliset älykkyyser ot eivät ole selittävä tekijä, niillä siis ei pitäisi olla mitään vaikutusta väestön ja siitä koostuvan yhteiskunnan hyvinvointiin.

Uusikylän mukaan siis sellainen maa, jonka
väestön mediaani-ÄO on esim. kaksi keskihajontaluokkaa esim. Suomen, Ruotsin, Saksan tai Sveitsin mediaani-ÄO:ta alempi, voisi ihan hyvin olla yhtä rikas ja muutenkin hyvinvoiva maa kuin Suomi, Ruotsi, Saksa tai Sveitsi.

Afrikassa on tällaisia maita. Kari Uusikylän miele
stä Afrikan maiden väestöjen matala mediaani-ÄO ei vaikuta niiden köyhyyteen ja muuhun kurjuuteen.

Ks. väestön keskimääräinen ÄO seuraavissa maissa:
Islanti 101
Sveitsi 101
Itävalta 100

Luxemburg 100
Hollanti 100

Norja 100

Iso-Britannia 100

Saksa 99
Belgia 99

Kanada 99

Viro 99

Suomi 99
Uusi-Seelanti 99

Puola 99

Ruotsi 99
Espanja 98
Australia
98
Tshekki 98

Tanska 98
Ranska 98


Mali 68
Niger 67

Nigeria 67

Angola 69

Burkina Faso 66
Djibouti 68

Eritrea 68
Somalia 68

Guinea 63

Yksi keskihajonta on 15 pistettä, joten 30 pisteen ero merkitsee kahden keskihajontaluokan eroa maiden mediaani-ÄO:n välillä. Esimerkiksi Suomen mediaani-ÄO:n (99) ja Angolan mediaani-ÄO:n (69) välinen ero on nimenomaan 30 pistettä eli kaksi keskihajontaluokkaa, joten vain parhaat 2% Angolan väestöstä yltää keskivertosuomalaisen tasolle. Vain 2 % Angolan väestöstä ylittää riman, jonka yläpuolelle yltää 50 % suomalaisista. 98 % angolalaisista on tyhmempiä kuin keskivertosuomalainen. Kari Uusikylän mielestä tämä ei vaikuta hyvinvointieroon Suomen ja Angolan välillä.



Ks. kaavakuva:


(sininen = maan väestöllä korkea mediaani-ÄO, punainen = maan väestöllä matala mediaani-ÄO, keltainen = maan väestöllä keskinkertainen mediaani-ÄO)

Kari Uusikylän mielestä on ihan vain sattumaa, että väestön mediaani-ÄO:n ja maan elintason välillä on voimakas on positiivinen korrelaatio. Kari Uusikylä on väärässä. Kari Uusikylä valehtelee ihmisten älykkyydestä.

Älykkyys nimenomaan vaikuttaa ihmisten työ- ja oppimiskykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen ja elintasoon. Tämä on päivänselvää. Kari Uusikylä väittää täysin päinvastaista. Kari Uusikylän väite on realistisuudeltaan suunnilleen samaa tasoa kuin väite, että aurinko ei vaikuta maapallon lämpötilaan. Kari Uusikylä on "tutkijana" tasan yhtä pätevä ja uskottava kuin kreationistit ja astrologit ja homeopaatit.

Sivumennen sanottuna älykkyys ei vaikuta ainoastaan työ- ja opiskelukykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja maan bruttokansantuotteeseen. Älykkyys vaikuttaa myös luonteenpiirteisiin ja käytökseen. Vähemmän älykkäät ihmiset ovat aggressiivisempia ja taipuvaisempia rikollisuuteen. Näin ollen väestön keskimääräinen älykkyystaso vaikuttaa myös yhteiskunnassa esiintyvään rikollisuuteen ja konflikteihin.



The IQ/aggression connection:
Intelligence deficits make up one of the most firmly established characteristics of criminal offenders as a whole.

"Criminal intellects," Bruce Bower, Science News, Vol. 147, April 15, 1995.


IQ and aggression are strongly linked even in non-criminal males.

The researchers, who tested 30 males between the ages of 18 and 36 years, found "strong inverse correlations between IQ and aggressive behavior under both high and low provocation conditions."

...

possessing a high IQ may serve as a `protective factor' against the expression of anti-social or aggressive behavior

...

criminals' sons who became criminals themselves had significantly lower IQs than criminals' sons who did not participate in criminal activity

...

children with IQs in the lower range of the distribution should qualify as the main targets for violence prevention program


"Intellectual ability and aggressive behavior in nonclinical-nonforensic males," Peter R. Giancola and Amos Zeichner, Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, Vol. 16, No. 2, 1994.



Rautalankaa:
  1. rikollisuus ym. aggressiivinen käytös korreloivat voimakkaan negatiivisesti ÄO:n kanssa;
  2. afrikkalaisten mediaani-ÄO on paljon matalampi kuin eurooppalaisten;
  3. edellisistä tosiasioista väistämättä seuraa, että afrikkalaisten muuttaminen Eurooppaan kasvattaa rikollisuutta ja muuta aggressiivisuutta eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Kari Uusikylä kiistää tämän. Kari Uusikylän mielestä vähemmän älykkäiden ihmisten aggressiivisuus ei mitenkään voi olla syynä matalan mediaani-ÄO:n maiden, kuten Afrikan maiden, yleiseen yhteiskunnalliseen epävakauteen ja väkivaltaisuuteen.

Uusikylä yrittää myös kiistää geenien olemassaolon:

Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja, mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.


Uusikylä siis esittää typerän kysymyksen, että johtuvatko älykkyyserot geeniperimästä vai ihmisten elinolosuhteista. Tällainen ihminen esiintyy älykkyystutkijana. Hän "pohtii" asiaa, jonka pitäisi olla peruskoululaisellekin selvä. Geenit vaikuttavat älykkyyteen. Kari Uusikylä esittää kysymyksen, että onkohan asia näin. Yhtä hyvin hän voisi kysyä, että kiertääköhän maapallo sittenkään aurinkoa.

Älykkyystutkijana siis esiintyy ihminen, joka yrittää kiistää geenien olemassaolon. Olisi biologisesti täysin mahdotonta, että geenit eivät vaikuttaisi älykkyyteen. Geenien vaikutuksen kiistäminen on geenien olemassaolon kiistämistä. Jo kysymys "selittääköhän geeniperimä älykkyyseroja " on merkki kyvyttömyydestä tajuta käsitettä geeni. Uusikylän kysymyksenasettelu on verrattavissa kysymykseen, että onko painovoimaa olemassa.

Geenien lisäksi älykkyyteen tietysti vaikuttavat myös esim. ravitsemusolosuhteet, koska esim. Afrikan maissa yleinen aliravitsemus tietysti aiheuttaa ihmisten älykkyyttä alentavia aivovaurioita. Uusikylän mielestä väestöjen mediaani-ÄO:n erot eivät kuitenkaan ole maiden välisiä hyvinvointieroja selittävä tekijä. Afrikan maissa yleisesti esiintyvällä aliravitsemuksella ei siis Uusikylän logiikalla voi olla mitään vaikutusta väestön keskimääräiseen työkykyyn ja sitä myötä työn tuottavuuteen ja ihmisten elintasoon.

Lopuksi Uusikylä heittää mielestään hauskaa läppää:


- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?

Eihän kukaan ole väittänyt, että ihonvärigeenit vaikuttaisivat älykkyyteen. Uusikylä siis väittelee olkinukkea vastaan. Tuollaisilla älyttömyyksillä "lahjakkuustutkija" Uusikylä yrittää kumota sen tosiasian, että älykkyys on paljolti geenien määräämää. "Heh heh, ei se musta ihonväri tee ihmistä tyhmemmäksi." No shit, Sherlock. Ei kukaan ole väittänyt, että iho vaikuttaisi aivoihin. Tämä ei ole mikään argumentti sitä tosiasiaa vastaan, että aivotoiminta on geneettistä. Kari Uusikylän argumentaatio perustuu siis viime kädessä geenien olemassaolon kiistämiseen eli biologian kiistämiseen.

Miksi tuollaista ihmistä siteerataan joka paikassa "lahjakkuustutkijana" ja "älykkyysasiantuntijana"? Tämä on sama asia kuin jos jotain painovoiman olemassaolon kiistäjää siteerattaisiin fysiikan professorina.



tiistaina, maaliskuuta 01, 2011

Väestön geeniperimä syynä Pisa-tutkimuksissa pärjäämiseen



Tieteessä tapahtuu © Tieteellisten seurain valtuuskunta



Suomen paikka kansainvälisissä vertailuissa

Tatu Vanhanen

Newsweek -lehden ranking-lista viime vuonna
maailman parhaista maista herätti keskustelua
tekijöistä, jotka ovat auttaneet Suomen listan
kärkeen, mutta tuskin mitään keskustelua käytiin
siitä, miksi maiden välillä on valtavan suuria
eroja. Tämän artikkelin tarkoituksena on vertailla
erilaisia ihmisten elinoloissa olevia eroja
mittaavia indeksejä ja etsiä selitystä indeksien
tuottamien tulosten samankaltaisuudelle ja
suurten erojen jatkumiselle. Keskeisenä empiirisen
aineiston tukemana argumenttina on,
että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä
olevat erot selittävät valtaosan ihmisten
elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien
vaihtelusta.

Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden elokuussa
2010 julkaisema vertaileva tilasto maailman parhaista
maista (The Best Countries in the World)
herätti Suomessa ansaitusti suurta huomiota,
koska Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi,
vaikka meillä oli totuttu mediassa ja poliittisessa
keskustelussa jokapäiväiseen valitukseen erilaisista
epäkohdista ja asioiden huonosta hoidosta.
Miten siinä nyt näin kävi? Epäuskoisina jouduttiin
ihmettelemään, että ovatko muut maat
vielä huonompia kuin Suomi. Tarkoituksenani
on tarkastella Suomen paikkaa kansainvälisissä
hyvinvointivertailuissa sen tosiasian pohjalta,
että kaikissa muissakin vertailevissa tutkimuksissa
Suomi on sijoittunut lähelle maailman kärkeä,
vaikka ei aina ensimmäiseksi.

Vertailuindeksit

Newsweek-lehden tilastovertailun tavoitteena oli
löytää maa, joka nyt syntyvälle ihmiselle voisi
tarjota parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen
ja kohtuullisen vauraaseen elämään.
Vertailussa lehti otti huomioon koulutuksen,
terveydenhoidon, elämänlaadun, taloudellisen
kilpailun ja poliittisen ympäristön kansallisen
hyvinvoinnin tasoon vaikuttavina tekijöinä. Tarvittavan
tilastoaineiston lehti sai kootuksi sadan
maan osalta. Vertailussa Suomi tuli ensimmäiseksi
ennen Sveitsiä ja afrikkalainen Burkina
Faso jäi viimeiseksi. Newsweek-lehdelle tämä
oli ensimmäinen hyvinvointia koskeva tilastollinen
vertailu, mutta se ei ole laatuaan ainoa eikä
ensimmäinen maailman maiden hyvinvoinnin
tasoa koskeva vertaileva tutkimus.
Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman
(UNDP) organisaatio on 1990-luvun alusta
lähtien julkaissut vuosittain maailman kaikki
maat kattavan selvityksen inhimillisen kehityksen
indeksistä (HDI). Se ottaa huomioon inhimillisen
kehityksen kolmena perusulottuvuutena
pitkän ja terveen elämän, koulutuksen ja
elintason. Viimeiset tilastotiedot HDI-indeksistä
ovat vuodelta 2007, ja ne kattavat 182 maata
(UNDP, 2009). Indeksin ensimmäisenä on
Norja ja viimeisenä Niger. Suomi on 12. sijalla
Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välissä.
Brittiläinen Legatum instituutti julkaisi 2009
kolmannen kerran maailman maiden hyvinvointia
vertailevan indeksinsä (Legatum Prosperity
Index). Se perustuu yhdeksään alaindeksiin,
jotka koskevat talouden perusteita, yrittäjyyttä
ja keksintöjä, demokraattisia instituutioita,
koulutusjärjestelmää, terveyttä, turvallisuutta,
hyvää hallintoa, henkiläkohtaista vapautta ja
sosiaalista pääomaa. Indeksi kattaa 104 maata.
Suomi on ensimmäisenä Sveitsin edellä ja Zimbabwe
viimeisenä.

Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjassa IQ
and Global Inequality (2006) yhtenä riippuvana
muuttujana on elämänolojen laadun indeksi
(QHC), johon on yhdistetty viisi perusmuuttujaa:
henkeä kohti laskettu kansantulo, aikuisten
lukutaitoisuusprosentti, kolmannen asteen
koulutuksessa olevien suhteellinen osuus ikäluokasta,
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä
ja demokratian taso. Tämän indeksin viimeisenä
versiona on kansainvälisten kehityserojen
indeksi (KKI), jota koskevat tiedot on esitetty
Vanhasen kansainvälisiä kehityseroja käsittelevässä
artikkelissa (Vanhanen, 2010). KKIindeksi
ottaa huomioon viiden edellä mainitun
muuttujan lisäksi alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuuden
1 000 syntynyttä kohti vuonna 2007.
Indeksin tiedot kattavat 187 maata. Ensimmäisenä
on Tanska ja viimeisenä Afghanistan. Suomi
on tässä indeksissä neljäntenä Ruotsin jälkeen.
On merkillepantavaa, että kaikissa indekseissä
jokin Pohjoismaa on ensimmäisenä, ja jos
lasketaan yhteen sijaluvut kaikissa indekseissä,
niin Pohjoismaat ovat yhä kärjessä. Ensimmäisenä
on Norja, toisena Ruotsi, kolmantena
Suomi, neljäntenä Sveitsi, viidentenä Australia
ja kuudentena Tanska. Suomi ei ole ihan ensimmäisenä,
mutta sijoitus kolmanneksi vain hieman
Norjan ja Ruotsin jälkeen on erinomainen.
Kaikkien Pohjoismaiden sijoittuminen hyvinvointitilastojen
kärkeen viittaa siihen, että selitys
muita parempaan sijoitukseen perustuu samantapaisiin
tekijöihin kaikissa näissä maissa.
Neljä vertailuindeksiä eivät ole rakenteeltaan
samanlaisia. Ne perustuvat osaksi samoihin
ja osaksi erilaisiin indikaattoreihin, mutta
on hämmästyttävää huomata, että rakenteellisista
eroistaan huolimatta ne ovat erittäin vahvassa
korrelaatiossa keskenään. Korrelaatio Newsweekin
ranking-listan ja Legatumin listan välillä on
.934 (N=88), HDI-07:n kohdalla korrelaatio on
-.910 (N=99) ja KKI:n tapauksesa -.954 (N=99).
Legatumin listan ja HDI:n välinen korrelaatio
on .844 (N=102) ja Legatumin ja KKI:n välinen
korrelaatio -.903 (N=96). HDI-07:n ja KKI:n
välinen korrelaatio on .955 (N=179). Maiden
välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen
samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita
on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen
mittaamiseen. Mutta miksi maiden välillä on
kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja?

Siinä kysymys, johon Newsweekin artikkeli ei
tarjoa minkäänlaista tyydyttävää vastausta.
Miten selittää maiden välisiä eroja?
Newsweek-lehden artikkelissa ei erityisemmin
pohdita maiden välisten suurten erojen syitä,
mutta lehti viittaa kuitenkin kahteen indeksissä
käytetyistä muuttujista riippumattomaan
tekijään, joiden arvellaan vaikuttavan suotuisasti
yhteiskuntaolojen kehittämiseen. Toisena
on maan pieni koko (väkiluku) ja toisena
kylmä ilmasto. Esimerkkinä edellisen tekijän
vaikutuksesta viitataan siihen, että väkiluvultaan
pienet Pohjoismaat ovat tilastojen kärjessä.
Kylmän ilmaston suotuisaa vaikutusta
kuvataan sillä, että kylmä ja pimeä Suomi on
ensimmäisenä ja trooppinen Burkina Faso viimeisenä.
Näistä kahdesta tekijästä on onneksi
saatavissa erinomaisen luotettavaa tilastollista
aineistoa, mikä tekee mahdolliseksi hypoteesien
tilastollisen testaamisen. Väkilukua koskevat
tiedot vuodelta 2008 ovat Maailmanpankin
julkaisusta World Development Indicators 2010
(2010) ja vuoden keskilämpöä koskevat tiedot
edellä mainitusta Lynnin ja Vanhasen kirjasta
(2006).

Korrelaatioanalyysi osoittaa, että vertailuindeksien
tulokset ovat täysin riippumattomia
maan väkiluvusta. Maan väkiluvun ja vertailuindeksien
väliset korrelaatiot ovat: Newsweek .110
(N=100), Legatum .053 (N=104), HDI-07 -.001
(N=147) ja KKI -.009 (N=151). Väkilukueroilla
ei näytä olevan mitään vaikutusta maan sijoitukseen
vertailuindekseissä.

Sen sijaan empiirinen aineisto tukee hypoteesia
kylmän ilmaston suotuisasta vaikutuksesta.
Vuoden keskilämpötilan ja vertailuindeksien
väliset korrelaaatiot ovat: Newsweek .663
(N=100), Legatum .494 (N=98), HDI-7 -.475
(N=180) ja KKI -.560 (N=187). Korrelaatiot
eivät ole kovin vahvoja, mutta kuitenkin merkittäviä.
Kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä
paremmin kuin kuuman ilmaston
maat, joskin yksittäisten maiden kohdalla
voi olla suuria poikkeamia. Ei ole kuitenkaan
järkevää otaksua, että lämpöerot vaikuttaisivat
suoraan yhteiskuntaolojen laatuun. Vaikutuksen
täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin
välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi
voisi olla?

Richard Lynnin kylmän ilmaston teorian
mukaan luonnonvalinta edisti keskimääräisen
älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin
ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa,
koska älykkyys auttoi ratkaisemaan
kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia
(ks. esim. Lynn, 2006: 205–213). Seurauksena
evoluutiosta ihmispopulaatioiden keskimääräisen
älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat
edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan
kanssa. Kansallisen älykkyysosamäärän (ÄO)
(ks. Lynn ja Vanhanen, 2006) ja vuoden keskilämpötilan
välinen korrelaatio on -.663 Newsweekin
ranking-listan sadan valtion ryhmässä.
Lynnin ja Vanhasen teorian mukaan kansallinen
ÄO on välittävänä mekanismina maan keskilämpötilan
ja sen yhteiskuntaolojen laadun välisessä
riippuvuussuhteessa.

Tästä tullaankin Lynnin ja Vanhasen keskeiseen
argumenttiin, jonka mukaan maiden
väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa
perustuvat kansakuntien keskimääräisessä
älykkyydessä oleviin eroihin enemmän
kuin mihinkään muuhun tekijään. Newsweekin
ranking-lista tarjoaa uutta empiiristä aineistoa
tämän teorian testaamiseen. Korrelaatio kansallisen
ÄO:n ja Newsweekin ranking-listan välillä
on -.835 (N=100), jolloin selitysaste nousee
70 prosenttiin. Kolmen muun vertailuindeksin
kohdalla vastaavat korrelaatiot ovat hieman heikompia:
Legatum -.725 (N=104), HDI-07 .762
(N=180) ja KKI .806 (N=187).
Kasvavasta todistusaineistosta huolimatta
monien tutkijoiden on yhä edelleen vaikea
uskoa kansakunnan keskimääräisen älykkyyden
merkittävään vaikutukseen ihmisten elinoloissa
esiintyviin suuriin eroihin, mutta tosiasia on,
ettei toistaiseksi ole kyetty esittämään mitään
muuta teoreettista selitystä, jota olisi voitu testata
maailmanlaajuisella empiirisellä aineistolla.
Toisaalta on huomattava, että kansallinen ÄO ei
selitä kaikkea, sillä 30–47 prosenttia vertailuindeksien
mittaamasta vaihtelusta liittyy joihinkin
muihin selittäviin tekijöihin. Sen vuoksi on hyödyllistä
tarkastella regressioanalyysin tulosten
pohjalta kansallisen ÄO:n ja Newsweekin ranking-
listan välistä riippuvuutta myös yksittäisten
maiden tasolla. Suuret poikkeamat voivat
kertoa jotain muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden
luonteesta.

Regressioanalyysi

Regressioanalyysi, jossa Newsweekin rankinglista
on riippuvana muuttujana ja kansallinen
ÄO selittävänä muuttujana, kertoo miten hyvin
tai huonosti muuttujien välinen keskimääräinen
riippuvuus selittää yksittäisten maiden sijoittumisen
ranking-listalla. Kuva 1 (s. 22) havainnollistaa
regressioanalyysin tuloksia yksittäisten
maiden osalta.

Regressiokuvio osoittaa, että muuttujien välinen
riippuvuus on lähes täysin suoraviivainen.
Maan sijoitus Newsweekin ranking-listalla nousee
yleensä sitä korkeammalle mitä korkeampi
on sen kansallinen ÄO. Ranking-listan alapäässä
ovat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ja listan
yläpäässä eurooppalaiset ja Itä-Aasian maat
Kiinaa lukuun ottamatta. Listan huipulla oleva
Suomi on Länsi-Euroopan ryhmässä muita maita
vain hieman ylempänä. Monien maiden selvä
poikkeaminen regressiosuorasta suuntaan tai
toiseen kertoo siitä, että kansallisen ÄO:n lisäksi
jotkut muut tekijät ovat voineet vaikuttaa merkittävästi
maan paikkaan ranking-listalla. Regressiosuoran
yläpuolella olevien maiden sijaluku
ranking-listalla on alempi (residuaalit positiivisia)
kuin mitä regressioyhtälön perusteella olisi
voitu odottaa ja regressiosuoran alapuolella olevien
maiden sijaluku on odotettua korkeampi
(negatiiviset residuaalit). Tässä yhteydessä kannattaa
kiinnittää huomiota vain eniten poikkeaviin
maihin, esimerkiksi maihin, joiden sijoittuminen
ranking-listalla on vähintään 15 sijalukua
odotettua alempi tai korkeampi. Joitakin näistä
maista on nimetty regressiokuviossa, mutta ei
läheskään kaikkia.

Positiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali +15 tai suurempi)
sisältää seuraavat 17 maata: Algeria,
Azerbaidžan, Bangladesh, Bolivia, Ecuador,
Indonesia, Iran, Jemen, Kazakstan, Kiina, Madagaskar,
Pakistan, Syyria, Ukraina, Valko-Venäjä,
Venäjä ja Vietnam. Nämä maat ovat sijoittuneet
ranking-listalla selvästi alemmaksi kuin regressioyhtälön
perusteella olisi voitu odottaa. Onko
niiden heikomman sijoittumisen taustalla joitakin
yhteisiä selittäviä tekijöitä? On helppo huomata,
että joitakin kansallisesta ÄO:sta riippumattomia
yhteisiä selittäviä tekijöitä todella on.
Runsas kolmannes näistä maista on nykyisiä tai
entisiä sosialistisia maita (Azerbaidžan, Kazakstan,
Kiina, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja
Vietnam). Ryhmän muista maista useimmat
ovat enemmän tai vähemmän kärsineet etnisestä
väkivallasta, mikä on huonontanut ihmisten
elinoloja. Ainakin nämä kaksi kansallisesta
ÄO:sta riippumatonta tekijää näyttävät heikentäneen
maan sijoitusta ranking-listalla. Bangladesh
on tiheästi asuttu ja toistuvien tulvien vaivaama
köyhä maa.

Negatiiviseen suuntaan eniten poikkeavien
maiden ryhmä (residuaali -15 tai suurempi)
sisältää 20 maata: Alankomaat, Arabiemiirikuntien
liitto, Australia, Chile, Irlanti, Jamaika,
Kanada, Kreikka, Kroatia, Kuwait, Luxemburg,
Norja, Panama, Peru, Qatar, Ruotsi, Suomi,
Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. Yli puolet näistä
maista (13) ovat eurooppalaisia (mukaan lukien
Australia, Kanada ja Yhdysvallat) taloudellisesti
vauraita demokratioita. Niiden odotettua
parempi menestys voi liittyä siihen, että Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka ovat tieteellisen ja teknologisen
kehityksen ydinaluetta maailmassa.
Arabiemiirikuntien liitolle, Kuwaitille ja Qatarille
on yhteistä se, että ne ovat varakkaita öljyntuottajamaita,
joiden rikkauden lähteenä on
ollut ulkomaisen teknologian avulla maaperästä
kaivettu öljy. Jamaikan poikkeuksellinen korkea
sijoitus ranking-listalla liittyy siihen, että se
on yksi Karibian meren turistimaista, jotka ovat
hyötyneet maantieteellisestä sijainnistaan ja
ulkomaisista sijoituksista turismiteollisuuteen.
Chilen, Panaman ja Perun jonkin verran odotettua
korkeammalle sijoittumiselle ei näytä olevan
mitään erityistä selitystä.

Yhteenveto

Yhtenä tuloksena ihmisten elinoloja mittaavien
indeksien vertailusta on havainto indeksien
tuottamien tulosten hämmästyttävän suuresta
samansuuntaisuudesta. Vertailuindeksien
yhteisvariaatio vaihtelee 71 ja 91 prosentin välillä.
On ollut vaikea keksiä mitään hyvinvointia
mittaavia indeksejä, jotka tuottaisivat jyrkästi
toisistaan poikkeavia tuloksia. Se liittyy siihen,
että kaikki indekseissä käytetyt mittarit ovat vahvassa
korrelaatiossa keskenään. On perusteltua
olettaa, että maiden välisen järjestyksen suunnilleen
samanlaisena pysymisen taustalla on
jokin yhteinen selittävä tekijä. Tässä artikkelissa
on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä
tekijänä on keskimääräinen kansallinen
älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden
välinen vaihtelu on evoluution tuottama.

Se on yhä selvässä negatiivisessa korrelaatiossa vuoden
keskilämpötilan kanssa. Kansallinen ÄO
selittää 70 prosenttia maiden järjestyssijan vaihtelusta
Newsweekin ranking-listassa. Vaihtelusta
30 prosenttia jää muiden tekijöiden osuudeksi,
mutta kansallisen ÄO:n selittämä osuus on niin
suuri, että se on riittänyt ylläpitämään ihmisten
elinolojen epätasaisuutta maailmassa. Ei ole
todennäköistä, että listan hännillä oleva Burkina
Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että
Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle.
Suomen korkea kansallinen ÄO (99) selittää
75 prosenttia Suomen sijoittumisesta rankinglistan
kärkeen. Loput 25 prosenttia jää muiden
suotuisten tekijöiden osuudeksi. Noista muista
tekijöistä hyvä koulujärjestelmä on todennäköisesti
ollut merkittävin. Se nostetaan esiin Newsweekin
artikkelissa ja sen merkityksestä on oltu
suunnilleen yhtä mieltä myös Suomessa käydyssä
keskustelussa. Sen ansiosta Suomi nousi tässä
listassa hiukan muita Pohjoismaita ja Euroopan
maita korkeammalle.

Kirjallisuutta:

The Best Countries in the World. 2010. Newsweek, August
23 & 30.
Legatum Institute 2009. The 2009 Legatum Prosperity
Index. An Inquiry into Global Wealth and Wellbeing.
http://www.prosperity.com.
Lynn, Richard 2006. Race Differences in Intelligence. An
Evolutionary Analysis. Augusta, GA: Washington
Summit Publishers.
Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu 2006. IQ and Global
Inequality. Augusta, Georgia: Washington Summit
Publishers.
UNDP (United Nations Development Programme) 2009.
Human Development Report 2009. New York: Palgrave
Macmillan.
Vanhanen, Tatu 2010. Evolutiivinen selitys kansainvälisille
kehityseroille. Politiikka 52: 93–104.
The World Bank 2010. World Development Indicators 2010.
Washington, D.C.: The World Bank.

Kirjoittaja on Turun yliopiston valtio-opin professori
(emeritus).



(lihavoinnit M. Ellilä lukuunottamatta otsikkoa)

keskiviikkona, heinäkuuta 07, 2010

Vanhanen, Puumalainen & Illman revisited

Tatu Vanhanen


HS:

Tatu Vanhanen kriitikoille: Älykkyys merkittävin syy kehityseroille


Kansakuntien älykkyyden ja globaalit kehityserot yhdistävästä teoretisoinnistaan kovan kritiikin kohteeksi joutunut emeritusprofessori Tatu Vanhanen jatkaa aiheesta käytävää keskustelua uudessa Politiikka-lehdessä.

Artikkelissaan Vanhanen vastaa saamaansa arvosteluun ja pyrkii täydentämään ja selventämään teesejään.

Artikkelin keskeinen väite on edelleen, että erot kansakuntien älykkyydessä ovat merkittävin syy globaaleille kehityseroille.

Kirjoitukseen sisältyvän regressioanalyysin mukaan kansallinen ÄO selittää kaksi kolmannesta kehityserojen vaihtelusta.

Lisähuomiona Vanhanen kirjoittaa, että älykkyyden ohella eroja selittää monissa maissa muun muassa demokratian ja markkinatalouden aste.

...

Vanhasen arvostelijat ovat huomauttaneet, että esimerkiksi bruttokansantuotteen eroja selitettäessä monet tekijät – kuten lukutaito, koulutus, elinikä, korruptio tai demokratian aste – ovat älykkyyden lailla yhtä päteviä selittäviä tekijöitä.

Vanhasen vastaus kriitikoille kuuluu, että muut tekijät ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia älykkyydestä. Älykkyys taas on hänen mukaansa selittävistä tekijöistä vähiten riippuvainen muista.

Vanhanen arvelee, että tieteentekijöiden on ollut vaikea hyväksyä hänen evolutiivisia teesejään ideologisista syistä.

Hän kummeksuu artikkelissaan, miksi älykkyyden ajatellaan pysyneen muuttumattomana, kun samaan aikaan tunnustetaan, että evoluutio on vaikuttanut moniin muihin ihmislajin ominaisuuksiin, ja biologiassa geneettisen moninaisuuden on nähty olevan kasvussa.

Vanhanen kokee, että hän on joutunut kollegansa Richard Lynnin kanssa samanlaiseen paitsioon kuin Neuvostoliitossa tai kansallissosialistisessa Saksassa vallitsevan ideologian aikanaan kyseenlaistaneet tieteentekijät.

(lihavointi M. Ellilä)



Myös Vanhasen tutkimustuloksia siteeranneita yksityishenkilöitä yritetään sensuroida.

Minä siteerasin blogissani Vanhasen tutkimustuloksia. Silloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki minusta poliisille rikosilmoituksen, jossa väitti minun "solvanneen ja panetelleen tummaihoisista ihmistä koostuvaa kansanryhmää" esittämällä heistä "valheellisia väittämiä".

Nämä väittämät tietysti olivat todellisuudessa totta, koska ne perustuivat Vanhasen tutkimuksiin. Puumalainen ei kuitenkaan piitannut tästä lainkaan.

Puumalainen leimasi professori Vanhasen tutkimustulokset "valheellisiksi väittämiksi", vaikka Puumalainen itse ei tiedä asiasta eli ÄO-tutkimuksista yhtään mitään.


Byrokraatti (vähemmistövaltuutettu) kuvittelee siis voivansa kumota asiantuntijan esittämiä tutkimustuloksia ihan vain keskimällä omasta päästään, että nämä tutkimustulokset ovat muka "valheellisia väittämiä".

Byrokraatti siis kiistää tieteelliset tosiasiat ihan vain mutu-pohjalta ja tekee tämän oman henk.koht. mutu-mielipiteensä perusteella rikosilmoituksia tieteellisiä tutkimustuloksia siteeranneista yksityishenkilöistä.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevä valtionsyyttäjä Mika Illman päätti tämän Puumalaisen tekemän rikosilmoituksen perusteella nostaa syytteen, jossa vaati minulle sakkorangaistusta "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan".

Oikeudenkäynnissä
Illman moneen kertaan kiisti Vanhasen tutkimustulokset ja väitti mm. Afrikan kaikkien ongelmien johtuvan "länsimaisesta imperialismista". Vanhasen mukaanhan Afrikan ongelmat johtuvat enimmäkseen väestön matalasta mediaani-ÄO:sta.

Illman kysyi minulta, mihin minun käsitykseni eurooppalaisten ja afrikkalaisten keskiverto-ÄO:n eroista oikein perustuvat. Totesin niiden perustuvan mm. Vanhasen tutkimuksiin.

Illman väitti, että Vanhasen tutkimuksia ei pidetä totena. Illmanilla ei tietenkään ollut tälle väitteelleen mitään perusteluja.

Illman ei myöskään juristina tietenkään ole mikään ÄO-tutkimusten asiantuntija. Juristi (syyttäjä) kuitenkin siis kuvittelee voivansa kumota tieteellisiä tutkimustuloksia ihan vain sanomalla "enpäs usko".

Illmanin logiikalla kuka tahansa voidaan koska tahansa tuomita rangaistukseen minkä tahansa tieteellisen tutkimustuloksen mainitsemisesta, jos syyttäjä sattumalta ei halua uskoa ko. tutkimustulokseen.




Mika Illman


Annoin oikeudenkäynnissä todisteeksi yli sadan ÄO-tutkimuksen tulokset, joissa kaikissa oli todettu afrikkalaisten keskiverto-ÄO:n olevan paljon huonompi kuin eurooppalaisten. Nämä yli sata tutkimusta oli tehty useissa eri maissa useiden kymmenien eri vuosien aikana, joten kyse ei ole mistään satunnaisvaihteluista.

Kaikissa ÄO-tutkimuksissa on aina saatu täsmälleen sama tulos: afrikkalaisten keskiverto-ÄO on paljon huonompi kuin eurooppalaisten.

Maailmassa ei ole koskaan tehty yhtäkään tutkimusta, joka olisi osoittanut päinvastaista. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole koskaan saatu sellaista tulosta, että afrikkalaisten keskiverto-ÄO olisi yhtä hyvä tai parempi kuin eurooppalaisten.

Tästä huolimatta Illman katsoi voivansa kumota kaikki ÄO-tutkimukset, joita maailmassa on koskaan tehty, yksinkertaisesti vain kieltäytymällä uskomasta niitä.

Lisäksi Illman "kumosi" nämä esittämäni yli sata ÄO-tutkimusta toteamalla, että niiden tuloksia havainnollistava, todisteena esittämäni kaavakuva oli printattu "oikeistolaisen järjestön" internet-sivuilta.

Illmanin mielestä siis tieteelliset tosiasiat muuttuvat epätosiksi, jos niitä julkaistaan jonkun "oikeistolaisen järjestön" internet-sivuilta.

Tällaisia syyttäjiä Suomessa työskentelee valtakunnansyyttäjänvirastossa laatimassa syytteitä ajatusrikoksista eli tosiasioiden julkituomisesta.

Kyseinen "oikeistolainen järjestö" oli amerikkalainen internet-lehti VDare.com, joka julkaisi kirja-arvostelun Vanhasen kirjasta. Arvostelun yhteydessä oli kaavakuva yli sadan ÄO-tutkimuksen tuloksista, jotka olivat peräisin nimenomaan arvosteltavana olevasta Vanhasen kirjasta.

Valtionsyyttäjä Mika Illman siis uskoo tieteellisten tosiasioiden muuttuvan epätosiksi, jos niitä mainitaan jonkun internet-lehden julkaisemassa kirja-arvostelussa.

Tällaisia olivat Illmanin perusteet sille, että minulle piti antaa sakkoja näiden tosiasioiden kertomisesta.

Sama Mikko Puumalainen, silloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri, joka oli tehnyt minun kirjoituksestani rikosilmoituksen, oli myös tehnyt poliisille rikosilmoituksen Tatu Vanhasen haastattelusta Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Kun tämä Vanhasta koskenut rikosilmoitus ei ollut johtanut syytteeseen, Puumalainen oli jatkanut ristiretkeään tosiasioita vastaan eli ÄO-tutkimusten tuloksia vastaan tekemällä rikosilmoituksen minun kirjoituksestani.

Koska Vanhasen haastattelusta ei ollut nostettu syytettä, myöskään minun täsmälleen samoja tietoja sisältäneestä kirjoituksestani ei olisi tietenkään pitänyt nostaa syytettä.

Valtionsyyttäjä Mika Illman teki selvästi virkavirheen syyttämällä minua samasta asiasta, josta hän ei ollut syyttänyt Vanhasta. Nimenomaan Illman itse teki syyttämättäjättämispäätöksen Vanhasen haastattelun osalta, mutta päätti nostaa syytteen minun samansisältöisestä kirjoituksestani. Tämä on täysin selvä virkavirhe, koska kansalaisten pitäisi olla tasavertaisia lain edessä.

Jos Vanhanen saa esitellä tutkimustuloksiaan sanomalehdissä, mm. Helsingin Sanomissa, joutumatta syytteeseen ajatusrikoksesta eli "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan", miksi näiden Vanhasen tutkimustulosten siteeraaminen yksityishenkilön blogikirjoituksessa olisi rangaistavaa?

Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mielestä on.

Illman on kirjoittanut väitöskirjansa aiheesta Hets mot folkgrupp eli "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan". Tässä väitöskirjassaan Illman sanoo pitävänsä rangaistavana mitä tahansa sellaista vertailua, jossa jokin ulkomaalainen kansanryhmä osoittautuu jollakin mittapuulla huonommaksi kuin suomalaiset. Tämä on se peruste, jonka nojalla Illman tehtailee tällaisia ajatusrikossyytteitä.

Tatu Vanhasen tutkimustulosten mukaan afrikkalaisten keskimääräinen ÄO on huonompi kuin suomalaisten. Illmanin mielestä ihmisiä pitää rangaista, jos he sanovat jonkun ulkomaalaisen kansanryhmän olevan jollakin mittapuulla huonompi kuin suomalaiset. Näin ollen Illmanin mielestä on kielletty sanoa, että esimerkiksi jonkin kansan keskimääräinen ÄO on huonompi kuin suomalaisten.

Illman ei lainkaan piittaa siitä, onko tämä totta vai ei. Illmanin mielestä tosiasiat ovat rangaistavia.


Illmanin logiikalla tietysti esim. PISA-tutkimuksen julkaiseminen oli rikos, koska PISA-tutkimuksen mukaan saksalaisten koululaisten oppimistulokset ovat huonompia kuin suomalaisten.

Tämän tosiasian mainitseminen on siis Illmanin mielestä "kiihotusta kansanryhmää vastaan", koska Illmanin väitöskirjan mukaan on kiellettyä sanoa jonkin ulkomaalaisen kansanryhmän olevan jollakin mittapuulla huonompi kuin suomalaiset.

Illmanin logiikka johtaa totalitaariseen sensuuriin. Tatu Vanhanen on siis täysin oikeassa sanoessaan, että hänen tutkimustuloksensa ovat joutuneet samanlaisen sensuurin kohteeksi kuin Neuvostoliitossa tai Natsi-Saksassa vallitsevan ideologian aikanaan kyseenlaistaneet tieteentekijät.

Suomessa tätä sensuuria ovat edustaneet etunenässä valtionsyyttäjä Mika Illman, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, oikeusministeri Tuija Brax, lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, sisäministeri Anne Holmlund ja sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaikki nämä ovat toistuvasti vaatineet lisää ja lisää sensuuria vastustaakseen "rasismia".

Vastoin yleistä harhaluuloa tämä "nettirasismin" ja "vihapuheiden" vastustaminen ei tarkoita minkään natsipropagandan kieltämistä, vaan nimenomaan Vanhasen tutkimustulosten kaltaisten tosiasioiden sensurointia.

Suurpää on vaatinut mm. rikostilastojen sensurointia, jotta maahanmuuttajien yliedustus rikostilastoissa ei tulisi ilmi.

Brax on vaatinut kaupunginvaltuustoja sensuroimaan valtuutettujen puheita, jotta valtuutetut eivät voisi kertoa tosiasioita
esim. turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten aiheuttamista kustannuksista.

Braxin asettama, Hannulan johtama lainvalmistelutyöryhmä, jossa Illman on jäsenenä, on esittänyt sensuurilainsäädännön tiukentamista, mm. keskustelupalstojen lakisääteistä pakkomoderointia ja palstojen ylläpitäjien rankaisemista keskustelussa esiintyvistä mielipiteistä ja faktoistakin.

Suomen hallituksessa, valtion virkamiehistössä, oikeuslaitoksessa ja eduskunnassa on paljon fanaatikkoja, jotka haluavat sensuroida oman harhaisen maailmankuvansa kanssa ristiriidassa olevia, heille kiusallisia tosiasioita.

P.S.

Lähetin ylläolevasta tekstistä muutamat ensimmäiset kappaleet HS:n keskustelupalstalle kommenttina Tatu Vanhasta koskeneeseen artikkeliin. (Koko kirjoitus ei olisi sinne mahtunut, koska kirjoitusten pituutta on rajoitettu.) HS ei tietenkään ollut riittävän rehellinen julkaistakseen tätä. HS ei siis halua lukijoidensa tietävän, että Mika Illman ja Mikko Puumalainen ovat halunneet sensuroida Tatu Vanhasen tutkimustuloksia.

HS siis valehtelee lukijoilleen tahallaan.

Irtisanokaa HS:n tilauksenne, jos ette halua maksaa sananvapautta vastustavien fanaatikkojen toimintaa peittelevästä, yhteiskunnallisesta todellisuudesta valheellisen kuvan antavasta sanomalehdestä.




keskiviikkona, toukokuuta 05, 2010

Yhteiskunta koostuu ihmisistä revisited




Huomasin, että kirjoitustani Yhteiskunta koostuu ihmisistä koskeneen kahden vuoden takaisen sensuurioikeudenkäynnin muistiinpanot on julkaistu vain Matias Turkkilan blogissa, ei siis täällä minun blogissani. Kopioin nyt tekstin tänne.

Turkkila oli myös sensuroinut sitaatteja tekstistäni, joten julkaisen tässä sensuroimattomat sitaatit. Korjaan samalla kirjoitusvirheitä, kappalejakoa ja välimerkkejä.

Lisäksi lisään omiin repliikkeihini pari oikeudenkäynnissä mainitsemaani asiaa, joita Turkkilan muistiinpanoissa ei ollut.



Asian käsittely Espoon käräjäoikeudessa 14.3.2008

Syyttäjä: Valtionsyyttäjä Mika Illman
Syytetty: Mikko Ellilä
Syytetyn asianajaja: Kari Silvennoinen

Oikeuden puheenjohtaja: Juha Lehto
Lautamiehet: Aila Lehtinen, Rainer Westerlund ja Seppo Äikäs
Oikeudenkäynnin kulku:

Mika Illman: Yhteiskunta koostuu ihmisistä -teksti on julkaistu internetissä. Tekstissä panetellaan ja solvataan afrikkalaisia. Teksti sisältää rikoslain 11 luvun mukaista aineistoa, eikä sitä saa levittää yleisön keskuuteen. Esitän vaatimuksena, että materiaali on poistettava.

Kuvassa Mika Illman:




Illman:
Se, onko levitetty, on riidatonta säädöksen mainitsemalla tavalla. Riidanalaista on se, ovatko lausunnot laittomia. Kyse ei ole mielipiteen vapaudesta. Ellilä saa olla mitä mieltä tahansa. Yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi on kuitenkin oikeuden väärinkäytön kielto. Sananvapautta ei saa käyttää väärin.


Puolustusasianajaja Kari Silvennoinen: [kieltää ensin sen, onko levitetty säädöksen mainitsemalla tavalla, sitten jatkaa]
Pääasia on se, ovatko lausunnot lainvastaisia vai eivät.

Ollaan muka huolissaan sananvapaudesta. On kuitenkin niin, että sananvapauden säädöksiä on tulkittava laajasti ja rajoittavia säädöksiä suppeasti. Ei ole olemassa sellaisia kansanryhmiä, joita vastaan kiihotusta olisi tapahtunut. Kirjoitus on mielipidekirjoitus, jossa on linkit faktoihin.

Neekeri-sana on vanha suomalainen sana, eikä itsessään loukkaava. Sanan käyttö sinänsä ei ole loukkaavaa. Jos syyttävä menestyy, kaikki internetin kärkkäät kirjoitukset joudutaan poistamaan. Kyse on mitä suurimmassa määrin sananvapaudesta.


Illman:
Seuraavassa otteita siitä, mitä pidän lainvastaisena:

Lainaus I: "Afrikkalaisten mielestä ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, korruptio, klaanisodat, taikausko ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi. Näin on käynyt mm. Haitissa, jonka voodoo-kulttuuri ja bolshevistisen anarkian repimä yhteiskunta muistuttavat kummasti afrikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa."

Illman (edelliseen kohtaan viitaten): täyttää tunnusmerkistön.

Lainaus II: "USA:ssa ja Kanadassa neekerit käyttäytyvät jotakuinkin siedettävästi vain silloin, kun ovat selvästi vähemmistönä. Ympäröivä valkoinen yhteiskunta, toisaalta väkivaltakoneistollaan (poliisit, vankilat, aseellinen itsepuolustus, KKK-tyyliset vigilantistit), toisaalta sosiokulturaalisella paineellaan, pakottaa neekerit sopeutumaan länsimaiseen kulttuuriin."

Illman (edelliseen kohtaan viitaten): perusteeton, epäasiallinen yleistys.

Lainaus III: "Neekerienemmistöiset alueet tietysti poikkeaisivat valkoisista alueista nykyistä enemmän, jos ne olisivat itsenäisiä kaupunkivaltioita. Koska ne kuitenkin kuuluvat Yhdysvaltoihin, niissä on voimassa sama laki kuin muualla Yhdysvalloissa. Ympäröivä valkoinen yhteiskunta ikään kuin miehittää näitä neekerienklaaveja pitämällä poliisivoimin edes jotenkuten voimassa valkoisten ihmisten säätämiä lakeja myös neekerighettojen alueella. Neekerit itse eivät kuitenkaan olisi kyseisiä lakeja säätäneet eivätkä yrittäisikään ylläpitää niitä.

Neekerit noudattavat valkoisen yhteiskunnan säätämiä lakeja vain silloin, kun niitä konkreettisesti ylläpidetään kovalla kurilla. Jos kuri heltyy, neekereiden biologinen afrikkalainen kansanluonne manifestoituu taas heidän käytöksessään."

Lainaus IV: "Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄO kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio. Kausaliteetti kulkee molempiin suuntiin: toisaalta elintason nousu nostaa älykkyystasoa vähentämällä mm. aliravitsemuksesta aiheutuvia aivovaurioita väestössä, toisaalta älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason. Kun väestön keskimääräinen älykkyystaso laskee, maan elintaso laskee. Tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään korkeaa elintasoa, koska elintaso on yhtä kuin tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon reaaliarvo per capita; tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään yhtä arvokasta hyödykkeiden kokonaistuotantoa kuin älykkäämmät ihmiset, joten tyhmemmällä yhteiskunnalla on matalampi elintaso. Neekerien tuominen Eurooppaan siis alentaisi Euroopan elintasoa, vaikka neekerit eivät olisi veronmaksajien rahoilla eläviä sosiaalipummeja."


Illman (kaikkiin edellisiin lainauksiin):
Nämä ovat ne otteet, joita pidän tunnusmerkistön täyttävänä. Jos olisi niin, että artikkelissa olisi vähäisiä (tunnusmerkistön täyttäviä) kohtia, tällainen ei vielä tekisi artikkelia lainvastaiseksi kokonaisuutena arvostellen.


Silvennoinen:
Vetoan samoihin kohtiin. Huomautan siitä, että teksti sisältää linkkejä. Kyseessä on mielipide, joita on perusteltu linkein. Tässä on kyse oman mielipiteen perustellusta esittämisestä.


Ellilä (edelliseen kohtaan viitaten):
Kaksikymmenkertaiset rikosluvut ("Suomessa maahanmuuttajat tekevät yli 20 kertaa enemmän raiskauksia per capita kuin suomalaiset") ovat peräisin oikeusministeriön tutkimuksista.


Kuvassa Ellilä ja Silvennoinen:


Oikeuden puheenjohtaja Juha Lehto:
Äo-mielipide perustuu siis arvostettujen tutkijoiden mielipiteeseen.


Illman:
En kiistä, etteikö linkkejä olisi. Väitän kuitenkin, että aineisto on silti lainvastaista.


Lehto (Ellilälle):
On parasta, jos kerrotte asiat itse siten kuin ne ovat tapahtuneet. Kertoisitteko blogista?


Ellilä:
Kyseessä on nettipäiväkirja, jossa on yli 100 erilaista kirjoitusta.


Lehto:
Yhteiskunta koostuu ihmisistä -tekstissä on tämä David-patsas?


Ellilä:
Tarkoitus oli kiinnittää huomioita eri kulttuurien välisiin ilmiöihin, sellaisiin, joita ei julkista keskustelua ole käyty.


Ellilä: [neekeri-sanan käytöstä]
Neekerit-sanan yhteydessä esiintyvä linkki johtaa omaan kirjoitukseeni, jossa selvennän tätä käsitettä. Sana on etymologisesti täysin neutraali, en käytä sanaa loukkaavassa tarkoituksessa.

Zimbabwe, Senegal, Kongo ym. afrikkalaiset yhteiskunnat ovat täysin erilaisia kuin valkoisten ihmisten perustamat yhteiskunnat, kuten Yhdysvallat. Tämä on fakta, jota kukaan ei kiistä.

Persoonallisuus on geneettistä; synnynnäisistä persoonallisuuseroista eli persoonallisuuden geneettisyydestä on kirjoittanut mm. Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.


En ole verrannut ihmisryhmiä eläimiin. Totesin vain, että ihminen on eläin, homo sapiens, mikä on tietenkin yleissivistykseen kuuluva tosiasia.

Silvennoinen:
Ja tämä koskee yhtä hyvin mustia kuin valkoisiakin ihmisiä?

Ellilä:
Kyllä, tietenkin.


ÄO-asiassa ei ole loukkaamistarkoitusta. ÄO-erot ovat tosiasioita, joita mitataan tutkimuksilla. Kaikissa tutkimustuloksissa on saatu tulokseksi se, että afrikkalaisten keskimääräinen ÄO on pienempi kuin eurooppalaisten. Tämä on kiistaton tosiasia, jonka kieltäminen vastaa painovoimalain kieltämistä.


Ellilä: [loinen-sanan käytöstä]
1800-luvun suomalaisessa agraariyhteiskunnassa käytettiin sosioekonomisia termejä "mäkitupalainen", "torppari" ja "loinen". Termi ei ole poliitikkojen käytössä, mutta minä en ole mikään poliitikko vaan yksityishenkilö.


Artikkelissa on viittaus työministeriön sivuilla oleviin tilastoihin. Yli 90 % Suomessa asuvasta somaliväestöstä on työelämän ulkopuolella. Kymmenen prosenttia työssäkäyviä ei elätä loppuja 90 %:ia, joten työelämän ulkopuolella olevat somalit aiheuttavat nettomääräisiä kustannuksia suomalaisille veronmaksajille.


Euroopalle aiheutuu kuluja, kun tänne tulee ryhmiä, jotka eivät elätä itseään. Suomalaisten terveydenhuoltoon ja koulutukseen jää entistä vähemmän varoja.


Silvennoinen:
Onko ollut tarkoitus loukata tai kiihottaa?


Ellilä:
Ei. Tekstissä analysoidaan miljoonien ihmisten populaatioita. Nämä ovat yhteiskunnallisia asioita. Samassa tekstissä sanotaan, että suomalaiset miehet tekevät enemmän rikoksia kuin naiset. Ei se ole loukkaus miehiä kohtaan, että totuudenmukaisesti kerrotaan miesten tekevän enemmän rikoksia kuin naiset. Vastaavasti ei ole loukkaus afrikkalaisia kohtaan, että totuudenmukaisesti kerrotaan afrikkalaisten tekevän enemmän rikoksia kuin eurooppalaiset.


Illman:
Mikä on koulutuksenne?

Ellilä:
Opiskelen kauppakorkeakoulussa, en ole valmistunut. Mitä tämä tähän kuuluu?


Illman:
Miten tälle sivustolle voi päätyä netissä?

Ellilä:
Esimerkiksi siten, että kirjoittaa Googleen hakusanoiksi minun nimeni.

Illman:
Entä jos kirjoittaa Googleen hakusanoiksi joitakin kirjoituksessa esiintyviä sanoja, voiko sen löytää sillä tavoin?


Ellilä:
Siten Google toimii.


Illman:
Mihin perustatte "normaalia meininkiä"-väitteen?


Ellilä:
Tunnettuihin tosiasioihin. Kongossa diktaattorit Mobutu Sese Seko ja Laurent Kabila tappoivat miljoonia ihmisiä, Zimbabwessa diktaattori Robert Mugabe on tappanut satojatuhansia ihmisiä, Ruandassa oli kansanmurha 1990-luvulla, Somaliassa on ollut sisällissota n. 20 vuoden ajan, Sudanissa on Darfurin kriisi jne. jne. jne. Ettekö te koskaan lue sanomalehtiä tai katso tv-uutisia?


Illman [Kiemurtelee tuolissaan, toinen jalka kiivaasti väpättäen, jättää vastaamatta kysymykseen. Aloittaa uuden kysymyksen viitaten lauseeseen joka alkaa sanoilla "Afrikkalaisten mielestä..."]:
Mistä voitte tietää, että esimerkiksi jokin Suomessa asuva afrikkalainen perhe on tätä mieltä?


Ellilä:
Kukaan normaalilla lukutaidolla varustettu henkilö ei voi tulkita tuota kohtaa niin, että puhuisin jokaisesta afrikkalaisesta maailmassa. Aivan samoin lause "Miehet ovat naisia pidempiä" ei tarkoita, että kaikki miehet olisivat kaikkia naisia pidempiä. Kyse on suuria populaatioita koskevista tilastollisista keskiarvoista.


Illman:
Neekeri-sanan kohdalla on linkki. Ymmärsinkö oikein, että tämä oli linkki omaan kirjoitukseenne?


Ellilä:
Kyllä. Siinä selitin etymologisesti, että sana neekeri tulee espanjan kielen sanasta negro eli musta; esim. musta kahvi on espanjaksi café negro. Niinpä negro eli neekeri ei ole loukkaava, vaan asiallinen, deskriptiivinen termi.


Illman:
Mainitsette "ympäröivän valkoisen yhteiskunnan pakottavan neekerit sopeutumaan länsimaiseen kulttuuriin". Millä perustelette tämän?

Ellilä:
Missään ei sanota, että kaikki mustat tai kaikki valkoiset olisivat tietynlaisia. Lausunto ei ole loukkaava yksittäisiä ihmisiä kohtaan, vaan koskee mustien ja valkoisten välisiä suhteita väestötasolla USA:ssa.

Kuten sanoin kirjoituksessani, USA:n yhteiskuntajärjestelmä on valkoisten ihmisten perustama ja ylläpitämä. Voimassaolevat lait ovat valkoisten ihmisten säätämiä, koska USA:n parlamentissa (kongressi) istuvien kansanedustajien valtaenemmistö on valkoisia ihmisiä. Mustien täytyy sopeutua näihin valkoisten lakeihin, koska mustat elävät samassa lainalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä kuin valkoiset.

Olen käynyt USA:ssa ja liikkunut mm. Harlemissa mustan väestön keskuudessa. Käsitykseni, että poliisi ym. lainvalvontakoneisto pitää kurissa mustaa väestöä suojellakseen valkoisten ihmisten yhteiskuntajärjestystä, on USA:ssa varsin yleinen, erityisesti mustien itsensä keskuudessa. Hyvin moni amerikkalainen neekeri allekirjoittaisi käsitykseni, että valkoinen valtaväestö pakottaa neekerit sopeutumaan valkoisten sosiokulturaaliseen järjestelmään. Tämän käsitykseni ei siis voi sanoa loukkaavan mustia, koska monet - mahdollisesti useimmat - mustat itsekin uskovat tähän käsitykseen.


Illman:
Onko sillä merkitystä, että Afrikan maat ovat olleet siirtomaita, ja että eurooppalaiset ovat aiheuttaneet Afrikan nykyiset olot?

Ellilä:
Tämä on virheellinen tulkinta. Afrikan maiden itsenäistyminen on tapahtunut 40-50 vuotta sitten. Tämän jälkeenkään olot eivät ole parantuneet. Afrikassa esim. tehdään Suomeen verrattuna yli kymmenkertainen määrä murhia suhteessa väkilukuun. Kiistättekö tämän tosiasian?


Illman: [Ei vastaa, viittaa sen sijaan tekstinkohtaan: "Neekerien tuominen Eurooppaan siis alentaisi Euroopan elintasoa, vaikka neekerit eivät olisi veronmaksajien rahoilla eläviä sosiaalipummeja."]
Miten perustelette?


Ellilä:
Ne harvat työssäkäyvät afrikkalaiset maahanmuuttajat eivät maksa niin paljon veroja, että nämä verot kattaisivat työelämän ulkopuolella olevien afrikkalaisten saamat sosiaalietuudet ja julkiset palvelut. Afrikkalaiset siis aiheuttavat nettomääräisesti kustannuksia eurooppalaisille valtioille.


Tatu Vanhasen kirjassa on osoitettu, että väestön keskimääräisen ÄO:n ja henkeä kohti lasketun BKT:n välillä on tilastollisesti erittäin merkittävä positiivinen korrelaatio. Jos ÄO laskee maahanmuuton seurauksena, BKT laskee.


Illman:
Mihin perustatte "sosiaalipummi"-sanan käytön?


Ellilä:
Kuuluu yleiseen kielenkäyttöön. Jotkin kansanedustajista käyttävät tätä termiä.


Illman:
Oletteko itse sellainen?


Ellilä:
Olen.


Illman:
Elätte veronmaksajien rahoilla?


Ellilä:
Kyllä. En ymmärrä, miksi termiä ei voitaisi käyttää opiskelijoista.


Olen varsin hyvin perillä amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja seuraan paljon amerikkalaisia tiedotusvälineitä; niinpä väitteeni USA:n mustan ja valkoisen väestön eroista perustuu tietoon, ei ennakkoluuloon.

Esim. Time-lehti julkaisi vastikään tilastoja USA:n vankipopulaatiosta. Vankipopulaatio on mielestäni varsin hyvä kokonaisrikollisuuden indikaattori, koska rikoksista annetaan vankeustuomioita suunnilleen niiden vakavuuden suhteessa. Niinpä erot demografisten ryhmien välillä vankipopulaation koossa kertovat kokonaisrikollisuuden eroista näiden demografisten ryhmien välillä. USA:n mustista miehistä joka 9. on vankilassa ja valkoisista miehistä joka 106., valkoisista naisista joka 355.; mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on siis valtavan suuria eroja rikollisuudessa.


Illman:
Väitättekö, että esimerkiksi enemmistö Suomessa tehtävistä tapoista olisi maahanmuuttajien tekemiä?


Ellilä:
En tietenkään ole väittänyt mitään tuollaista, sillä "enemmistö" tarkoittaa yli 50 prosenttia. On aivan selvää, että koska maahanmuuttajia on Suomessa vain muutama prosentti, enemmistön kaikista rikoksista tekevät suomalaiset. Niinpä maahanmuuttajat, joita on Suomen väestöstä noin kaksi prosenttia, eivät tee suurinta osaa eli yli 50 prosenttia esimerkiksi kaikista Suomessa tehtävistä raiskauksista. He tekevät 40 prosenttia raiskauksista.

Tämä on merkittävää tietoa, josta pitäisi keskustella. Luin juuri äskettäin maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin kommentoineen, että maahanmuuttajille ominaisista rikoksista pitäisi keskustella enemmän. Sitähän minä juuri olen tehnyt. Minun blogini on juuri sitä maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin peräänkuuluttamaa kansalaiskeskustelua maahanmuuttajien rikollisuudesta.

Oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen mukaan somalit tekevät yli sata kertaa enemmän ryöstöjä per henki kuin suomalaiset. Tämä on tärkeää tietoa, joka on tuotava julkisuuteen. Sitä paitsi asia on jo julkista tietoa, joka on vapaasti luettavissa oikeusministeriön internetsivuilta. Ei kansalaista voida rangaista siitä, että hän kertoo, mitä viranomaisten julkaisemilla internetsivuilla lukee.

[Tässä vaiheessa yleisöstä kuului voimakkaita naurunpyrskähdyksiä, ja yleinen huvittuneisuus valtasi istuntosalin. Ei ole täysin selvää, tuliko naurunremakka ainoastaan yleisöltä vaiko myös lautamiehiltä, mutta yhtä kaikki lautamiehet hymyilivät kuin pieni aurinko.]

Kuvassa tuomari Juha Lehto ja lautamiehet:


Illman: [viittaa VDare-linkkiin]
Mikä organisaatio tämä VDare on?


Ellilä:
En tiedä. Etsin Googlella arvosteluja Vanhasen kirjasta ja löysin yhden arvostelun tuolta sivustolta.


Illman:
Onko tämä objektiivinen, arvostettu yhteisö?


Ellilä:
En tiedä. Hain Googlella tietoja Vanhasen kirjasta. Haeskelin kaavakuvaa Vanhasen ja Lynnin raportoimista ÄO-tutkimusten tuloksista ja sellainen löytyi kyseisestä linkistä. VDaren tekemä arvostelu ei muuten ollut mielestäni kovin kiinnostava, joten printtasin siitä todisteeksi tähän oikeudenkäyntiin vain tuon kaavakuvan.

Siinä osoitetaan, että yli sadan eri maissa ja eri aikoina tehtyjen ÄO-tutkimusten mukaan mustien mediaani-ÄO on poikkeuksetta matalampi kuin valkoisten. Ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, jossa olisi osoitettu mustien mediaani-ÄO:n olevan yhtä korkea tai korkeampi kuin valkoisten. Näin ollen on täysin irrationaalista kiistää rotujen välisiä ÄO-eroja. Näistä eroista kertomisen kieltäminen olisi tieteellisten tutkimustulosten eli objektiivisten faktojen kiistämistä, mikä olisi täysin irrationaalista, keskiaikaista uskonnollista ajattelua.


[Siirrytään loppupuheenvuoroihin.]

Illmanin loppupuheenvuoro:
Vetoaisin kirjallisuuslähteisiin [Toinen niistä on WSOY:n julkaisema "Rikosoikeus", toinen on Syrjinnän vastainen käsikirja, toimittanut Timo Makkonen - International organization for migration 2003. s. 128.]. Tässä kommentaari.

Todetaan, että on tullut riidattomasti näytetyksi, että teksti on ollut yleisön saatavilla. Ei ole kyse siitä, etteikö mielipiteitä saisi olla. Tietynlaisten mielipiteiden levittäminen on säädöksen tarkoittamaa. Panettelussa ja kiihottamisessa on usein kyse yleistämisestä.


On ihan totta, että Afrikassa tehdään paljon väkivallantekoja. Tämä ei oikeuta yleistäviä kommentteja siitä, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat olisivat taipuvaisia toimimaan näin.

En kiistä sitä, etteikö Suomessa olisi maahanmuuttajia, jotka syyllistyvät rikoksiin. Mutta kommentoinnin tulisi olla asiallisessa sävyssä esitettyä. Puolitotuuksien esittäminen täyttää kiihottamisen tunnusmerkistön. Ellilä esittää väritettyä totuutta sekä puolitotuuksia, näinollen tunnusmerkistö täyttyy. Sanonnat "afrikkalaiset käyttäytyvät" sekä "neekerit noudattavat" ovat niiin yleistäviä, ettei niitä voida pitää asianmukaisina.


Illman: [lukee kirjallisuusviitteestä]
"Panetteluksi tulee myös katsoa kansanryhmän katsominen muita vähä-älyisemmäksi."

Vanhasen väite on kiistanalainen. Väitän, että Ellilä vetoaa tähän näennäistieteellisesti.


VDare ei ole mikään tieteellinen tai objektiivinen, vaan äärioikeistoon kallellaan oleva järjestö, joka mm. vastustaa meksikolaisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin. En katso, että se olisi objektiivinen taho.


Ellilä:
Tahtoisin huomauttaa tähän, että on täysin epäolennaista, millaista poliittista kantaa kyseinen järjestö edustaa, sillä en millään tavoin viitannut järjestön sivuilla olevaan arvosteluun, vaan pelkästään kaavakuvaan, joka oli kopioitu arvosteluun suoraan Tatu Vanhasen kirjasta.

Olisin aivan yhtä hyvin voinut itse ottaa valokopion kyseisestä kaavakuvasta. Se, että syyttäjä viittaa "äärioikeistoon", kertoo mielestäni hänen yrityksestään politisoida tätä oikeudenkäyntiä.


Illman:
Katson, että syyte on näytetty toteen, ja että Ellilä on tuomittava. Kysymys on periaatteellinen. Todisteeksi annettu teksti on poistettava internetistä ja tuomittava menetetyksi. [viittaa myös sakkorangaistukseen]



Silvennoinen pitää puolustuksen loppupuheenvuoron:
Syyte on jäänyt näyttämättä toteen. Tekstin poistaminen vastaisi kirjarovioita.

Ollaan muka huolissaan sananvapaudesta, mutta mitä tehdään mielipiteillä, joita ei saa julkaista?

Syyttäjältä on jäänyt kokonaan toteennäyttämättä kiihotus. Ei ole sellaista kansanryhmää, jota vastaan olisi kiihotettu.

Ensin syyttäjä tekopyhästi puolustaa mielipiteenvapautta ja sitten seuraavassa hengenvedossa mitätöi sen - saat olla jotain mieltä, muttet saa sanoa sitä ääneen. Näin oli Neuvostoliitossa.


[Syyttäjä ja syytetty poistuvat huoneesta, puheenjohtaja jää hetkeksi nevottelemaan lautamiesten kanssa. Hetken päästä kaikki palaavat saliin.]

Oikeuden puheenjohtaja Lehto:
Tuomio annetaan kansliapäätöksenä 27.3.2008.




perjantaina, syyskuuta 12, 2008

Uskovaiset yrittävät naama punaisena huutaen kiistää objektiivisia tosiasioita

Kansan Uutiset 29.8.2008:


Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on viime aikoina innostunut sosiobiologiasta eli yhteiskunnan ilmiöiden biologisen perustan tutkimuksesta. Sosiologien monesti torjuma suuntaus yhdistetään usein oikeistokonservatiivisiin näkemyksiin. Vasemmistolaisena tunnetun Roosin mukaan sosiobiologian tulokset ovat kuitenkin fysiikan lakeihin rinnastettavia lainalaisuuksia, joiden tunteminen on tärkeää sosiaalipolitiikassa ja tasa-arvon edistämisessä.



– Opiskelijat kysyvät, mitä järkeä on ottaa huomioon teorioita, joissa ajallinen mittayksikkö on 10000 vuotta, kun puhutaan nyky-yhteiskunnasta. Lisäksi sosiologian muodit vaihtelevat 3-4 vuoden välein, ja sosiologit rakastavat puhua siitä, että perhe tai yhteiskunta on totaalisesti muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.

– Vastaukseni on se, että evoluutioteoreettiset tulokset ovat vähän samantyyppisiä kuin fysiikan lainalaisuudet. Ne ovat nykysosiologian kannalta muuttumattomia faktoja, jotka tutkijan täytyy ottaa huomioon muotoillessaan omia teorioitaan. Toki niitäkin pitää tutkia ja kyseenalaistaa, mutta piittaamattomuus niistä on anteeksiantamatonta.


Minäkin vertasin sosiobiologisia tutkimustuloksia fysiikan lakeihin, mm. painovoimalakiin, ollessani Espoon käräjäoikeudessa syytettynä poliittisessa teatterioikeudenkäynnissä, jossa valtionsyyttäjä Mika Illman yritti kiistää mm. afrikkalaisten ja eurooppalaisten välisten ÄO-erojen olemassaoloa.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on siis minun kannallani ja Illmanin kantaa vastaan. Taidan ottaa Roosin lausuntoja mukaan todistusaineistoksi hovioikeuteen, mikäli hovioikeus ei lähtökohtaisesti hylkää Illmanin syytettä ilman oikeudenkäyntiä.


Julkisuudessa Roos on aiheuttanut pientä kohua arvioimalla myötäsukaisesti pääministerin isänäkin tunnetun valtio-opin emeritusprofessorin Tatu Vanhasen kiisteltyjä tutkimuksia. Nuorisotutkimusseuran internetfoorumilla Roosin herättämä keskustelu yltyi niin kuumaksi ja epäasialliseksi, että se lopetettiin ja poistettiin internetistä. Vanhanen on tutkinut evolutiivisesta näkökulmasta muun muassa etnisiä konflikteja, eri valtioiden demokraattisuuden eroja, naisten aliedustusta politiikassa sekä kansakuntien älykkyysosamäärän ja taloudellisen kehitysasteen välisiä yhteyksiä. Vielä vuonna 2001 Roos teilasi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä täysin Vanhasen ja Yrjö Ahmavaaran kirjan Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin. Hän nimitti sitä humpuukiksi ja roskatieteeksi.

– Silloin olin siinä mielessä normaali sosiologi, että pidin sosiobiologista lähtökohtaa yleisesti ottaen vääränä. Lisäksi olin sitä mieltä, että Vanhanen yksinkertaistaa asioita liikaa, Roos sanoo nyt.

Jälkimmäisessä asiassa hän ei ole muuttanut mieltään, ainakaan kovin paljon.

– Edelleen olen sitä mieltä, että Vanhanen vetää liian yksinkertaisia kausaalipäätelmiä. Asiat ovat vähän monimutkaisempia, mutta toisaalta perusjutut rakentuvat juuri tuolla tavalla.

Roosin mielestä Vanhanen ei ole evoluutioteorian alalla esittänyt mitään kovin merkittävää.

– Hänen teoreettinen perspektiivinsä ei ole hirveästi kehittynyt viimeisen 10–15 vuoden aikana, jolloin tällä alueella on kuitenkin tapahtunut aika paljon.

- Yhteiskuntatieteilijät eivät voi väittää, että biologisilla tekijöillä ei olisi vaikutusta yhteiskunnassa, professori J.P. Roos korostaa.

Älykkyyden ja elintason yhteys on selvä

Roos kuitenkin arvostaa Vanhasen tutkimuksia juuri sillä osa-alueella, joka on julkisessa keskustelussa kaikkein arin: älykkyystutkimuksessa. Vanhanen selittää kansakuntien elintasoeroja niiden keskimääräisten älykkyysosamäärien eroilla. Seitsemän vuoden takaisessa kirja-arviossaan Roos vertasi tätä siihen, että selitettäisiin kesän lämpimyyttä jäätelönkulutuksen määrällä. Hänen ajatuksenaan oli, että alhaiseen elintasoon liittyy alhainen koulutustaso, joka johtaa heikkoon menestykseen älykkyystesteissä.

– En ollut silloin perehtynyt älykkyystutkimukseen riittävästi. On monia älykkyystestejä, joiden tuloksiin koulutuksella ei ole vaikutusta, Roos sanoo.

Roosin mukaan sekin on osoitettu uskottavasti, että älykkyystestit ovat riittävän kulttuurivapaita. Monia varauksia tulosten luotettavuuteen voidaan tehdä, mutta kokonaan älykkyyseroja ei voida selittää pois.

Erot kansakuntien älykkyyskeskiarvoissa ovat merkittäviä. Vaikka testit on yleensä laadittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa, parhaiten niissä menestyvät aasialaiset. Heikoimpia tuloksia on mitattu Afrikassa. Yhteys älykkyyden ja elintason välillä on hyvin selvä, vaikka poikkeuksiakin toki on.

– Erot kansakuntien älykkyyskeskiarvoissa ovat merkittäviä. Ne tarkoittavat huomattavia eroja myös huippuälykkäiden osuudessa, joiden panos kansakuntien menestyksessä on erityisen tärkeä, Roos sanoo.

Tämä on juuri sitä, mitä sanoin kirjoituksessani Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Valtionsyyttäjä Mika Illman haastoi minut oikeuteen nimenomaan tuosta kirjoituksesta.

Illman siis vaatii minulle rangaistusta täsmälleen siitä, mitä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos ja Tampereen yliopiston valtio-opin professori emeritus Tatu Vanhanen ovat sanoneet.

Jäämme odottamaan, että Illman haastaa oikeuteen Roosin ja Vanhasen.

tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske ristiretkellä oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan

Kirjoitin äskettäin tästä:



Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää tärkeänä vahvistaa vähemmistövaltuutetun voimavaroja.

Baltian ja pohjoismaiden naispoliisien yhteistyökonferenssin Tampereella avannut Viljanen muistutti, että sisäasiainministeriön toimiala muuttuu ensi vuoden alusta lukien niin, että ministeriö on vastuuministeriö syrjinnän ja rasismin vastaisesta työssä sekä etnisen yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Näiden tehtävien hoitamista varten ministeriöön perustetaan uusi yksikkö. Vuoden vaihteessa myös vähemmistövaltuutetun toimisto siirtyy sisäasiainministeriön yhteyteen.

- On tärkeää, että vähemmistövaltuutetun toimintaedellytyksiä parannetaan mm. voimavaroja vahvistamalla. Tätä edellyttää jo maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ehdotetun syrjintään puuttumisen tehostaminen, totesi Viljanen. Hän painotti myös, että sisäasiainministeriön ja poliisin on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä rasismin ja syrjinnän torjumiseksi.




Malliesimerkki tästä vähemmistövaltuutetun toimiston tekemästä "työstä" on se, että viime keväänä silloinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen (nykyinen apulaisoikeuskansleri) teki poliisille tutkintapyynnön minun kirjoittamastani blogipostauksesta Yhteiskunta koostuu ihmisistä.

Kommentoin Puumalaisen tekemää tutkintapyyntöä heti saatuani sen luettavakseni. Osoitin tutkintapyynnön perusteettomaksi, valheellisia väitteitä ja kunnianloukkauksia sisältäväksi sekä Suomen oikeusjärjestelmän ja koko vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän vastaista kiihotusta sisältäväksi: Puumalainenhan oli esittänyt poliisille laittomia vaatimuksia blogini välittömästä poistamisesta internetistä ennen mitään oikeuskäsittelyä ja sen lisäksi yrittänyt nullum crimen, nulla poena sine praevia lege poenali-periaatteen vastaisesti vaatia minulle rangaistusta laillisten asioiden sanomisesta, mm. oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen siteeraamisesta.

Tästä syystä vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisesta tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Puumalainen on nykyään apulaisoikeuskansleri. Koska oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri ovat viranomaisten toiminnan laillisuuden valvojia, oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin pitäisi tietysti itsensä olla nuhteettomia, lainkuuliaisia kansalaisia. Puumalainen itse kuitenkin syyllistyi rikokseen esittäessään poliisille laittomia toimenpidevaatimuksia. Rikokseen yllyttäminen eli tässä tapauksessa poliisin yllyttäminen laittomiin sensuuritoimenpiteisiin on itsessään rikos. Lisäksi Puumalainen syyllistyi valtiopetokseen eli koko lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamispyrkimykseen vaatiessaan minulle rangaistusta asiasta, joka lain mukaan ei ole rangaistava.

Kävin kuitenkin jo toukokuussa poliisiasemalla keskustelemassa Puumalaisen tekemästä tutkintapyynnöstä. Poliisi käyttäytyi asiallisesti, mutta joutui viran puolesta kyselemään minulta kaikenlaisia kirjoitukseeni liittyviä asioita. Olin kirjoituksessani mm. kertonut sen tosiasian, että afrikkalaisilla on matalampi mediaani-ÄO kuin eurooppalaisilla. Poliisi kysyi, onko tämän väitteen esittämisen tarkoituksena halventaa afrikkalaisia. Totesin, että kyseessä on vain tieteellinen tutkimustulos. Oheistin kuulustelupöytäkirjaan Tatu Vanhasen kirjaa esittelevän artikkelin, jossa mm. esiteltiin näitä älykkyystutkimuksien tuloksia.

Laitanpa tuosta artikkelista peräisin olevan kaavion nyt tähän vääntääkseni rautalangasta, miten asiat ovat (katso kuvaa 150 % koossa):






Odotin, että asiasta tulisi syyttämättäjättämispäätös. Kuitenkin nyt puoli vuotta myöhemmin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päättänyt nostaa minua vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan:



Espoolaismiehelle syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan internetissä

Julkaistu 13.11.2007, klo 16.45

Espoolaismies saa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan internetissä. Miehen ylläpitämillä internetsivuilla kuvattiin Afrikasta ja Aasiasta tulevia maahanmuuttajia ja pakolaisia vaarallisiksi, väkivaltaisiksi ja muiden kustannuksella eläviksi loisiksi.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä lausunnot olivat panettelvia ja solvaavia, koska niissä vahvasti yleistäen kuvattiiin kokonaiset kansanryhmät alkeellisina, tyhminä ja rikollisina. Apulaisvaltakunnansyyttäjän nostamaa syytettä käsitellään Espoon käräjäoikeudessa.

Sananvapausrikos tuli tutkittavaksi vähemmistövaltuutetun pyynnöstä. Vähemmistövaltuutettu on tehnyt poliisille useita kymmeniä tutkintapyyntöjä rasistisista internetsivuista. Rasistinen kirjoittelu internetissä on lisääntynyt.

Toisessa tapauksessa apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta. Internetsivustoa ylläpitäneen miehen omat sivut olivat linkkien kautta yhdistettyinä toisten henkilöiden rasistisille sivuille.

Rasistinen aineisto oli kuitenkin vain osa laajemmasta kokonaisuudesta, ja mies itse teki ilmoituksen, joka aloitti tutkinnan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan miehen tarkoitus oli ilmaista vastalause julkiselle vallalle eikä saada aikaan halveksuntaa tiettyjä ryhmiä vastaan.

Kiihottamisesta kansaryhmää vastaan voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.



YLE Uutiset






Sain itse kuulla tästä tänä iltana, kun joku lähetti minulle sähköpostia tästä asiasta. Asia on kerrottu julkisesti valtakunnansyyttäjän sivustolla jo viikko sitten, mutta asiasta ei ole tullut mitään kirjettä tms. viestiä asianosaiselle eli syytetylle eli minulle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske siis katsoi asiakseen tiedottaa nostamastaan syytteestä joukkotiedotusvälineille ennen kuin asianosaiselle eli syytetylle eli minulle. Herää kysymys, voiko tällainen menettelytapa olla laillinen.

Mainittakoon tässä yhteydessä, että en tunne tuota toista ylläolevassa artikkelissa mainittua tapausta. Ihmettelen kuitenkin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen logiikkaa. Tuossa toisessa tapauksessa apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske päätti jättää syytteen nostamatta sillä perusteella, että ko. miehen tarkoitus oli ilmaista vastalause julkiselle vallalle. No, minähän olen omassa blogissani nimenomaan kritisoinut Suomen ja muiden Euroopan maiden harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on juuri sellainen "vastalause julkiselle vallalle", joka kuuluu sananvapauden piiriin.

Sen sijaan sananvapauden piiriin ei kuulu Mikko Puumalaisen "vastalause julkiselle vallalle" eli koko lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen vastainen pyrkimys saada kansalaiselle rangaistus laillisten asioiden sanomisesta, mm. oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen siteeraamisesta.

Lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen pyrkii myös valtionsyyttäjä Mika Illman, jota Mikko Puumalainen siteeraa lähteenään perustellessaan laitonta tutkintapyyntöään. Kari Haakana on käsitellyt Illmanin pyrkimyksiä laajempaankin sananvapauden rajoittamiseen internetissä. Laajempaa analyysia aiheesta löytyy ihmisoikeusjärjestö EFFI:n sivuilta.

Illman on kirjoittanut oman väitöskirjansa nimenomaan sananvapauden rajoittamisesta "kansanryhmän vastaan kiihottamisen" kieltämisellä:




Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa rikos, mutta perusoikeuksiin kuuluu toisaalta sananvapaus, oikeus sanoa julkisesti mielipiteensä. Oikeustieteen lisensiaatti Mika Illman tutki väitöstyössään näiden kahden rajaa, joka ei ole kovinkaan yksiselitteinen ja selvä.

Illman päätyy siihen, että väkivaltaan kehottaminen rasistisin perustein on kiellettyä ja rikoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Myös kehottaminen kansanryhmän syrjintään tai vihaan kansanryhmää vastaan rasistisin perustein ilman väkivaltaakin on rikollista. Sen sijaan positiivinen lausunto, esimerkiksi suomalaisten paremmuudesta, ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa tulee sallia sananvapauden nimissä. "Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia", Illman sanoo.

Hän perustelee sallivaa suhtautumista moniarvoisen, demokraattisen yhteiskunnan vaatimuksena. Illman ottaa toiseksi esimerkiksi hallituksen ulkomaalaispolitiikan. Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

YK:ssa hyväksyttiin kaikkinaisen rotusorron vastainen sopimus vuonna 1965, johon Suomi liittyi vuonna 1970. Tämä on Suomen lain rasisminvastaisen oikeuskäytännön perusta. Mika Illman on vertaillut oikeuskäytäntöä samaan sopimukseen liittyneissä muissa pohjoismaissa ja Saksassa, joissa on ollut ongelmia suuremman ulkomaalaistaustaisen väestön vuoksi selvästi Suomea enemmän. Niissä on myös lainsäädäntöä kiristetty.

Illman pitää tärkeänä, että Suomen oikeuskäytäntö ei muodostu näitä maita sallivammaksi. Muuten on vaarana, että Suomesta tulee vapaasatama kaikenlaisille rasistisille agitaattoreille.

"Internet on muuttanut tässä suhteessa asioita paljon. Esimerkiksi USA:ssa, missä sananvapaus on suurempi kuin pohjoismaissa, on perustettu paljon nettisivustoja, joilla esitetään asioita, jotka muualla ovat kiellettyjä. Periaatteessa yhdysvaltalaisella palvelimella voisi olla vaikka suomenkielisiä sivustoja, joilla esitetään rasistisia näkemyksiä eikä niille Suomesta voisi tehdä mitään. Koska suomenkieliset sivut olisivat kuitenkin selvästi suunnattu suomalaisille, voisi niiden ylläpitäjä joutua lain kanssa tekemisiin jos sattuisi tulemaan Suomeen", Illman arvioi.

Internet-palvelimien ja nettisivujen tiimoilta Suomessa on ollut paljon keskustelua tsetseenien kansallismielisistä sivuista, jotka Venäjän mukaan ovat rikollisia. Mika Illman katsoo kuitenkin, että jos niiden sisältö ei ole Suomen lakien mukaan laitonta, sivujen ylläpito suomalaisella nettipalvelimella tulee sallia.



(Helsingin yliopisto 10.6.2005)





Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että Puumalainen käytti oman tutkintapyyntönsä perusteluna Illmanin väitöskirjan tiivistelmää.

Puumalainen ja Illman edustavat samaa virheellistä laintulkintaa, joka antaisi viranomaisille valtuudet sensuroida kaikki Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat kirjoitukset internetistä, sanomalehdistä, kirjakaupoista jne.

Nyt joukkoon on liittynyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske ovat ristiretkellä oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan. He yrittävät kieltää Suomen kansalaista esittämästä julkisuudessa mm. oikeusministeriön julkaisemia rikostilastoja.

Tämä on laiton pyrkimys, koska oikeusministeriön julkaisemia rikostilastojen siteeraaminen ei ole rikos; on lainvastaista vaatia kansalaiselle rikosoikeudellista rangaistusta teosta, jota ei ole laissa säädetty rikokseksi.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske siis rikkovat nullum crimen, nulla poena sine praevia lege poenali-periaattetta, joka on oikeusvaltion perusta. Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske vastustavat siis oikeusvaltiota.

Koska Suomi on perustuslaillinen oikeusvaltio, Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske yrittävät kumota Suomen perustuslaillisen yhteiskuntajärjestyksen tekemällä laittomia tutkintapyyntöjä ahdistellakseen lainkuuliaisia kansalaisia poliittisista syistä.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske vastustavat demokratiaa, koska he haluavat kieltää demokraattisen kansalaiskeskustelun Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tätä tarkoittaa perustuslaillinen parlamentaarinen demokratia.

Edustukselliseen demokratiaan kuuluu tietysti, että kansa voi keskustella edustajiensa harjoittamasta politiikasta. Muutenhan parlamentti ei edustaisi kansaa: jos parlamentti kieltää kansaa keskustelemasta parlamentin harjoittamasta politiikasta, silloinhan parlamentti yrittää estää kansaa muodostamasta kattavaan informaatioon ja syvälliseen arvokeskusteluun perustuvaa yhteiskuntanäkemystä ja siihen perustuvia äänestyspäätöksiä vaaleissa.

Kieltämällä kansalaiskeskustelun poliittinen establishment ilmoittaa olevansa omasta mielestään kansan yläpuolella ja lakanneensa edustamasta kansaa.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske vastustavat demokratiaa, koska he yrittävät estää Suomen kansalaista kritisoimasta Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Tilastotiedot maahanmuuttajien rikollisuudesta ovat äärimmäisen relevanttia informaatiota Suomen maahanmuuttopolitiikan kannalta.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske haluavat estää Suomen kansaa tietämästä, kuinka paljon maahanmuuttajat tekevät rikoksia. He siis haluavat estää kansaa tekemästä kattavaan informaatioon perustuvia poliittisia valintoja.

Poliittisiin päätöksiin olennaisesti vaikuttavan informaation salaaminen kansalta on kansan poliittisten mielipiteiden manipulointia: sensuroimalla tilastotietoja maahanmuuttajien rikollisuudesta Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske yrittävät saada Suomen kansan tekemään huonosti informoituja äänestyspäätöksiä vaaleissa.

On demokratian vastaista kieltää kansalta sellaiset yhteiskunnallisesti relevantit tiedot, jotka vaikuttaisivat kansan äänestyspäätöksiin vaaleissa. Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske pyrkivät juuri tähän, joten he siis vastustavat demokratiaa.

Se, että Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske pyrkivät kumoamaan Suomen lainalaisen yhteiskuntajärjestelmän aloittamalla lainvastaisia ja perustuslainvastaisia oikeusprosseja vainotakseen lainkuuliaisia kansalaisia poliittisista syistä, osoittaa heidän syyllistyneen valtiopetokseen.

Lisäksi on tietysti itsestäänselvää, että Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske vastustavat ihmisoikeuksia. Sananvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Sen vastustaminen olisi moraalitonta, vaikka sananvapauden rajoittaminen olisi laillista.

Neuvostoliitossa ja Natsi-Saksassa sananvapauden ja mielipiteenvapauden rajoittaminen eli sanomalehtien ja kirjojen sensurointi ja hallitsevan Puolueen ideologiaa kritisoivien ihmisten vangitseminen tai teloittaminen oli laillista. Se ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävää.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske haluaisivat, että sananvapauden ja mielipiteenvapauden rajoittaminen olisi laillista Suomessakin. He siis tältä osin kannattavat Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan järjestelmää Suomeen.

Onneksi Suomi ei vielä kuitenkaan ole sellainen maa kuin Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske haluaisivat sen olevan.

Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske ovat esittäneet lakiin perustumattomia ja jopa perustuslainvastaisia näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien kirjoitusten rangaistavuudesta. Näin toimiessaan he ovat yllyttäneet viranomaisia rikoksiin ja pyrkineet kumoamaan Suomen lainalaisen yhteiskuntajärjestelmän aloittamalla lainvastaisia ja perustuslainvastaisia oikeusprosesseja estääkseen lainkuuliaisia kansalaisia esittämästä laillisia poliittisia mielipiteitä julkisessa kansalaiskeskustelussa.

Pyrkiminen lainalaisen yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseen täyttää valtiopetoksen tunnusmerkit, joten Mikko Puumalainen, Mika Illman ja Jorma Kalske pitäisi asettaa syytteeseen valtiopetoksesta.

Minun tapaukseni sitäpaitsi vain jäävuoren huippu tai pikemmin vain esimakua tulevasta.

Mikko Puumalainen on julkisesti sanonut tehneensä n. 40 samanlaista tutkintapyyntöä vuodessa. Yhtäkään näistä muista tapauksista ei ole käsitelty julkisuudessa. Muut Puumalaisen poliittisen ajojahdin uhrit ovat olleet hiljaa. He ovat itse ehkä käpertyneet kokoon siilipuolustukseen ja yrittäneet mennä näkymättömiin välttyäkseen lainvastaisesti toimivien viranomaisten harjoittamalta mielipideterrorilta jatkossa.

Ehkä he ovat itse yrittäneet kertoa asiasta tiedotusvälineissä, mutta sanoma- ja aikakauslehtien ja tv-uutisten ym. yhteiskunnallisten tv-ohjelmien toimittajat ovat halunneet vaieta tällaiset tapaukset kuoliaaksi. Natsi-Saksassakin yritettiin vaieta kuoliaaksi se tosiasia, että juutalaisia vietiin keskitysleireille.

Suomessa sanomalehtien toimittajat yrittävät vaieta kuoliaaksi sen tosiasian, että Suomessa on lainvastaisesti toimivien viranomaisten harjoittamaa poliittista mielipideterroria. Natsi-Saksassa valehdeltiin sanomalehdissä, että juutalaiset ovat vain muuttaneet Puolaan. Suomessa valehdellaan sanomalehdissä, että Suomessa ei ole sananvapausongelmia.

Kun Helsingin Sanomien toimittajalle Maija Aallolle yritettiin kertoa Puumalaisen aloittamasta poliittisesta mielipidevainosta, hän kieltäytyi tutustumasta asiaan. Vastaavasti Natsi-Saksassa sanomalehtien toimittajat olisivat tietysti kieltäytyneet tutustumasta Auschwitziin, jos joku olisi yrittänyt saada sanomalehtien toimittajat kirjoittamaan holokaustista.

Kuten tämän blogipostauksen alussa kerroin, ensi vuoden alusta eteenpäin sisäministeriö on "syrjinnän ja rasismin vastaisen työn vastuuministeriö". Sen lisäksi, että myös vähemmistövaltuutetun toimisto siirtyy sisäasiainministeriön yhteyteen, sisäministeriöön perustetaan myös kokonaan uusi yksikkö hoitamaan "syrjinnän ja rasismin vastaista työtä".

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vaatii tämän johdosta lisää budjettimäärärahoja vähemmistövaltuutetun toimistolle. "Tätä edellyttää jo maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ehdotetun syrjintään puuttumisen tehostaminen", sanoo kansliapäällikkö Ritva Viljanen. "Sisäasiainministeriön ja poliisin on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä rasismin ja syrjinnän torjumiseksi", kansliapäällikkö Ritva Viljanen vaatii.

Sisäministeriöön siis perustetaan uusi kerettiläisiä ajatuksia tutkiva inkvisitio (uusi "syrjinnän ja rasismin vastaisen työn" osasto) olemassaolevan ajatuspoliisin ("vähemmistövaltuutettu") lisäksi. Näille laitonta poliittista sensuuria harjoittaville tahoille vaaditaan lisää ja lisää määrärahoja veronmaksajien kukkarosta.

Minun tapaukseni on siis vain esimakua tulevasta. Ensi vuonna valtiolla on entistä suurempi organisaatio pelkästään poliittisesti epäkorrektien ajatusten sensurointia varten.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vaatii, että sisäministeriön ja poliisin on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin "rasismin ja syrjinnän torjumiseksi". Viljanen ei määrittele, mitä hän tarkoittaa rasismille. Suomen laissa ei tietääkseni mainita sanaa "rasismi" yhdessäkään lakipykälässä.

Koska Suomessa ei ole sellaista rikosnimikettä kuin "rasismi", kansliapäällikkö Ritva Viljanen vaatii kansalaisille rangaistuksia lain sallimien mielipiteiden omaamisesta. Oikeusvaltion periaatteena on nullum crimen, nulla poena sine praevia lege poenali. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vastustaa oikeusvaltiota: hän vaatii kansalaisille rangaistuksia asioista, joita ei ole laissa säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

Myös Mikko Puumalainen ja Mika Illman ovat toistuvasti julkisuudessa vaatineet kansalaisille rangaistuksia "rasismista". Koska Suomessa ei ole sellaista rikosnimikettä kuin "rasismi", myös Mikko Puumalainen ja Mika Illman vastustavat oikeusvaltiota vaatiessaan kansalaisille rangaistuksia lain sallimien mielipiteiden omaamisesta.

Puumalainen Aamulehdessä, 14.4. 2007:



Syrjintään puuttuminen edellyttää tuntuvia keinoja. Erityisesti tulisi puuttua niiden toimintaan, jotka pyrkivät julkisuuden avulla ylläpitämään maahanmuuttajavastaista asenneilmastoa. Muun muassa nettirasismiin tulisi puuttua kovalla kädellä.





Suomen lain mukaan on täysin laillista "pyrkiä julkisuuden avulla ylläpitämään maahanmuuttovastaista asenneilmastoa". Puumalainen siis vaatii viranomaistahoja rankaisemaan sellaisia kansalaisia, jotka eivät ole rikkoneet mitään lakia.

Oikeusvaltiossa kansalaisille ei voida antaa mitään rangaistuksia sellaisista asioista, joita ei ole laissa säädetty rangaistavaksi rikokseksi. Koska Suomen laki ei kiellä "maahanmuuttovastaisen asenneilmaston ylläpitämistä julkisuuden avulla", Puumalainen vastustaa oikeusvaltiota vaatiessaan kansalaisille rangaistuksia lain sallimien mielipiteiden omaamisesta.

Puumalainen mainitsee "mm. nettirasismin" esimerkkinä "maahanmuuttovastaisen asenneilmaston ylläpitämisestä julkisuuden avulla", johon hänen mielestään "tulisi puuttua kovalla kädellä". Suomen lakikirjassa ei ole rikosnimikettä "nettirasismi". Puumalainen siis vaatii ankaria rikosoikeudellisia rangaistuksia asiasta, jota ei ole laissa määritelty rikokseksi. Tämä on oikeusvaltion perusperiaatteen eli nullum crimen, nulla poena sine praevia lege poenali-periaatteen vastaista. Puumalainen vastustaa Suomen oikeusjärjestelmää.

Puumalainen pyrkii kumoamaan Suomen lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen aloittamalla lakiin perustumattomia poliittisia oikeusprosesseja ahdistellakseen lainkuuliaisia kansalaisia.

Samalla linjalla on sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Suomessa on tällä hetkellä johtavissa asemissa virkamiehiä, jotka vastustavat Suomen lainalaista yhteiskuntajärjestystä.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, valtionsyyttäjä Mika Illman, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ja sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vastustavat Suomen voimassaolevia lakeja ja perustuslakia ja yrittävät kumota Suomen lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen aloittamalla lakiin perustumattomia poliittisia oikeusprosesseja ahdistellakseen lainkuuliaisia kansalaisia.

Miettikää tätä.

Kyseessä ovat johtavissa asemissa olevat viranomaistahot: apulaisoikeuskansleri, valtionsyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja sisäministeriön kansliapäällikkö.

Jos ja kun näin korkeissa asemissa olevat viranomaiset yrittävät tehdä valtiopetoksen eli kumota Suomen lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen, kuka enää tässä maassa ylläpitää lakia ja järjestystä?

Mielestäni kyseessä on äärimmäisen vakava asia. Koko lainalainen yhteiskuntajärjestys on uhattuna. Virkamieskunnan huipulla on poliittinen klikki, joka yrittää tehdä valtiopetoksen.

Tästä tulee etsimättä mieleen tämä:



Als die Nazis die Kommunisten holten, habe ich geschwiegen; ich war ja kein Kommunist.

Als sie die Sozialdemokraten einsperrten, habe ich geschwiegen; ich war ja kein Sozialdemokrat.

Als sie die Gewerkschafter holten, habe ich nicht protestiert; ich war ja kein Gewerkschafter.

Als sie die Juden holten, habe ich geschwiegen; ich war ja kein Jude.

Als sie mich holten, gab es keinen mehr, der protestieren konnte.





Saa nähdä, tuomitaanko nämä valtiopetokselliset rikolliset vasta Nürnbergin tribunaalin kaltaisessa oikeudenkäynnissä rikoksista ihmisyyttä vastaan.